6.14.1 Perun asutushistoria

Asutusta Perussa on ollut jo noin 10 000 vuotta. Noin 3 000 vuotta sitten maassa oli korkeatasoista kulttuuria ja rakentamista, muun muassa kastelumenetelmiä hyödyntävää maataloutta, savitöitä ja kudottuja tekstiilejä. Alueella asui monia heimoja, joista inkat rakensivat innokkaasti maahan teitä ja kaupunkeja.

Tunnetuin kaupunki lienee Urumban laakson Machu Picchu. Machu Picchua, inkojen muinaista kaupunkia, alettiin rakentaa noin vuonna 1440 yli 2 400 metrin korkeuteen. Noin sadan vuoden kuluttua espanjalaiset valtasivat Perun alueen. Samoihin aikoihin Machu Picchu hylättiin. Syytä hylkäämiseen ei tiedetä, koska espanjalaiset valloittajat eivät kuitenkaan tuolloin löytäneet kaupunkia. Virallisesti tämä hylätty inkakaupunki löydettiin vasta 1900-luvun alussa, vaikka ilmeisesti muutamia ihmisiä siellä olikin käynyt jo aiemmin.

6.14.2 Perun monipuolinen kasvillisuus

Peru sijaitsee Päiväntasaajan eteläpuolella. Perussa voi havaita monenlaista pinnankorkeutta ja kasvillisuutta.

Peru voidaan jakaa kolmeen alueeseen: rannikkoon, Andien vuoristoalueeseen ja trooppiseen alankoalueeseen.

Perun rannikko sopii hyvin asumiseen ja viljelyyn, koska siellä vallitsee maanviljelylle sopiva ilmasto ja vuorilta virtaavat joet muodostavat rannikkotasangoille hedelmällisiä laaksoja. Rannikkoalueella voidaan viljellä esimerkiksi puuvillaa ja sokeriruokoa.

Koska rannikon olosuhteet sopivat hyvin elämiseen ja viljelyyn, asuu noin 40 % Perun väestöstä tällä kapealla alueella ja puolet taas sisämaan laaksojen hyvissä olosuhteissa.

Perun rannikolta sisämaahan kuljettaessa liikutaan Andien vuoristossa ja sen laaksoissa. Perun kohdalla Kordillieerit ovat jakautuneet itäiseen ja läntiseen osaan.

Monet Perun vuorilta lähtevät joet päätyvät yhteen maailman suurimmista joista – Amazoniin.

Tästä syystä Perun itäpuolella onkin mahdollista kulkea trooppisella Amazonin sademetsäalueella, joka on suurimmaksi osaksi asumatonta aluetta.

Tämän alueen keskellä sijaitsee noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Iquitos, jossa vallitsee kuumalle eli trooppiselle lämpövyöhykkeelle tyypilliset olosuhteet eli sadetta saadaan tasaisesti ympäri vuoden ja lämpötila on kaikkina kuukausina yli 18 astetta.

6.14.3 Matkailijan Ecuador

Ecuador on Andien alueen pienin valtio. Se on saanut nimensä päiväntasaajasta, ekvaattorista, joka jakaa maan kahteen osaan. Maan rannikkoalueilla ja tasangoilla on kuuma ilmasto, mutta vuoriston alueella on viileää.

Pääkaupunki Quito on maan toiseksi suurin kaupunki. Quito sijaitsee korkealla, noin 2 800 metrin korkeudessa, mikä voi aiheuttaa tottumattomalle matkailijalle vuoristotautia.

Pääkaupunki jakautuu vanhaan ja uuteen osaan. Vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, kuten myös maalle kuuluvat Galápagossaaret ja Sangayn luonnonpuisto.

Galápagossaarilla elää harvinaisia jättiläismaakilpikonnia. Saarille matkustaisi vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta matkailijoiden määrää joudutaan rajoittamaan, jotta saarten herkkä ekosysteemi ei kärsisi. Galápagossaarten lisäksi maan historiallinen keskus Santa Ana de los Ríos de Cuenca kuuluu maailmanperintökohteisiin.

6.14.4 Ecuadorin talous

Ecuadorissa, kuten muissakin päiväntasaajan valtioissa, maatalous tuottaa suurilla maatiloilla, eli haciendoilla banaaneja, kahvia ja kaakaota. Ylänköalueilla kasvatetaan karjaa.

Banaanit olivat pitkään tärkein vientituote, mutta nykyään raakaöljy ja maakaasu ovat alkaneet tuottaa yhä enemmän tuloja. Öljytuotteet muodostavatkin nykyään puolet Ecuadorin viennistä ja banaanit vain noin 13 %. Öljytulot ovat mahdollistaneet myös maan taloudellisen tilanteen paranemisen köyhästä suhteellisen hyvinvoivaksi valtioksi.

Ecuadorin on bruttokansantuotteellaan YK:n listalla sijalla 64 (Suomi 35.), kun vertailussa oli mukana kaikkiaan 194 valtiota.

6.14.5 Cotopaxi

Ecuadorissa sijaitsee maailman korkein aktiivinen tulivuori, Cotopaxi, 5 897 metriä meren pinnan yläpuolella. Cotopaxin mahdollinen purkautuminen aiheuttaisi suuren uhan myös pääkaupunki Quitolle, joka sijaitsee noin 60 kilometrin etäisyydellä tulivuoresta. Uhkana eivät ole vain laava vaan myös mutavyöryt ja jää.

Cotopaxin ylin osa on jään peitossa.

Cotopaxin lisäksi myös yleiset maanjäristykset aiheuttavat uhkaa ecuadorilaisille.