Oppiva yhteisö – tiimit, suunnitteluryhmät ja rehtorit kokoontuivat maaliskuun puolessavälissä pohtimaan ja keskustelemaan osaamisen tunnistamisesta ja jakamisesta kouluyhteisössä. Koulutuspäivän ohjasivat oululaisen Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala ja apulaisrehtori Sirpa Lang.

Kouluttajat ovat omalla koulullaan määrätietoisesti rakentaneet yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Alkuorientaation jälkeen luimme artikkelin, jossa pohditaan laajasti johtajuutta ja johtamisen tapoja ennen ja nyt. Artikkelin pääsee lukemaan tästä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koskelan-oppien-aika-meni-jo---tulevaisuuden-johtajat-luopuvat-vallasta-ja-kehittavat-itseaan/aFW4Yphx

Kun maailma verkottuu, digitalisoituu ja elämme lähes jatkuvassa murroksessa, johtajuudelta vaaditaan eri asioita kuin ennen. Johtajalta odotetaan tunneälyä, kykyä purkaa valtarakenteita ja kertoa tarinoita. Itsetuntemus on tunneälytaitojen perusta. Tuossa Kauppalehden artikkelissa todetaan: ”Jos tunnet itsesi hyvin, sinulla on 50 prosentin mahdollisuus pystyä hillitsemään itseäsi ja 38 prosentin mahdollisuus osoittaa sosiaalista älykkyyttä.” Tulevaisuuden johtajan odotetaan olevan tunnelmanrakentajia sekä ryhmätyötaitojen johtaja, joka kykenee kertomaan koulun tarinaa (arvoja, visiota sekä strategiaa) ja erottamaan tärkeitä asioita vähemmän tärkeistä.

Kouluttajat puhuivat ja puhututtivat meitä paljon koulun rakenteista. Toimivat rakenteet ovat pohjana sille, että vaikuttaminen ja osallisuus (moniäänisyys) mahdollistuu. Koulun vision ja tavoitteiden toteutuminen taas vaativat osallisuutta. Johtamisen rakenteet tulisi rakentaa niin, että ne auttavat vuorovaikutusta, ihmisten ei pidä antaa siiloutua. Moniammatilliset vuorovaikutustilanteet tuovat parempaa lopputulosta koulunkin perustehtävään. Kouluttajat totesivat, että hyvä rakenne tukee demokraattista johtamistapaa.

Maailma muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, vaihtoehdot lisääntyvät. Systeemit menevät niin monimutkaiseksi, että yhden johtajan/johtoryhmän kapasiteetti ei riitä sen johtamiseen. tällöin…

ihmiset alkavat toimia ilman johtoa ja tekevät yhdessä parempia päätöksiä. (Ristikangas-Rinne 2014) -Parpala&Langin luennosta

 

Kouluttajat painottivat, että osaamisen johtaminen tarvitsee toimiakseen hyvät rakenteet. He esittelivät Ritaharjun koulun osaamisen hallinnan osa-alueet ja toimenpiteet niihin. Osaamisen hallinta alkaa osaamistarpeiden tunnistamisella. Siihen koululla käytetään osaamisen tunnistamisen työkalua, jonka keskiössä ovat motiivit, ydinosaamiset ja käsitys omasta opettajuudesta. Näitä sanoitetaan neljän osa-alueen kautta:

1. Minän hallinnan taidot
   • työn organisointi
   • ajan hallinta
   • työyhteisötaidot
   • muutosvalmius/epävarmuuden sietokyky
2. Vuorovaikutustaidot
   • avoin vuorovaikutus
   • kyky toimia verkostoissa, tiimityö, delegointi
3. Konseptuaaliset taidot
   • toiminta yhteisen vision puolesta
   • sitoutuminen
   • yhteisöllisen vastuun kantamisen kyky
   • ammatillinen kehittyminen
   • organisaation kehittäminen
   • miten nähdä oman aineen tms. ulkopuolelle
4. Pedagogiset ja tekniset taidot
   • työkalut ja opetusteknologinen osaaminen
   • työmenetelmät
   • teoreettinen tieto
   • kokemuksellinen tieto
   • tiedot ja taidot tiimioppimisen valmentamiseen

Tämän työkalun avulla jokaiselle rakentuu oma osaamisprofiili. Työkalu on pohjana osaamisen hallinnan muissa osa-alueissa: miten osaamista kouluun hankitaan, miten osaamista ylläpidetään ja kehitetään sekä siinä, miten osaamista johdetaan, tuetaan ja ohjataan. Kouluttajat esittelivät meille rekrytointiprosessinsa sekä sen, miten osaamista kehitetään koulun strategiaan ja osaamispääomaan perustuen kehityskeskusteluissa sekä muissa kohtaamisissa. Koulun toimintakulttuuri kaiken kaikkiaan mahdollistaa osaamisen jakamisen. Keskiössä on jokaisen halu kehittyä niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin, mutta koulussa on osaamisen hallinnan prosessit avattu selkeiksi, läpinäkyviksi ja kuvallisiksi malleiksi, jolloin jokainen työyhteisössä toimiva tietää, kuinka koulussa toimitaan.

Osaamisen hallintaan kouluttaudutaan lisää syyslukukaudella 2018.