Oppivaa yhteisöä rakentamassa 2
Oppivaa yhteisöä rakentamassa 2
Tammikuussa kouluttajat Iida-Maria Peltomaa ja Aki Luostarinen kävivät hankekouluilla pitämässä toisen Oppivaa yhteisöä rakentamassa – koulutuksen.
Koulutusiltapäivän aluksi teimme treenikirjoitusharjoituksen, jossa kirjoitimme keskeytyksettä 5 minuutin ajan jatkaen alkulausetta ”Syksyn ja talven aikana minusta…” Tämä harjoitus toimi orientaationa iltapäivän teemaan.
Koulutuksissa keskityttiin vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen teemaan.
”Kuinka oppia puhumaan niin, että toinen haluaa kuunnella? Ja kuuntelemaan niin, että toinen haluaa puhua?”
Kouluttajat painottivat, että kyky ratkaista ongelmia on oppivan yhteisön perustaitoja.
Kun ristiriitoja pyritään purkamaan rakentavasti, ne eivät muodostu hyvän yhteistyön esteeksi. Rakentava vertaispalaute on reilua, rehellistä ja yksilöityä. Palautteen oikea-aikaisuus on myös tärkeä seikka. Mikäli emme saa palautetta suoraan, etsimme sitä epäsuorasti esimerkiksi kollegoiden käyttäytymisestä. Silloin vaarana ovat erilaiset väärintulkinnat.
Koulutuksessa harjoittelimme tunnistamaan myös yleisluonteista, vihjailevaa tai hyökkäävää palautteenantotapaa. Rakentavan tavan oppiminen alkaa siitä, kun tiedostaa, millä tavalla nyt toimii.
”Toinen opettaja tuntee parhaiten opettajan työn hienouden ja haasteen. Oppivassa yhteisössä vertaispalaute on luonnollinen osa arkea. Dialogisen palautekulttuurin rakentaminen vaatii harjoitusta mutta kannattaa!”
– Iida-Marian ja Akin luennosta
Työn laatuun vaikuttavat yhteisön sosiaaliset suhteet ja työstä saatava palaute. Koulutusiltapäivän aikana kouluttajat ohjasivat Kehukuja – harjoituksen. Harjoituksessa opettelimme sekä antamaan että saamaan myönteistä vertaispalautetta. Harjoitus löytyy oheisesta kirjasta:
Iltapäivän toinen työskentelyjakso oli räätälöity koulun oman tarpeen mukaan. Kahdessa koulussa pohdittiin ammatillisen autonomian ja yhteisöllisyyden tasapainoa ja kahdessa koulussa toimivan tiimin rakentamista.
Ammatillisen autonomian ja yhteisöllisyyden suhdetta pohdittiin graffittiseinä- harjoituksen avulla. Ryhmä asettui fläppipaperin ympärille. Ryhmä kiersi paperia ja jokainen kirjasi ajatuksiaan äänettömästi pöydällä olevalle fläpille. Kiertäessään sai myös kommentoida toisten kirjoituksia, piirustella, yhdistellä asioita, esittää kysymyksiä. Autonomian ja yhteisöllisyyden teeman pohdinnassa oli esimerkkeinä koulun omat ajankohtaiset teemat. Sitten ryhmä kävi tutkimassa ja lisäilemässä toisen ryhmän fläppiin kommentteja, jonka jälkeen palattiin takaisin oman paperin ääreen puhumaan, mikä asioista toimii koulussa jo (+) ja mikä asioista vaatisi kehittämistä (-). Näihin teemoihin palataan koulujen Oppiva yhteisö- tiimeissä myöhemmin.
Toimivan tiimin rakentamista pohdittiin kahdella hankekoululla.
”Tiimi = pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, tavoitteisiin ja toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.”
–Iida-Marian ja Akin luennosta
Kouluttajat kertoivat, että tiimeillä on sekä tehtävä-, että tunnetavoite. He kertasivat tiimien toiminnassa näkyvät vaiheet ja käsittelivät Krugerin (2004) listaamia tiimin toiminnan epäonnistumisen edellytyksiä. Tämä lista löytyy koulutusmateriaaleista alla olevien linkkien kautta.
”Tiimin opetellessa toimimaan, oppii se samalla oppimaan yhdessä. Ilman organisaation tukea tiimien oppiminen jää helposti satunnaisoppimisen tasolle. Organisaatiolta edellytetään tiimityön arvostusta ja tietoista päätöstä tiimien kehittämisestä.”
–Iida-Marian ja Akin luennosta
Työskentelyvaiheessa koulun tiimit pohtivat, miten tiimin kehitysvaihe näyttäytyy käytännössä, millainen olisi hyvä tiiminvetäjän rooli ja mitkä viisi toimintaohjetta omalle tiimille kirjattaisiin. Näihin teemoihin palataan Oppiva yhteisö-tiimin ohjauksissa myöhemmin.
Koulutusmateriaalit löytyvät näistä osoitteista:
bitly.com/puijonsarvi2018