6.9 Lisätietoa mannerlaatoista
6.9.1 Törmäävät laatat
Maankuoren laattojen liikkeet toisiaan vasten synnyttävät poimuvuoria, tulivuoria, saaria tai syvänmeren hautoja mereen tai vain maanjäristyksiä. Tässä lisätieto-osiossa selitetään näiden ilmiöiden syntymistä.
Laattojen törmätessä toisiinsa laatan reunaa tuhoutuu. Koska näin ajatellen laattojen koko pienenisi koko ajan, mikä ei ole mahdollista, on jossakin synnyttävä myös uutta maankuorta samaa vauhtia. Näin tapahtuukin laattojen erkaantuessa valtamerten keskiselänteillä.
Kun laatat törmäävät toisiinsa, toinen laatta työntyy yleensä toisen alle. Tätä kutsutaan alityönnöksi. Laatan työntyessä maan sisälle vaippakerrokseen esiintyy maanjäristyksiä syvällä maan uumenissa. Maan sisälle työntyvästä laatasta osa sulaa vaippakerrokseen, ja osa purkautuu tulivuoren purkauksessa maanpinnalle.
Laattojen törmäystyyppejä on kolmenlaisia sen mukaan, millaiset ja miten laattojen reunat törmäävät toisiinsa.
Laattojen törmätessä toisiinsa laatan reunaa tuhoutuu. Koska näin ajatellen laattojen koko pienenisi koko ajan, mikä ei ole mahdollista, on jossakin synnyttävä myös uutta maankuorta samaa vauhtia. Näin tapahtuukin laattojen erkaantuessa valtamerten keskiselänteillä.
Kun laatat törmäävät toisiinsa, toinen laatta työntyy yleensä toisen alle. Tätä kutsutaan alityönnöksi. Laatan työntyessä maan sisälle vaippakerrokseen esiintyy maanjäristyksiä syvällä maan uumenissa. Maan sisälle työntyvästä laatasta osa sulaa vaippakerrokseen, ja osa purkautuu tulivuoren purkauksessa maanpinnalle.
Laattojen törmäystyyppejä on kolmenlaisia sen mukaan, millaiset ja miten laattojen reunat törmäävät toisiinsa.
6.9.2 Mereisen ja mantereisen laatan törmääminen
Kun merellinen ja mantereinen laatta törmäävät, painuu raskaampi merellinen laatta mantereisen laatan alle. Tämä tapahtuma aiheuttaa maanjäristyksiä, mantereisen laatan poimuttumista ja laatan reunan sulamista syvälle maan sisälle.Näkyvin ilmiö on poimuvuoristojen ja tulivuorien syntyminen. Muun muassa Andit on syntynyt merellisen ja mantereisen laatan törmäämisen seurauksena.
Merellisen ja mantereisen laattojen törmäyskohdan reunalle muodostuu vedenalaisia syviä hautoja. Esimerkki tästä on Perun-Chilen hautavajoama, joka on maailman pisin hautavajoama Nazca-laatan ja Etelä-Amerikan laatan alueella. Tämä hautavajoama kuuluu niin sanottuun Tyynenmeren tulirenkaaseen. Tulirenkaan nimi on saanut alkunsa, koska alueella havaitaan suurin osa kaikista maapallon vuosittaisista maanjäristyksistä ja aktiivisista ja nukkuvista tulivuorista.
Aktiivinen tulivuori on tulivuori, joka on purkautumassa tai purkautunut joskus historiassa. Nukkuva tulivuori puolestaan ei ole juuri purkautumassa, mutta tulivuorien purkautuminen voi yllättää todella pitkienkin aikojen kuluttua, joten on vaikea sanoa, milloin kyseessä olisi sammunut tulivuori.
6.9.3 Kahden mantereisen laatan törmääminen
Kahden mantereisen laatan törmätessä kumpikaan ei painu toisen alle, koska kumpikaan ei ole toista painavampi.
Näin ollen mantereisten laattojen törmäysvyöhykkeille syntyy poimuvuoristoja.
Euroopan Alpit ja Aasian Himalaja ovat syntyneet näin.
6.9.4 Kahden mereisen laatan törmääminen
Kahden merellisen laatan törmätessä syntyy vulkaanisia eli tuliperäisiä saarikaaria ja syvänmerenhautoja. Kun toinen laatta työntyy toisen alle, syntyy maan sisälle painetta. Paine purkautuu muodostaen vedenalaisia tulivuoria. Nämä tulivuoret kasvavat veden alla ja voivat saavuttaa myöhemmin niin suuren korkeuden, että näkyvät merenpinnalla saarina. Näiden saarikaarien lähelle syntyy kapeita ja syviä syvänmerenhautoja.
Syvänmeren hauta on syvä painauma merenpohjassa alityöntökohdassa, jossa toinen laatta on painunut toisen alle. Syvänmeren haudan kohdalla veden syvyys voi olla jopa yli 10 km, kuten Mariaanien haudalla.
Syvänmeren hauta on syvä painauma merenpohjassa alityöntökohdassa, jossa toinen laatta on painunut toisen alle. Syvänmeren haudan kohdalla veden syvyys voi olla jopa yli 10 km, kuten Mariaanien haudalla.
6.9.5 Laattojen sivuttaissiirros
Törmäämisen ja erkanemisen lisäksi laatat voivat myös siirtyä eri tavoin suhteessa toisiinsa. Tällöin puhutaan erilaisista siirroksista. Sivuttaissiirroksessa laatat liukuvat eri suuntiin suhteessa toisiinsa, eikä sen seurauksena synny tai tuhoudu maankuorta.
Sivuttaissiirrokset aiheuttavat maanjäristyksiä, koska laattojen reunat ovat epätasaisia ja ne jumittuvat toisiinsa liikkuessaan.
Hyvä esimerkki sivuttaisesta siirtymisestä on 1 300 kilometriä pitkä San Andreaksen siirros Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laatan rajalla.
Tämä laattojen sivuttainen liike aiheuttaa lukuisia maanjäristyksiä San Franciscon ja Los Angelesin kaupungeissa.
6.9.6 Erkanevat laatat
Tyynenmeren itäpuolella, paikoin jopa lähellä Pohjois-Amerikan rannikkoa, on laattojen erkanemisvyöhykkeiden alueita. Samoin Atlantin keskellä kulkee samankaltainen erkanemisvyöhyke. Erkanemisvyöhykkeillä eli valtamerten keskiselänteillä syntyy jatkuvasti uutta merenalaista vuoristoa. Keskellä keskiselännettä eli repeämissaumaa on kapea ja syvä alue, murroslaakso, jossa tapahtuu toistuvasti maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Tästä murroslaakson keskeltä työntyy ulos sulaa kiveä eli magmaa, joka jähmettyy.
Jähmettynyt magma työntyy sivumpaan, kun uutta magmaa työntyy edelleen kohti pintaa. Näin merenpohjassa syntyy uutta maankuorta. Laattojen erkanemisvauhti maapallolla vaihtelee parista senttimetristä jopa pariin kymmeneen senttimetriin.
Oheisessa satelliittikuvassa erottuu Atlantin valtameren keskiselänteellä oleva erkanevien laattojen reuna. Siellä syntyy uutta merenpohjaa.