Pedagogiikka pilvessä
Tieto- ja viestintätekniikan kuulumisia lukuvuodelta 2015-2016 –matkalla kohti sähköistä yo-koetta
Aika ennen sähköisiä yo-kirjoituksia päättyy tähän lukuvuoteen. Siirtyminen valtakunnalliseen sähköiseen ylioppilaskokeeseen toteutuu vaiheittain vuosien 2016–2019 aikana. Ensimmäiseksi sähköistyvät saksan, maantieteen ja filosofian kokeet syksyllä 2016. Kokonaan sähköinen ylioppilastutkinto on keväästä 2019 lähtien. Ylioppilaskirjoitusten historiassa tämä on yksi suurimmista muutoksista, mitä tämä useita sukupolvia järkkymättömänä pidetty instituutio on kokenut. Perinteiset välineet kynä, kumi ja viivoitin korvataan sähköisellä työkalulla. Konkreettinen kosketuspinta tuotettavaa aineistoon vaihtuu bittiavaruuden eri tiloihin tiedostoihin ja kansioihin. Käsin kosketeltavat välineet muuttuvat sähköisiksi sovelluksiksi. Tuottajan ja tuotettavan aineiston väliin tuntuu tulevan enemmän matkaa kuin käden, kynän ja paperin etäisyys. Tuo välimatka arveluttaa. Mikä on verkon, tietokoneen ja sovellusten toiminnan rooli tehtäviin vastaamisessa? Voiko systeemin toimintaan luottaa? Kuinka paljon tietokoneen käyttötaito mahdollistaa tai rajoittaa sisällön tuottamista? Kokelaan kannalta nämä ovat oleellisia kysymyksiä, joihin pitäisi olla vastaus ennen kirjoitustilannetta.
Sähköisten kirjoitusten vaatima tilankäyttö poikkeaa huomattavasti perinteisten kirjoitusten vaatimuksista. Paikat pitää järjestellä niin, että tietokoneet mahtuvat työpöydälle näyttöjen näkymättä toisille kokelaille. Salissa kulkee verkkojohdot palvelimen, kytkimien ja kokelaskoneiden välissä. Sähköt tulevat jokaiselle kokelaskoneelle. Palvelimilla ja kytkimillä on akkuvarmennettu sähkönsyöttö. Palvelinyksikkö ja valvontakonsolit vaativat oman tilansa.
Valvojien tehtäväkuvaan tulee kokelaiden valvonnan lisäksi laitteiston toiminnan valvontaa. Toisaalta joissakin tilanteissa nämä kaksi asiaa yhdistyvät. Esimerkiksi vilpin yritys näkyy useimmissa tilanteissa laitteen toimintahäiriönä valvontakonsolissa. Ongelmatilanteissa pitää pystyä toimimaan oikein ja nopeasti.
Miten varmistetaan, että koetilanne hoituu mahdollisimman häiriöttömästi? Moni asia helpottuu, kun voidaan käyttää hyväksi aikaisempaa kokemusta. Kokemusta on hankittu kuluvan lukuvuoden aikana kahdella valtakunnallisella harjoituskokeella ja katastrofiharjoituksilla. Valtakunnallinen harjoituskoe pidettiin kolmetuntisena äidinkielen kokeena. Kokeen tarkoituksena oli pääasiassa testata tekniikan toimivuutta koetilanteessa. Kokeeseen osallistui opiskelijoiden lisäksi opettajia. Opettajille tällainen tilaisuus on ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia kokemusta kokelaana sähköisissä kirjoituksissa. Jokainen opettaja on istunut perinteisissä kirjoituksissa kokelaan paikalla mutta sähköisissä ei. Tämä kokemus helpottaa opiskelijoiden ohjaamista kirjoitustilanteen haasteisiin. Kevään valtakunnallinen sähköisen yo –kokeen kenraaliharjoitus toteutettiin täytenä kuuden tunnin kokeena. Nyt mukana oli filosofia, maantiede ja saksa. Kielen kuuntelukoe toteutettiin yhdessä kirjallisen kokeen kanssa uuden mallin mukaisesti. Näin sähköisten kirjoitusten myötä erilliset kielten kuuntelujen päivät jäävät historiaan. Molemmat valtakunnalliset harjoitukset sujuivat hyvin. Kaikki kokelaat saivat tehtyä kokeen ilman suurempia ongelmia. Eniten haastetta molemmissa harjoituksissa tuli kokelaiden laitteiden käynnistyksestä USB –tikun avulla koejärjestelmään. Tätä prosessia joudutaan kehittämään toimivammaksi tulevaisuudessa. Kokelaiden palautteissa yllätti positiivisten kommenttien paljous, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Katastrofiharjoituksissa tekniikkaa on testattu sähkökatkojen, verkkohäiriöiden, vilpinyritysten ja laitehäiriöiden varalta. Harjoituksissa häiriötilanne aiheutetaan oikeasti ja yritetään palautua häiriöstä normaaliin toimintaan. Teknisin harjoitus pidettiin lukioiden atk-vastaavien, tietohallinnon ja kaupungin av –vastaavan kesken. Harjoituksen avulla kehitettiin sähköisten kirjoitusten salitekniikkaa toimivammaksi ja toimintaohjeita kirjoitusten valvojille. Sähköisten kirjoitusten valvojille on pidetty koulutuksia uusista toimenkuvista kirjoitustilanteissa. Harjoituskokeissa valvojilta saatujen palautteiden perusteella valvojien ohjeita on täydennetty vastaamaan paremmin kirjoitustilanteessa toimimista. Syksyn 2016 harjoituskokeeseen valmistautumiseen Kuopiossa liitettiin projekti, jonka tuloksena syntyi lukioille käsikirja sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautumista varten. Käsikirjan rakentamisvaiheessa käytiin läpi Kuopion lukioiden kirjoitustilat. Yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden kanssa määriteltiin kunkin tilan varustamiseen liittyvät tarpeet. Kaiken kaikkiaan käsikirja pitää sisällään tekniset ohjeet, roolit ja vastuut sähköisen yo-kokeen järjestämisestä kutakin lukiota varten. Lisäksi siinä kuvataan sähköisen yo-kokeen mahdollisen epäonnistumisen aiheuttavat riskit ja toimintaohjeet ongelmatilanteissa. Käsikirjaa päivitetään jokaisen kirjoitusvaiheen jälkeen saatujen kokemusten perusteella.
Kokelaiden valmiuksia sähköisen yo-kokeen suorittamiseen hankitaan lukio-opintojen alussa pidettävällä OP5 –kurssilla. Tänä vuonna kurssi toteutettiin vielä puolen kurssin mittaisena. Tulevan lukuvuoden kurssi toteutetaan saatujen palautteiden perusteella kurssin mittaisena. Näin opiskelijoiden varmistetaan riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot lukion sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttöön heti opintojen alussa. Tutuksi kurssin aikana tulevat mm. oman tietokoneen yhdistäminen lukion langattomaan verkkoon ja opiskelussa käytettävien sovellusten asentaminen tietokoneelle. Lukion sähköisten oppimisympäristöjen toiminta ja opiskelussa käytettävien sovellusten toiminta otetaan haltuun kurssin harjoituksissa. Sähköisiä kirjoituksia varten käynnistetään oma kone Abittijärjestelmään USB –tikulla ja harjoitellaan kokeessa käytettävien sovellusten hallintaa. Kurssilla tehtävissä sähköisissä kokeissa haetaan varmuutta koetilanteeseen ohjauksen avulla. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella suhtautuminen sähköisiin kokeisiin on muuttunut positiivisemmaksi saatujen koekokemusten kautta. Sähköisistä kirjoituksista löytyy lisää tietoa https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi sivulta.
Opiskelijoiden osallisuutta tieto- ja viestintätekniikan oppimiskäytön kehittämisessä kasvatettiin vuoden alussa perustetulla opiskelijoiden ICT –ryhmällä. Ryhmän tehtäväkuvaan kuuluu toimia äänenä suurimman sähköisten ympäristöjen käyttäjäryhmän puolesta. Edustajat ottavat kantaa sähköisiin ympäristöihin liittyvien käytänteiden kehittämiseen ja uusien ratkaisujen jalkauttamiseen. Kevään aikana ryhmältä on saatu tietoa ja kehitysehdotuksia sähköisten ympäristöjen toiminnasta (laitteet, verkot, sovellukset, sähköiset oppimisympäristöt, sähköiset kokeet ja sähköiset oppikirjat) eri lukioissa opiskelijoiden näkökulmasta. Kehitysehdotuksia on hyödynnetty tulevan lukuvuoden OP5 –kurssin suunnittelutyössä, opiskelijoiden valmentamisessa sähköisiin yo-kirjoituksiin sekä opiskelijoiden laitesuosituksessa. Ryhmä kokoontui kevätlukukauden aikana neljä kertaa. Edustajia ryhmässä on Kallaveden lukiosta, Lumitista, Lyseon lukiosta, Nilsiän lukiosta ja Klassillisesta lukiosta.
Tuleva lukuvuosi tuo uuden opetussuunnitelman lukion aloittaville opiskelijoille. Opetussuunnitelman henkeä korostaa elinikäisen oppimisen taidot. Sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttö kasvaa sekä sähköisen yo –kokeen kehittymisen että kasvavan sähköisten oppimateriaalien tarjonnan myötä. Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen pedagogisesti mielekkäällä tavalla on hyvä mahdollisuus monipuolistaa ja yksilöidä oppimista. Uuden Kuopion lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio tukee ideaa
Turvataan opiskelijoille mahdollisuus olla itse aktiivinen toimija omassa oppimisessaan. Opettajan ohjauksessa opiskelija voi valita itselleen sopivia oppimisentapoja ja materiaalia. Sähköisten ympäristöjen mahdollistama helppo käytettävyys ja tiedon jakaminen sekä vuorovaikutteisuus korostavat opettajan ohjaavaa roolia oppimisprosessissa.
Sähköiset ympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus oppimisessa, kuten Opiskelijoiden ICT –ryhmän viesti opettajille kertoo
Matti Lähtevänoja
Pedagogiikka pilvessä hankekoordinaattori
Sähköistyvä lukio pilvessä - jalat vielä tukevasti maassa lv 2014-2015
Pedagogiikan pitäminen ykkösasiana, kun sähköiset ympäristöt tulevat osaksi koulumaailmaa, on usein vaativan työn takana. Ovatko sähköiset ympäristöt tavoite vai apuväline oppimisessa? Roolit menevät helposti sekaisin. Työelämän vaatimukset tieto- ja viestintätekniikan taitojen osalta kasvavat sekä järjestelmien käyttöönoton että niiden muuttumisen mukana.
Koulussa ohjattavien taitojen pitää antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Valmiuksien kehittäminen vaatii toimivia ympäristöjä oppimisen tukemiseen ja välineitä oppimisen arviointiin. Ympäristöjen käyttöönotto ei saa olla vain teknistä rakentamista, vaan huomiota pitää kohdistaa siihen mihin näitä ympäristöjä käytetään. Ympäristön pitää tukea opettajan pedagogista toimimista rikastaen, ei rajoittaen.
Ympäristöjen käyttö vaatii usein uudenlaista teknistä ja pedagogista osaamista. Tämän vuoksi opettajien oikeanlaisella jatkuvalla kouluttamisella on tärkeä rooli työn tukemisessa. Vaativaksi tämän tekee se, että uusien käytänteiden omaksuminen tapahtuu usein nykyajan vaatimusten mukaisesti ”lennossa”. Eilen koulutuksessa saatu taito on tänään käytössä oppitunnilla.
Toimivien ympäristöjen kehittäminen vaatii luovaa yhteistyötä systeemien rakentajien, ylläpitäjien ja käyttäjien välillä. Siksi on tärkeää, että kokemuksia ympäristöjen käyttämisestä kerätään ja niitä hyödynnetään oppimisympäristöjen kehitystyössä.
Pedagogiikka pilvessä- kehittämishanke alkoi syksyllä 2014 toisen jakson alussa luontevana jatkona keväällä päättyneelle opiskelija-arvioinnin kehittämishankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin.
Edellisessä hankkeessa ongelmaksi oli todettu käytössä olevien sähköisten oppimisympäristöjen suuri määrä. Tämä aiheutti ongelmia mm. erilaisten käyttötapojen ja kirjautumisien kautta. Haasteeseen lähdettiin vastaamaan vähentämällä ”virallisesti” käytössä olevia sähköisiä oppimisympäristöjä ja helpottamalla kirjautumista niihin.
Lukiopuolella ja peruskoulun puolella järjestelmän pohjaksi tuli O365. Tämän ympäristön kautta hoidetaan kirjautumiset muihin ympäristöihin niin, että voidaan käyttää Wilmasta tuttua tunnusta ja salasanaa. Lukiopuolella tämä kirjautuminen toimii O365 ja OnEdu – ympäristöihin. Kolmas ”virallinen” ympäristö Isoverstaan Moodle odottaa vielä integrointia.

Terveystiedon kurssilaiset tekemässä kurssikoetta Abitti-järjestelmällä
Lukiopuolella ja peruskoulun puolella järjestelmän pohjaksi tuli O365. Tämän ympäristön kautta hoidetaan kirjautumiset muihin ympäristöihin niin, että voidaan käyttää Wilmasta tuttua tunnusta ja salasanaa. Lukiopuolella tämä kirjautuminen toimii O365 ja OnEdu – ympäristöihin. Kolmas ”virallinen” ympäristö Isoverstaan Moodle odottaa vielä integrointia.
Pilviympäristöjen pohjalla olevaa ympäristöä O365 on arvioitu ja kehitetty syksystä lähtien useissa tietohallinnon, Istekin ja hankekoordinaattorin välisissä palavereissa. Hyvinä ohjenuorina kehittämiselle ovat olleet oppilaiden kanssa tehdyt kokeilujen tulokset ja opettajilta tulleet palautteet.
Koulutukset aloitettiin pilven tallennustilan käyttöönotolla. Näin käyttäjä pääsee eroon tiedostojen sijoittumisesta fyysiseen laitteeseen. Samoja tiedostoja voidaan käyttää internetyhteydestä riippuen missä vain. Tiedostojen ja kansioiden jakaminen mahdollistaa yhteiset työtilat. Kuopiossa kehitettiin oma tekniikka helpottamaan tätä jakamista. Opettajan ei tarvitse jakaa tiedostoja ja kansioita yksittäisille käyttäjille vaan voidaan käyttää Wilmasta tuttuja ryhmiä. Tästä tekniikasta ollaan kiinnostuneita myös muualla Suomessa.
Oppimisympäristömäisiä piirteitä O365 – ympäristöön saatiin ottamalla sivustot käyttöön organisaatiorakenteen alle. Kyselyjen perusteella ollaan tässäkin edelläkävijöitä Suomen koulumaailmassa. Opettaja luo kurssisivuston yhteisen lukiorakenteen alle, josta sivuston aineisto on helppo saada yhteiseen käyttöön. Sivustoista saadaan vuorovaikutteisia mm. kyselyjen, palautuslaatikkojen ja keskustelujen avulla. Huhtikuussa Kuopion lukioiden opettajille tehdyn sähköiset ympäristöt kyselyn mukaan vastanneista (101 opettajaa) 62% käytti O365 –ympäristöä. OnEdu ja Moodle ovat kärsineet tunnusintegraation hitaudesta.
OnEdu on jatkuvasti kehittyvä oppimisympäristö, jonka kautta voidaan tarjota valmiita digitaalisia oppimateriaaleja. Kuopion lukioiden kotisivut tulevat näkyviin OnEdu- pohjalla. Ympäristön vahvuuksia on sen skaalautuvuus mobiililaitteille ja jatkuva kehitystyö. OnEdun käytettävyys parani huhtikuussa 2015, kun Wilmasta tutut tunnukset ja salasanat saatiin toimimaan kirjautumisessa. OnEdu tulee tämän vuoksi kohottamaan asemiaan Kuopion lukioiden oppimisympäristöjen joukossa tulevana lukuvuonna.
Oppimisympäristönä Moodle edustaa sähköisessä maailmassa harvinaista pitkää perinnettä olemassaolollaan. Sen vahvuuksia ovat vaihtoehdot sähköisten oppimisympäristöjen luomisessa ja sähköisen arvioinnin monipuolisuus. Työkalujen määrä ympäristössä saattaa jopa pelottaa ensikertalaista. Moodle mahdollistaa pedagogisen vapauden työkalukirjon ja asetusten avulla. Usein yksinkertaiset työkalut toimivat kuitenkin parhaiten. Kaikkien ympäristöjen käyttöönoton kannalta tärkeää on kokemusperäinen opettajien kouluttaminen.

Opettajat Abitti-koulutuksessa
Syksy 2016 lähestyy tuoden mukanaan sähköistyvän ylioppilastutkinnon. Sähköistyminen tapahtuu vaiheittain. Ensimmäiset sähköisesti kirjoitettavat aineet syksyllä 2016 ovat saksa, maantiede ja filosofia. Keväällä 2017 mukana ovat ranska, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Koko tutkinto tehdään sähköisesti keväällä 2019.
Ylioppilastutkintolautakunta käynnisti 2013 Digabi – projektin, jossa aluksi tutkittiin eri mahdollisuuksia toteuttaa tutkinto uudella mallilla. Keväällä 2014 tutkimusten pohjalta todettiin, että valmista YTL:n vaatimukset täyttävää järjestelmään ei ole valmiina tarjolla. Siksi järjestelmä päätettiin rakentaa itse. Järjestelmä sai nimekseen Abitti alkuvuodesta 2015. Järjestelmää ei rakenneta pimennossa vaan se on koko kehitysvaiheen aikana vapaasti kokeiltavissa. Opettajien taidot järjestelmän käytössä kasvavat yhdessä järjestelmän kehittymisen myötä. Siksi jokaiselle lukiolle on tärkeää olla alusta lähtien mukana.