2.8.7 Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja tehtävät eri toimintamuodoissa

Tehtävä ja tavoitteet

Tavoitteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) kootaan Varhaiskasvatuslain mukaiset kymmenen tavoitetta. Alla olevassa kuviossa tavoitteita on avattu Kotkan varhaiskasvatussuunnitelman teksteillä. 



Varhaiskasvatuksen tavoitteet, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta (2022, s. 7-8) muokannut Pia Eskola 2022.


Keskeistä tavoitteiden toteutumisessa on ammatillisesti pätevä henkilökunta, joka saa koulutusta ammatilliseen kehittymiseensä. Pätevään henkilökuntaan kuuluvat myös varhaiserityiskasvatuksen, kielitietoisen varhaiskasvatuksen, kuraattorityön, digitaalisen osaamisen ja fyysisen aktiivisuuden asiantuntijat. Ammatillisuutta vahvistetaan pedagogisen osaamisen lisäämisellä, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisäämistä ja koulutusmahdollisuutta. Ammatillisuutta vahvistavat myös toimivat yhteistyö-, suunnittelu- ja arviointikäytännöt sekä vertaistyöskentely. 

Varhaiskasvatuksen arjen ammatillisuutta henkilöstö kuvaa seuraavalla tavalla:
  • Henkilökunta on velvollinen jatkuvasti miettimään arjen toimintaratkaisuja sekä omaa vuorovaikutusta.
  • Ammatillinen vuorovaikutus pysyy arvostavana kaikissa tilanteissa.
  • Arjen toimintaratkaisut pohjautuvat ja niitä muokataan kunkin lapsen tai ryhmän mielenkiinnonkohteita sekä tarpeita vastaavaksi.
  • Ammattilaisilta vaaditaan uskallusta heittäytyä rohkeasti esimerkiksi liikunnan keinoin oppimaan.
  • Ammattilaisten tulee nähdä lapsi ja leikki varhaiskasvatuksen keskiössä, jolloin myös peuhuleikit nousevat tärkeiksi pöytätyöskentelyn sijaan.
  • Ammatillisuutta tukee käytössä olevien palaverikäytäntöjen ja suunnittelu-arviointi-kehittämistyön toteutuminen. Tällöin suunnittelu-toteutus-dokumentointi-arviointi -prosessikokonaisuus mahdollistuu.
  • Ammattilaiset havainnoivat lapsia ja varhaiskasvatuksen arkea.
  • Vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka toteutuu varhaiskasvatuksessa.
  • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osana varhaiskasvatuksen suunnittelua ja yksittäisen lapsen kasvun ja oppimisen tukemista.


Tehtävä

Varhaiskasvatuksen perusteissa varhaiskasvatus kuvataan yhteiskunnallisena palveluna, jolla on monia tehtäviä. Tehtävänä on:
    • edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa.
    • edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.
    • vahvistaa lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa tietoja ja taitoja oppimalla.
    • tukea huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun.
Kuntakohtaisessa suunnitelmassa tarkastellaan tehtäviä ja tavoitteita varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kannalta. Kuntakohtaista suunnitelmaa tarkennetaan yksikkö- ja toimintamuotokohtaisilla (perhepäivähoito, muu varhaiskasvatus) toimintasuunnitelmilla. Toimintasuunnitelmissa on erillinen luku varhaiskasvatuksen tehtäville ja tavoitteille, jolloin ne tarkentuvat toimintamuotojen ja yksiköiden mukaiseksi. Tällä ratkaisulla tehtävät ja tavoitteet saadaan lähemmäksi henkilöstöä. Näin ne ovat aktiivisessa käytössä sekä käsittelyssä esimerkiksi yksikkö- ja toimintamuotokohtaisen kehittämistyön kautta. Avoin varhaiskasvatus kirjataan sen päiväkodin toimintasuunnitelmaan, jossa avointa järjestetään. Toimintamuotokohtaisia tavoitteita luodaan ja käsitellään verkostokehittämisryhmissä. Verkostokehittäminen luo yhteyksiä varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen välille.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä