2.8.5.2 Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä yrittäjyys
Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä yrittäjyys
Perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Kotkalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutuu vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka, jossa vuorovaikutus ja toiminta toteutuvat tavallisesti pienemmissä ryhmissä. Toimintamuoto vahvistaa aikuisen läsnäoloa ja sitä kautta monipuolistaa sekä lisää lasten mahdollisuuksia osallisuuteen. Suunniteltu vuorovaikutus antaa tilaa lasten osallisuuden näkymiselle esimerkiksi varhaiskasvatuksen sisällöissä, menetelmissä ja toiminnan toteutumisessa. Yksilön osallistuminen ja panostus huomataan pienemmässä ryhmässä herkemmin. Aikuisen kannustava palaute tulee välittömästi. Palaute vahvistaa itseluottamusta ja sen kautta osallisuutta sekä osallistumista.
Varhaiskasvatuksessa toiminta on yhteisöllistä ja oppiminen erilaisissa ryhmissä tapahtuvaa. Leikissä ja yhteisessä toiminnassa lapset saavat tuoda näkemyksiä esiin, näkevät ehdotustensa toteutuvan, neuvottelevat ja ratkaisevat aikuisen avustuksella eteen tulevia tilanteita. Vertaisten osallistuminen herättää usein lapsissa motivaatiota itse osallistua ja tehdä. Lapsen rohkeus kasvaa yhdessä toimiessa. Lapset saavat kokemusta vaikuttamismahdollisuudesta, mikä vahvistaa toimintaan sitoutumista. Aikuisten tehtävänä on erilaisilla keinoilla tukea lapsiyhteisöjen yhteenkuuluvuutta. Tässä voivat olla apuna erilaiset "hyvä kaveri" -ohjelmat ja toimintatavat.
Lapset kasvavat ja kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toimijuuden ja osallisuuden kautta vastataan lapsen psykologisiin tarpeisiin ja ne tulevat tyydytetyiksi. Tarpeita ja niihin vastaamista voidaan luokitella Leena Turjan (Hyvä alku messut 2016, Jyväskylä) mukaan:
- Autonomian tarve - Omat aloitteet
- Yhteyden kokeminen toisiin lapsiin ja aikuisiin
- Pätevyyden ja onnistumisen tarve sekä kokemukset - lapset voivat osoittaa omaa kyvykkyyttään yhteisössä
Yrittäjyys
Kotkan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta. Sen sisältämät periaatteet ovat useassa kohtaa yhdenmukaiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kanssa. Yhdenmukaisuus ilmenee etenkin laaja-alaisessa osaamisessa ja oppimiskäsityksessä. Yrittäjyyskasvatus täydentää osallistumista ja vaikuttamista. Yrittäjyyskasvatuksesta on Kotkassa koottu esimerkinomaisesti yksikkökohtainen yrittäjyyskasvatussuunnitelmapohja, joka on henkilöstön käytettävissä varhaiskasvatuksen verkkoasemalla.
Yrittäjyyskasvatus nähdään pääasiassa
- asennekasvatuksena,
- lähiympäristöön tutustumisena sekä
- elämässä tarvittavien taitojen oppimisena oman tekemisen kautta.
Varhaiskasvatuksessa painottuvat kaksi ensimmäistä määritelmää.
Toisten kunnioittaminen ja hyvien tapojen osaaminen antavat peruslähtökohdat elämässä pärjäämiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Lapsia kannustetaan muun muassa omatoimisuuteen, rohkeuteen ja pienien työtehtävien suorittamiseen. Oppimisympäristön tulisi tarjota mahdollisuuksia ja houkutella lasta harjoittamaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja itse yrittäen. Omatoimisuutta tukevat tehtävät vahvistavat lapsen sisäistä yrittäjyyttä – Minä osaan itse! Kokeilemisessa erehtymiset ovat sallittuja ja aikuinen rohkaisee lasta kannustaen kokeilemaan uudelleen. Yrittäjyyskasvatuksen elementit ovat läsnä varhaiskasvatuksen arjen kokonaisuudessa.
Oppiminen on tutkimista, kokeilua, havainnointia, jäljittelyä, aktiivista uuden omaksumista ja jo opitun uudelleen jäsentymistä. Aikuisen tehtävänä on antaa tukea tiedon etsinnässä ja luoda puitteet kiireettömälle, luovalle ja innovatiiviselle toiminnalle. Rakentava, pohtiva ja virheet salliva lähestymistapa tuottaa syy-seuraussuhteiden oivaltamista ja edesauttaa itsetunnon ja luovuuden kehittymistä. Lapsen yrittäjyyden tukeminen on tärkeä osa oppimisvalmiuksien kehittymisessä. Laaja-alaisen osaamisessa (ajattelu ja oppiminen) puhutaan sinnikkyyteen kannustamisesta. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tuetaan luovuutta, uteliaisuutta uusia asioita kohtaan, oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoa, yhteistyökykyä ja pitkäjänteisyyttä. Edellä kuvattuja piirteitä on myös kotkalaisen varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksessä tutkiva toiminta ja oppiminen (design-suuntautunut pedagogiikka).
Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä yrittäjyys -osaamisalueen määrittely, tavoitteet ja toiminatavat on avattu varhaiskasvatuksen perusteiden pohjalta luvussa 2.8.5. Taulukossa 2.