Tehtävä 3

Yleisin tapani ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista on lukea uutisia netistä. Eniten luen Ilta-Sanomia, vaikka tiedostankin sen olevan melko sensaatiohakuinenkin, eikä varmasti luotettavin tiedonlähde. Koen kuitenkin, että sieltä saan hyvän yleiskäsityksen asioista, vaikkakin artikkelit itsessään ovat välillä hieman kyseenalaisia. Voisin lukea enemmän esimerkiksi Ylen uutisia, sillä sen voisi ajatella olevan hieman tasokkaampi ja luotettavampi lähde. Välillä seuraan myös tv-uutisia ja otan asioista selvää sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebook. Ne ovat myös merkittävimmät vaikuttamisen kanavani, vaikka en juurikaan ota osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun netissä. Mieluummin juttelen asioista kasvokkain ihmisten kanssa. Haluan pysyä hereillä yhteiskunnallisten asioiden suhteen, mutta en koe itselleni ottaa niihin kantaa kovinkaan äänekkäästi. Somea itsessään on ehkä vaikea käyttää opetuksen apuna, mutta muita teknologian mahdollistamia vaikuttamismahdollisuuksia voisi käydä läpi oppilaiden kanssa.

 

Keskeisimpiä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla olevia teemoja ovat esimerkiksi koronavirus, hybridivaikuttaminen, ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka sekä politiikka Suomen rajojen sisällä. Ainakin ilmastonmuutosta olisi mielekästä lähestyä, sillä oppilailla on luultavasti siitä jo jonkinlainen käsitys. Sitä kautta olisi myös helpompi lähteä liittämään ilmastopolitiikkaa itse ilmastonmuutokseen. Myös koronavirusta olisi helppo lähteä lähestymään kokemusten ja olemassa olevan tiedon pohjalta, vaikkakin sen käsittely ei välttämättä olisi enää erityisen tarpeellista. Kahta muuta aiheita lähtisin lähestymään perusasioista ja pala kerrallaan. Molemmat ovat hieman vaikeasti ymmärrettäviä, joten lähtisin liikkeelle jonkinlaisen perusajatuksen selittämisestä ja sen kautta rakentamaan parempaa ymmärrystä. Opetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi erilaisia järjestöjä ja asiantuntijoita. Politiikasta voisi yrittää saada vieraaksi esimerkiksi jonkin puolueen nuorisovaltuutetun tai ilmastonmuutoksesta jonkin ympäristöjärjestön edustajan.

 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat saavat tietoa yhteiskunnasta ja sen rakenteesta sekä työkaluja toimia aktiivisena osana sitä. Yhteiskuntaoppi opettaa myös tiedon kriittistä arviointia sekä löytämään yhteiskunnallisesta keskustelusta sen, mikä on tärkeää ja mikä on se pointti, jota yritetään viestiä. Yksi koulun tehtävä on kasvattaa yksilöistä aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita ja yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia juuri siihen. Yhteiskuntaoppi auttaa myös oppilasta ymmärtämään ympärillä tapahtuvia asioita ja peilaamaan itseään suhteessa niihin.

 

Yhteiskunta on niin monimuotoinen ja monimutkainen kokonaisuus, että siitä opettaminen on hyvä aloittaa jo alakoulussa. Alkuun tavoitteena ei ole täydellinen sisällöllinen ymmärtäminen, vaan kiinnostuksen herättely yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Kun kiinnostus saadaan heräämään jo ala-asteella, on sisältöjen ymmärtäminen ja opetteleminen huomattavasti mielekkäämpää. Mitä pidemmälle ajalle yhteiskuntaopin opettaminen on jaettu, sitä enemmän ja huolellisemmin sen sisältöjä ehtii opettaa ja sitä kautta oppia. Yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisellä on merkitystä yksilölle koko elinkaaren ajan, joten on hyvä, että sen opettaminen alkaa nykyään jo alakoulussa. Ala-asteella lähtisin opetuksessa liikkeelle toiminnallisuudesta ja opeteltavien asioiden liittämisestä lasten kokemusmaailmaan. Esimerkiksi erilaiset näytelmät, roolileikit ja muut aktivoivat toimintatavat voisivat olla hyödyllisiä. Lisäksi pyrkisin luomaan keskustelua ja yhdessä oppilaiden kanssa selvittämään askarruttavat asiat sitä mukaan, kun niitä ilmenee.

Tehtävä 3

Itse otan selvää yhteiskunnallista asioista hyödyntäen erilaisia sivustoja, esimerkiksi Yle tai Iltasanomat. Yleensä selailen somea, josta tulee vastaan erilaisia uutisia, joista osaan tutustun tarkemmin. Jos kiinnostun enemmän aiheesta, saatan etsiä asiasta useammasta lähteestä tietoa, jolloin saan paremman ja luotettavamman käsityksen. Itse käytän melko huonosti erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia, vaikka minua kyllä kiinnostavat asiat, mutta en kuitenkaan rohkene tuomaan ajatuksiani esille. Lähinnä käytän erilaisia somekanavia, mutta en hyödynnä niitä vaikuttamismahdollisuuksina. Olen ainakin nähnyt, että jotkut koulut ovat testanneet esimerkiksi Facebookissa kuvan leviämisen nopeutta eli he ovat jakaneet jonkun kuvan nettiin ja pyytäneet ihmisiä jakamaan sitä. Samalla he ovat itse seuranneet kuvan leviämisen nopeutta ja laajuutta. Jotakin tällaista voisi hyödyntää tai sitten ihan asioiden tutkimiseen sekä erilaiseen vertailuun, esimerkiksi luotettavuuden osalta.

Viikon aikana suosittuja teemoja ovat olleet etenkin koronavirus, ihmisten verotiedot sekä ulkomaan poliittiset asiat. Mielestäni verotietoja ei olisi välttämättä tarpeen opiskella, mutta voisihan niistä kertoa esimerkiksi taustaa, että miksi ne kerrotaan tai mitä niillä tarkoitetaan. Lisäksi kahta muuta teemaa voisi jakaa osiin, jolloin ne olisi helpompi ja selkeämpi opettaa. Näitä voitaisiin esimerkiksi tutkia yhdessä, jonka jälkeen voitaisiin keskustella aiheista sekä aluksia voisi kertoa taustaa ja tärkeitä tietoja kyseisestä aiheesta. Minusta opetuksessa voisi hyödyntää vierailijoita, jotka avaisivat esimerkiksi omia kokemuksiaan tai kertoisivat yleisesti asiasta, esimerkiksi politiikan osalta.

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan, koska se käsitellee sellaisia yhteiskunnallisia asioita, joista oppilaiden on tärkeää saada tietoa ja kehittyä itse seuraamaan näitä asioita. Opetussuunnitelman mukaan haluttaisiin kehittää esimerkiksi oppilaiden vaikuttamis- sekä työelämätaitoja eli siis aineen avulla halutaan tuoda oppilaille taitoja, joita he tarvitsevat etenkin tulevaisuudessa. Uskon, että näitä taitoja on helppo sekä tärkeää opettaa nuoremmasta lähtien. Tällöin taitoja voidaan harjoitella pidempään sekä niitä pääsee hyödyntämään jo aiemmin, koska esimerkiksi sosiaalinen media yleistyy kokoajan nuorempien keskuudessa, jolloin sitä varten on tärkeää oppia siellä tarvittavia taitoja. Mielestäni erilaiset projektit sopisivat hyvin opetukseen, koska silloin pääsisi konkreettisesti kokeilemana erilaisia asioita. Lisäksi erilaiset vierailut voisivat kasvattaa oppilaiden intoa ja mielenkiintoa sekä tuoda uutta ja monipuolisempaa näkökulmaa.

Kotitehtävä 3

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista esimerkiksi lukemalla artikkeleita eri sivustoilta, esimerkiksi Iltasanomia, YLE:n sivuja, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalaista. Yleensä selainen Iltasanomien ja Iltalehden sivuja, ja sen jälkeen ohjaan itseni syventymään muiden sivustojen kautta, jotta saan luotettavampaa ja ajankohtaisempaa tietoa aiheista, esimerkiksi YLE:n kautta. Seuraamalla eri someissa esim. järjestöjä joiden kautta näkee ajankohtaisia päätöksiä ja pohdintoja ja lukemalla yleistä keskustelua. Esimerkiksi Instagramin kautta julkisuuteen nousee ulkomaalta teemoja, joita ei käsitellä Suomen mediassa. Kiinnostavimmista aiheista selvitän itse lisää ja tutkin eri sivustoja tarkemmin, yhdistelen eri näkökulmia tms.

Vaikka käytän paljon erilaisia sosiaalisen median kanavia, en käytä niitä vaikuttamiseen. Somessa välillä jaan järjestöjen kantaanottoja eri aiheisiin, esimerkiksi muutama vuosi sitten oli BLM-postauksia ja eläinten oikeuksiin liittyviä julkaisuja. Omalla koulupolullani ei ole hyödynnetty esimerkiksi sosiaalista mediaa opetuksessa tai annettu esimerkkejä vaikuttamiseen. Kuitenkin somessa on tullut vastaan erilaisia testauksia, joissa jaetaan kuvaa ja oppilaille näytetään miten nopeasti kuva leviää somessa. Sosiaalista mediaa on muuten haastavaa yhdistää opetukseen, mutta sen käyttöä voi opetella yhdessä, esimerkiksi sitä mitä sisältöä julkisuteen saa jakaa ja mitä ei, vastuuta sekä hyvää käyttäytymistä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla olleita teemoja ovat olleet esimerkiksi korona, pakolaiskriisit, ihmisten verotiedot. Koronavirus on todennäköisesti tuttu aihe jo tähän mennessä, mutta sitä voisi silti käsitellä oppilaiden kanssa. Voitaisiin esimerkiksi vertailla miten mediassa lähestytään aihetta, minkälaisia eroja eri julkaisuiden välillä on (mikä vetoaa tunteisiin, mikä faktoihin). Verotietoja voisi tutkia niin, että mikä ero on ansiotuloilla ja pääomatuloilla, mitä verotus on ja mikä merkitys verotietojen julkaisulla on. Tämä olisi hyödyllistä etenkin ylemmillä luokilla oleville sillä he ovat todennäköisesti pian hakemassa ensimmäisiä kesätöitä, jotta he pääsisivät perille ansiotuloihin ja verotietoihin. Pakolaiskriisejä ja ulkomaan politiikkaa voi olla haastavaa käsitellä. Oppilaiden kanssa voisi tehdä vierailuja eri järjestöihin tai pyytää vierailijoita, joilla on kokemusta näistä asioista.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa sillä se pitää sisällään paljon tärkeitä kokonaisuuksia, joita on haastavaa sisällyttää muihin aineisiin. Sen sisältöjen avulla oppilaat ymmärtävät miten yhteiskunta, jossa he elävät toimii, miten päästä vaikuttamaan siihen. Yhteiskuntaopin avulla sivistetään ja viritetään oppilaita yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten aiheiden pariin. Yhteiskuntaopin opettaminen alakoulussa antaa mahdollisuuden opettaa aiheita syvällisemmin ja perusteellisemmin. Oppilaat pääsevät kehittämään omia taitojaan yhteiskunnallisena toimijana. Opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia vierailuita, keskusteluita, ryhmätöitä. Talouden, työelämätaitojen ja sijoittamisen merkitystä voisi opettaa erilaisilla kisoilla esimerkiksi "sijoituskisoilla", "perustamalla" omia yrityksiä ja yhdessä seuraamalla mediassa esiintyviä tekstejä. Käytännön esimerkeillä aiheita voidaan opettaa niin, että ne on helpommin ymmärrettävissä.

Tehtävä 3
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista uutisten kautta. Yleisimmät sivustot ovat iltalehti, iltasanomat ja ylen uutiset. Tykkään olla perillä yhteiskunnallisista asioista mutta itse en juurikaan vaikuta eri kanavissa. Olen enemminkin tarkkailija ja saatan kommentoida asioihin mutta en koskaan itse aloita mitään. Instagramisssa saatan jakaa joitain vaikuttamiseen tarkoitettavia julkaisuja ja puhua niistä kavereideni tai perheeni kanssa mutta en juurikaan julkisesti. Opetuksessa voitaisiin yhdessä katsoa vaikuttamiseen tarkoitettuja postauksia ja miettiä kuinka ne meihin vaikuttavat ja mikä on niiden tarkoitusperä. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisissa keskusteluissa pinnalla ovat korona rajoitukset ja niiden toimet. Pääministeri Sanna Marin on myös suurissa puheenaiheissa monella eri tavoilla. Erilaiset julkkikset ja niiden seurassa liittyvät tapahtumat liittyvät myös paljon yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa viime aikoina tapahtunut tapaturma Travis Scotin keikalla. Näistä oppilaiden kanssa voisi puhua ja miettiä kuinka ne vaikuttavat meihin ja puhua myös siitä kuinka media saattaa vääristellä tai liioitella kertomuksia. Jotkin asiat saattavat olla myö sellaisia mitkä jäävät vaivaamaan oppilaita, joten asioita on hyvä avata. 

Minusta on hyvä, että yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa ja varsinkin että sen opetus on aloitettu jo alakoulussa. Yhteiskunta opettaa tärkeitä ja olennaisia asioita meidän yhteiskunnastamme ja kuinka meidän tulee ottaa tiettyjä asioita huomioon. Siellä käydään myös tärkeitä asioita arkipäiväisestä elämästä muun muassa puhumalla rahan käytöstä, kulutuksesta, perhesuhteista ja parisuhteista. Se aloitettiin alakoulussa sen takia että se lisäisi oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallistumista, sekä antaisi myös ymmärrystä yhteiskunnasta. Opetuksessa voisi käyttää paljon tiedonhakua ja erilaisia ryhmätöitä ja oppilaiden omaa ideointia joka kehittäisi heidän ongelmaratkaisu taitojaan, jotka ovat tärkeitä myös yhteiskunnassamme.

Tehtävä 3

Saan itse otettua selvää yhteiskunnallisista asioista erilaisten uutissivustojen kautta (esimerkiksi Yle) kuin myös erilaisista sosiaalisen median lähteistä. Sosiaalisen median lähteet soveltuvat usein omiin hakuihini ja eri sivustojen seuraamiselle, jonka kautta näistä tulevat uutiset ovat omalle kiinnostukselle ominaisia. Vaikuttamisen kanavat, jotka itse käytän ovat facebook ja instagram, mutta vaikka itselläni on nämä kanavat, en käytä näitä mitenkään julkiseen vaikuttamiseen vaan lähinnä seuraamiseen. Mielestäni sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa voisi sisältää oppilaille havainnollistamista, ettei kaikkea netissä lukevaa tule uskoa. Sosiaalisen median avulla pystytään myös keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja mahdollisesti herättää oppilaiden kiinnostusta uutisten lukemiseen liittyen esimerkiksi erilaisilla opetusleikeillä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat ilmastonmuutos kuin myös Suomen valtion politiikka ja koronavirus-pandemia. Lähestyisin näitä asioita opettavalla tavalla ja esimerkiksi koronavirusta voitaisiin alkaa purkamaan valmiiksi tiedettyjen tietojen ja kokemusten pohjalta. Ilmastonmuutosta voitaisiin lähteä purkamaan samalla tavalla, mutta myös miettimällä oppilaiden omia yksinkertaisia ideoita, miten ilmastonmuutosta voitaisiin vähentää. Koen politiikkaan lähestyttämisen vaikeuden isona kokonaisuutena, joten uskon opetuksen etenemisen erilaisina osina helpottavan opetuksen suunnittelua kuin myös tunneilla oppimista. Koulu pystyisi järjestämään mahdollisia vierailijoita puhumaan politiikan kynnyksistä ja selventämään eri ilmiöitä.

Yhteiskuntaoppi on mielestäni tärkeä yhteiskuntamme rakenteen yleisosaamisen ja siihen vaikuttamisen merkityksen koko valtion tulevaisuudessa ja esimerkiksi rahan kulutuksen tiedostamiseen ja sijoittamisen perusteisiin. Kun yhteiskuntaoppi aloitetaan jo ala-asteella, saadaan oppilaille rakennettua jo tärkeä perusta asioiden ymmärtämisestä yläasteelle siirryttäessä, jossa osaamista voidaan kehittää vielä enemmän kuin myös soveltaa. Yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa voitaisiin aktivoida ryhmätöillä, jossa oppilaat saavat mahdollisimman luovassa ympäristössä luoda omaa yhteiskuntaopin kuvaansa. Ryhmätöissä he saisivat käyttää ajankohtaisia tapahtumia ja hakea tietoa itse, jotta tiedonhakutaidot kehittyisivät. Oppilaat saisivat ryhmätyössä toimia ryhmänä ja jakaa eri ryhmän jäsenille erilaisia tehtäviä jotta ryhmä toimisi yhteiskunnan lailla. Jokaisen oppilaan mielipidettä kuultaisiin ja opettajan avustuksella ryhmätyöstä tehtäisiin jokaisen mielipiteelle mieleinen. Oppilaiden kiinnostusta voitaisiin aktivoida myös erilaisilla luokkaretkillä ja vierailijoilla.

Ennakkotehtävä 3
Seuraan yhteiskunnallista keskustelua lukemalla uutisia netistä, sekä käyttämällä eri sosiaalisen median kanavia, joista tärkeimpänä twitter ja youtube. Luen ja kommentoin myös paljon eri keskustelupalstoilla. Tv-uutisia en jaksa katsoa ja olen toisaalta myös hieman vähentänyt muiden uutislähteiden seuraamista, sillä se on pidemmän päälle melko puuduttavaa. Opetuksessa voitaisiin hyödyntää eri uutislähteiden käyttöä ja tulkitsemista. Varsinkin ylemmillä luokilla oppilaille voisi antaa tulkittavaksi uutisia ja artikkeleja vaikkapa eri puolueiden äänenkannattajamedioista. Voitaisiin tulkita jostakin tietystä tapahtumasta tai aiheesta tehtyä uutisointia ja pohtia oppilaiden kanssa, miten eri medioiden uutisointi aiheesta eroaa, miksi se eroaa ja miten tietyssä mediassa esitetyt väitteet vertautuvat kyseisen puolueen tai muun viiteryhmän arvoihin ja asenteisiin.

Viikon aikana uutismedioissa ovat pyörineet suunnilleen samat aiheet kuin nykyään aina ennenkin, eli korona, ilmastoasiat (ilmastokokous) ja poliittiset aiheet. Uutena asiana palstatilaa on viikolla saanut siirtolaiskriisi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Aihe on nostattanut tunteita ja tuonut monen mieleen varsinkin vuoden 2015 siirtolaiskriisin, poikkeuksena ehkä kuitenkin meneillään olevan kriisin roolin osana Valko-Venäjän (ja Venäjän) hybridisotaa, kohdistuen Eurooppaan. Valko-Venäjä ja Venäjä myös ilmeisesti kiristävät EU:ta uhkailemalla katkaista kaasuntuonnin (ja koska Eurooppa on erittäin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta, tämä on varteenotettava uhka), mutta toisaalta tässäkään ei pidemmän päälle ole mitään uutta. Nuorempien oppilaiden kanssa esimerkiksi edellämainittua aihetta olisi hieman hankala käsitellä, mutta jo yläasteikäisten kanssa aiheen moniulotteisuutta voisi lähteä purkamaan. Miksi siirtolaiset haluavat Eurooppaan? Mitä tarkoittaa hybridisota? Millä eri tavoin EU:ssa tuotetaan energiaa? Miten tilanne saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti?

Kouluissa voitaisiin hyödyntää lähialueiden yhteiskunnallisia toimijoita. Kuntapoliitikko voisi tulla kertomaan kunnallisesta päätöksenteosta. Lehden toimittaja voisi tulla kertomaan työstään. Oppilaat voisivat harjoitella uutistekstin kirjoittamista hakemalla tietoa jostakin asiasta ja tekemällä siitä oman uutisen. Myös eri järjestöjen edustajia voisi vierailla kouluissa kertomassa oman järjestönsä toiminnasta ja tarkoituksesta jne. Mahdollisuuksia on.

Opetussuunnitelman mukaan yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi
ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppitunneilla opetellaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusteita ja saadaan perustietoja siitä, millaisia eri toimijoita yhteiskunnassa on. Luokilla 3-6 keskitytään laajemmin ihmisenä kasvamiseen (muiden kuuntelu, keskustelutaidot jne), ylemmillä luokilla keskiössä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen aloitusajankohdan aikaistaminen voi liittyä ajatukseen, että yhteiskuntaoppi on muutakin kuin käsitteiden opettelua. Siihen kuuluvat olennaisena osana myös muut, laajemmat taidot, joita yhteiskunnassa ja ihmisten kanssa toimiessa tarvitaan.

Tehtävä 3

Seuraan yhteiskunnallisia asioita enimmäkseen lukemalla Helsingin Sanomia ja Ylen sivustoa. Meillä on naapurustossa myös aktiivinen Whatsup-ryhmä, jossa seurataan alueen kaavoitustilannetta. Olemme olleet suorassa yhteydessä Kuopion kaavoituksesta vastaaviin henkilöihin ja pyytäneet järjestämään ja osallistuneet keskustelutilaisuuksiin naapuruston voimin. Tämä on ollut tähän asti vaikutuksiltaan merkittävin kanava vaikuttaa virassatoimijoiden päätöksiin. Alueella toimii myös omakotiliiton jäsenyhdistys, jonka kautta on myös pystytty vaikuttamaan ja saatu tukea. Täytin juuri pari viikkoa sitten aluetta koskevan ympäristöministeriöltä peräisin olleen kyselyn, jonka yhdistys jakoi alueen koteihin. Olen myös ollut suoraan yhteydessä kunnanvaltuutettuun ja kirjoittanut mielipidekirjoituksen lehteen, joskus myös jonkun lehden keskustelupalstalle. Paikallista lehteä tulee luettua liian harvoin, minkä takia en ole aina perillä monista paikallisista asioista.

Paikallisella tasolla keskustelua on ainakin tiivistämisrakentamisesta, kuinka korkeaa sen tulisi olla ja edetäänkö siinä rakennuttajien, sijoittajien vai kaupunkilaisten viihtyvyyden ehdoilla. Aihe vaikuttaa olevan pinnalla myös pääkaupunkiseudulla. Suomen tasolla on ollut esillä esimerkiksi sukupolvien erot, covid-19 tilanne ja siihen liittyvä rokotekattavuus ja koronapassi. Euroopan tasolla esillä olevia teemoja on viime aikoina ollut ainakin siirtolaisuus tai pakolaisuus, hybridivaikuttaminen, Venäjän osallisuus Euroopan levottomuuksiin ja motiivit Nord Stream 2 suhteen, EU:n yhtenäisyyden puute ja hitaus toimia.

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaista kasvaisi yhteiskunnan aktiivisesti toimivia jäseniä. Nykyään someviestintä aloitetaan hyvin nuorena ja se vaatii osaamista, jotta esimerkiksi vihapuheelta ja muilta ylilyönneiltä vältyttäisiin. Siksi on mielestäni tärkeää, että lapset oppisivat mahdollisimman varhain OPS:issa mainitut taidot: ”… rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään…”

Oppilaiden kanssa olisi mielenkiintoista tutustua johonkin oppilaita lähellä olevaan ajankohtaiseen asiaan, etsiä siitä keskenään ristiriitaistakin tietoa ja vertailla lähteiden luotettavuutta, etsiä myös asiaan liittyviä eriäviä mielipiteitä perusteluineen ja tutustua niihin. Voisi myös helpottaa omien mielipiteiden perustelun harjoittelua siten, että toteuttaisi esimerkiksi ryhmätyön, jossa ryhmän tehtävänä olisi yhdessä löytää perusteluita johonkin mielipiteeseen. Oppilaskunnan tehtävät ja toiminta tulisi tehdä tutuksi jo heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Lisäksi oman kunnan eri toimijoihin voisi tutustua vaikka vierailemalla heidän luonaan, ja myös pyytää nuoria kunnanvaltuutettuja vierailemaan koululla.

Tehtävä 3
Itse otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla instagramissa erilaisia vaikuttajia, joitakin poliitikkoja sekä ylekioskia. Vaikuttamisen kanavina käytän adressien, aloitteiden ja vetoomusten allekirjoittamista, arjen (kuluttamis)valintoja sekä äänestämistä. Opetuksessa olisi mahdollista esimerkiksi jonkin ilmiön käsittelyssä laatia jokin kansalaisaloite tai vetoomus, sekä tutkia jo olemassaolevia sellaisia, ja käsitellä sitä, kuinka tällainen prosessi etenee sitten päättäjien suuntaan eduskuntaan. Pinnalla olevia teemoja, jotka osuivat sillmään kuluneen viikon aikana: kestävämpi vaateteollisuus ja kuluttamisen vähentäminen, Delhin huono ilmanlaatu sekä Glasgow'n ilmastokokous. Näitä voisi lähestyä oppilaiden kanssa esimerkiksi järjestämällä oman ilmastokokouksen, jossa jäljiteltäisiin, kuinka se tapahtuu käytännössä (aikataulu, puheenjohtaja, puheenvuorot, jne...) ja harjoiteltaisiin yhteisten ratkaisujen löytämistä ja päätöksentekoa, jonka pohjalta kirjattaisiin luokan oma ilmastotekojen sopimus tai kansainvälistä toimintaa mallintava sellainen (osa oppilaista edustaa eri maita). Ympärilläni kiinnostavia yhteistyötahoja liittyen ilmansaasteiden vähentämiseen löytyy ainakin JYY:n edustajistosta, vihreiden puolueen joukosta, jyväskylän kaupungin ympäristövirasto sekä yrityksenä Naava.

Tehtävä 3

Otan yleensä selvää yhteiskunnallisista asioista erilaisten uutissivustojen artikkeleiden kautta. Usein luen Iltasanomia, YLE:ä, Helsingin Sanomia ja Iltalehteä. Yleensä selailen juuri Iltasanomia ja Iltalehteä, mutta selailen niitä kriittisellä otteella. Jos haluan paremmin selvää jostain aiheesta, menen esimerkiksi YLE:n tai Helsingin Sanomien sivuille ja luen sieltä. Itse käytän sosiaalisen median kanavia päivittäin, mutta käytän sitä enimmäkseen selailu mielessä ja todella vähän vaikutusmielessä. Yleensä sieltä löytyy otsikoita käsiteltävistä yhteiskunnallisista aiheista, jonka avulla pääsee sivustoille lukemaan lisää. En kirjoittele omia mielipiteitäni julkaisuihin, mutta saatan tykkäillä muiden julkaisuista/kommenteista, jotka vastaavat omaa mielipidettäni.  

Isoimmat teemat uutismediassa tällä hetkellä on koronan vaikutukset kotimaassa ja muualla maailmassa, ilmastonmuutos sekä poliittiset asiat. Näitä teemoja lähestyisin lasten kanssa jotenkin oppituntiin liittyvällä tavalla. Esimerkiksi ympäristöopin tunnilla voitaisiin puhua, vaikka miten korona vaikuttaa ihmiseen, miten rokotteet toimivat/ miksi on tärkeää, että ihmiset rokotetaan yms. Toki näissä asioissa pitää huomioida lasten ikä, mutta mielestäni on tärkeää, että jokainen lapsi käsittää omalla tasollaan mitä on meneillään. Lapset monesti kuuntelevat mitä uutisissa kerrotaan tai mitä vanhemmat puhuvat kotona ollessaan ja näin ollen on tärkeää, että he halutessaan ymmärtävät mistä on kyse. Lisäksi oppilaiden kanssa voisi katsella heille sopivia uutissivustoja, esimerkiksi lapsille tarkoitettua Helsingin Sanomaa ja tämän pohjalta herättää keskustelua luokkahuoneessa.  

 Yhteiskuntaoppia on tärkeä opettaa koulussa, koska siinä lapset pääsevät oppimaan yhteiskunnan perusrakenteesta, he pääsevät harjoittamaan kriittistä ajattelua sekä ihan arjen perusasioita, kuten rahankäyttöä. On hyvä, että yhteiskuntaoppia aletaan opettamaan jo ala-asteella, koska siitä on enemmän hyötyä, mitä aikaisemmin sen aloittaa. Itse muistan omat yhteiskuntaopin tuntini 9- luokalla. Asiat käytiin todella nopeaa läpi, koska oli vain vuosi aikaa opetella perusasiat, ja koen ettei siitä jäänyt kaikki mieleen. Jos meidänkin ikävuodelle oltaisiin aloitettu opetus jo paljon aikaisemmin, olisi se ollut paljon hyödyllisempää. Ala-asteella olisi hyvä lähestyä oppiainetta toiminnallisuuden kautta. Esimerkiksi erilaiset ryhmätyöt ja roolileikit toisivat oppiaineen lähemmäksi lasten omaa kokemusmaailmaa, ja heidän olisi sitä helpompi ymmärtää.  

Tehtävä 3

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista Googlaamalla tietoa kunakin aikana minua mietityttävästä asioista. Lisäksi esimerkiksi Instagramin kautta tulee vähän tahtomattaankin yhteiskunnallisia asioita esille. Seuraan siellä myös Ylekioskia, joka postaa uutisaiheisia yhteiskunnallisia postauksia. Lisäksi kavereilta kysely on yksi keino saada selvää yhteiskunnallisista asioista. Itse en vaikuta kovinkaan paljoa yhteiskunnallisiin asioihin. Ainoat mieleen tulevat asiat ovat erityisesti perheen kanssa keskustelu, äänestäminen ja omat valinnat.

Opetuksessa keskustelu lasten kanssa olisi varmasti hyvä tapa opettaa yhteiskuntaoppia. Myös tiedonetsintä erilaisista yhteiskunnallisista aiheista ja yhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien esiintuominen ja kokeileminen (esim. varjovaalit) tukevat varmasti opetusta todella hyvänä osana. Yhteistyötahoina näissä voisi käyttää esimerkiksi kaupunginvaltuutettuja (kertoisivat työstään) ja erilaisia yhteiskunnallista vaikuttamista tekeviä yhdistyksiä, joiden toimintaan lapset voisivat tutustua.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on pinnalla edelleen korona, erityisesti rokottamattomien asiat ja mahdollisuudet uusiin rajoituksiin. Lasten kanssa näitä asioita tulisi käydä läpi heille ymmärrettävällä, puolueettomalla, mutta subjektiivisella, omaa elämää koskevalla tavalla. Tässä voisi olla hyvä paikka myös kriittisyyden opettamiselle, kun eri lähteiden tietoja verrattaisiin toisiinsa (esim. eri sanomalehden), jolloin voisi selvitä esimerkiksi erilaiset lähestymistavat asioihin.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska koulun tehtävä on lapselle elämää varten tarvittavia taitoja ja yhteiskunnallinen osaaminen on tärkeä osa niitä. Yhteiskuntaopin kautta lapselle selviää ainakin, miten yhteiskuntamme toimii, mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia hänellä on, miten suhtautua erilaisiin vaikuttajiin ja tietysti, myös mitä yhteiskunta oikein tarkoittaakaan. Uskoisin, että ainakin yksi syy yhteiskuntaopin oppiaineen opettamisen aloittamisen jo ala-asteella on median yhä suurempi käyttö jo nuorempana. Sosiaaliseen mediaan nykyään eritysesti lapset osallistuvat jo varhaisessa iässä, ja näin ollen heillä on hyvä olla taitoja toimia siellä ja käsitellä sieltä tulevaa informaatiota yhä aikaisemmin. Lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä, joten voisi ajatella, että päättäjät ovat voineet ajatella yhteiskuntaopin tuomisella aikaisemmin lasten opetukseen kannustavan heitä osallistumaan enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulevaisuudessa. Yläaseella muutenkin iänkin luomat asenteet koulua kohtaan, voivat musertaa yhteiskuntaopin tärkeyden kokemusta.

Yhteiskuntaopin opettamisesta alakoulussa mieleeni tulee projektimaisia ideoita tiedon etsimiseen ja perustason, arjen, lähiympäristön vaikuttamismahdollisuuksien läpikäymiseen ja harjoittelemiseen. Myös suomalaisen yhteiskunnan rakenteen (ja vertailu muihin yhteiskuntiin) helppokäsitteisen ymmärryksen luominen tuntuu minusta perustavanlaatuiselta, kun aletaan opettamaan yhteiskuntaoppia.

Tehtävä 3

Yhteiskunnallisista asioista otan selvää lukemalla uutisia netistä, yleensä YLE:n sivuilta. Joskus tulee katsottua uutiset myös televisiosta ja A-studiota, koska siellä on usein mielenkiintoisia vieraita keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Seuraan jonkun verran ajankohtaisia asioita ja keskustelua myös sosiaalisessa mediassa, mutta en ota kantaa mihinkään. Tykkään seurata ajankohtaisia asioita, mutta en kommentoida julkisesti. Yhteiskuntaopin opetuksessa voitaisiin oppilaiden kanssa ottaa selvää siitä, että millä tavalla eri kanavat vaikuttavat johonkin tiettyyn aiheeseen liittyvään keskusteluun. Voitaisiin myös yhdessä keksiä jotakin järkevää ja rakentavaa kommentoitavaa ajankohtaiseen aiheeseen liittyen.  Paljon pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa on tällä hetkellä koronarokotteet ja -rajoitukset, Glasgown ilmastokokous ja nuorten terveys ja työttömyys. Oppilaiden kanssa niitä olisi kuitenkin hyvä edes jotenkin sivuta opetuksessa, koska lastenkin on hyvä tietää ajankohtaisista aiheista.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska lasten on hyvä oppia yhteiskunnan toiminnasta, jotta he osaisivat itse toimia yhteiskunnan jäseninä. Yhteiskuntaoppi antaa oppilaille käytännön ohjeita elämään. On hyvä, että yhteiskuntaoppia opetetaan jo ala-asteelta, koska mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä enemmän he ovat vastuussa tekemisistään ja osana yhteiskuntaa. Lasten on hyvä tietää miten yhteiskuntamme toimii, ja mistä he ovat vastuussa ja missä iässä. Yhteiskuntaopin kysymyksiä ala-asteella pitäisi ala-asteella tarkastella mahdollisimman paljon lasten näkökulmasta ja opettaa myös sitä, mitkä asiat vaikuttavat lapsiin ja vähän myös opettaa tulevasta aikuisen elämästä mutta ei liikaa, koska lasten pitää saada olla lapsia mahdollisimman pitkään.

Tehtävä 3
Eksyn harvakseltaan uutis sivustoille enkä aktiivisesti lue minkään uutissivuston uutisia aktiivisesti. Tärkeät ja keskeiset uutiset kantautuvat kuitenkin jotakin sosiaalisen median kanavaa pitkin aina tietoisuuteeni. En vaikuta aktiivisesti medioissa. Instagramin kautta tulee vaikutettua hyvin harvoin kun näen asian tarpeelliseksi, mutta harvemmin kiinnostun ilmiöstä tarpeeksi vaikuttaakseni siihen. Erilaisten sisältöjen jakaminen ja oppilaille hyvän sosiaalisen median käytön kuvan voisi antaa omalla vaikutus tilillä, mutta toisaalta pitää tehdä selväksi, että ne ovat opettajan omia mielipiteitä. 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat erityisesti ilmastonmuutos, korona ja vihapuhe. Nämä ovat isoja ja vaikeita asioita. Niiden esilletuonti vaatii opettajalta taitoa saada lapset ymmärtämään vaikeita ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Asiaa voisi käydä lävitse esimerkiksi pienryhmäkeskusteluilla esimerkkitapauksista. Yhteistyötä voisi tehdä asiantuntijoiden ja vieraiden muodossa. Erilaiset retket museoihin ja ympäröiviin yrityksiin.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska on tärkeää ymmärtää kuinka suomalainen yhteiskunta toimii ja mistä arvoista ja tavoitteista se muodostuu. Kaikki tiedot yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuten äänestämisestä opitaan lähtökohtaisesti yhteiskuntaopin tunnilta. Yhteiskuntaopin piiriin kuuluvat laajat osaamisalueet kuten mediakriittisyys ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen piirteet ovat tärkeitä taitoja maailmassa, jossa informaatiota tulee joka tuutista. Ala-asteella yhteiskuntaoppi tuo mieleeni laajojen kokonaisuuksien pinnallista läpikäymistä ja pinnallista tunnustelua asioihin.

Tehtävä 3

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista selaamalla eri sivustoja kuten Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Ylen sivustoja. Jos jokin asia mietityttää tai herättää kiinnostusta enemmän selvitän sitä lisää. Iltalehden ja Ilta-Sanomien kohdalla koen kyseisten sivustojen antavan kyllä yleiskuvan siitä mitä maailmassa tapahtuu, mutta tiedostan että niitä saa lukea kriittisesti. Katson satunnaisesti myös uutisia televisiosta. Koen, että omaan yhteiskunnallisista asioista selvää ottamiseen vaikuttaa vahvasti oma jaksaminen, kiire yms. välillä siis katson ja selaan uutisia enemmän, välillä se jää vähemmälle. Vaikuttamisen osalta en ole koskaan ollut aktiivinen. Äänestän kyllä vaaleissa, mutta en tahdo ottaa kantaa asioihin vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Perheen kanssa juttelen yhteiskunnallisesti ajankohtaisista asioista, mutta en tykkää puhua niistä julkisesti, harvemmin edes kavereiden kanssa. En koe yhteiskunnallista vaikuttamista ns. omana juttunani ja sosiaalisen median käyttönikin on sen verran vähäistä ettei vaikuttaminen senkään osalta tunnu luontevalta. 

Oppilaiden kanssa erilaisia uutiskanavia voisi tarkastella esimerkiksi vertailemalla juuri eri uutissivustojen otsikoita ja artikkeleita. Mielestäni olisi hyvä havainnollistaa mitä eroa on vaikkapa Iltalehden tai Helsingin Sanomien uutisilla tai millainen kuva välittyy otsikoiden kautta. Yhteistyötahojen miettiminen oli yllättävän hankalaa, ehkä esimerkiksi jotkin kuntapäättäjät voisivat tulla kertomaan millaista vaikuttaminen on kunnan tasolla ja millaiset asiat päätöksentekoon vaikuttavat.

Tällä hetkellä pinnalla yhteiskunnallisista asioista ovat ainakin koronavirus, ilmastonmuutos ja erilaiset poliittiset aiheet. Asioita voisi lähteä lähestymään oppilaiden kanssa varmasti jonkinlaisilla pienryhmä- tai yhteiskeskusteluilla, ottamalla esille vaikka jonkin ajankohtaisen uutisen. Koen, että myös Helsingin sanomien Lasten uutiset sekä katsottavina uutisina että lehtenä olisivat hyvä tapa lähteä keskustelemaan asioista. Eskarissa töissä ollessani katsoimme kyseisiä lasten uutisia ja mielestäni ne olivat todella selkeät ja hyvät jo pienillekin lapsille. Viidesluokkalaiselle pikkusiskolleni tulee Lasten uutiset lehtenä ja sitä joskus itsekin selailleena se vaikuttaa erittäin hyvältä ja kiinnostavalta. 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta lapsista kasvaisi vastuullisia ja yhteiskunnan perusrakenteet ymmärtäviä kansalaisia. Mielestäni yhteiskuntaopin tärkeimpiä tehtäviä on opettaa lapsille kriittistä ajattelua, medialukutaitoa sekä antaa tietoa siitä miten yhteiskunta on rakentunut ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia heillä on. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opettaminen alkaa nykyisin jo alakoulun puolella. Tuntuu että tietoa eri lähteistä on niin paljon saatavilla, että esimerkiksi medialukutaitoa ja kriittisyyttä yhteiskunnallisissa asioissa on tärkeää alkaa harjoitella jo alakoulussa. Näitä taitoja voisi lähteä harjoittelemaan juuri tarkastelemalla erilaisia uutisia, keskustelemalla ja hyödyntämällä mahdollisesti erilaisia vierailijoita. 

Tehtävä 3

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lähinnä lukemalla ylen uutisia. Saan kuitenkin niistä tietoa myös Instagramin kautta, esimerkiksi siten, että joku seurattavistani kommentoi johonkin yhteiskunnalliseen keskusteluun tai jakaa jonkin jutun. En itse käytä oikein minkäänlaisia vaikuttamisen kanavia tuttujen kanssa keskustelua lukuun ottamatta. En koskaan esimerkiksi kommentoi lukemiani uutisia, tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia Instagram-julkaisuja. Huomaan lähipiiristäni sen, että monet ottavat vaikutteita hyvin epäluotettavista lähteistä eli eivät osaa olla kovin lähdekriittisiä lukemaansa ja kuulemaansa kohtaan.  

Opettajana lasten kanssa voisi katsoa uutisia ja keskustella ajankohtaisista asioista lastentasoisesti. Lasten voisi esimerkiksi pyytää vuorollaan tuomaan kouluun jonkin kiinnostavan uutisen, josta voitaisiin yhdessä sitten keskustella. Toisaalta lapset olisi hyvä tehdä tietoisiksi monenlaisista kanavista, joten esimerkiksi iltapäivälehtiä ja keskustelupalstoja voitaisiin koulussa tarkastella kriittisesti. 

 Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat selvästi pinnalla korona ja koronarokotteet. Lähestyisin näitä asioita lasten kanssa neutraaliin, mutta informatiiviseen sävyyn ottaen huomioon sen, että oppilaiden lähipiiriin voi kuulua rokotevastaisia ihmisiä tai ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koronarokotetta. Koronasta olisi hyvä keskustella lasten omat kokemukset sen vaikutuksista huomioiden ja liittäen keskusteluun toimia, joita lapset voivat tehdä tilanteen parantamiseksi. Opetuksessa voisi hyödyntää joitakin terveydenhuollon ammattilaisia tai biologeja tms., jotka osaisivat kertoa viruksista. Toisaalta joitakin yhteiskuntatieteilijöitä tai taloustieteilijöitä voitaisiin myös hyödyntää siten, että he voisivat kertoa koronan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.  

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa siksi, että ympäröivän yhteiskunnan tunteminen on tärkeää, jotta osaa toimia aktiivisena ja kunnollisena osana yhteiskuntaa. Ympäröivän yhteiskunnan tunteminen on tärkeä osa oppilaiden maailmankuvaa ja identiteettiä. Yhteiskuntaopissa opitaan paljon oppilaille arkielämässä vähintäänkin tulevaisuudessa tärkeitä ja hyödyllisiä asioita, esimerkiksi asumiseen, työntekoon ja kansalaisten perusoikeuksiin ja -velvollisuuksiin liittyen.  

Uskon, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa nykyään aikaisemmin siksi, että lapset halutaan jo varhaisemmassa iässä tietoisiksi ympäröivästä yhteiskunnasta, sillä he ovat sen jäseniä syntymästään saakka. Tietoisuus lisää ymmärrystä toimia oikein. Lisäksi 9. luokkalainen eli 15 vuotias on jo todella vanha siihen nähden, että hän on jo saanut paljon tietoa yhteiskunnallisista asioista ennen kuin niistä opetetaan kunnolla koulussa. On palvelevampaa, jos asioista opitaan koulussa muiden mahdollisesti virheellistä tietoa syöttävien lähteiden sijaan/ ohella. Lisäksi kiinnostus ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan on varmasti herännyt jo paljon aikaisemmin. Ylipäätään oppilaat ovat monesti oppimishaluisempia ja innokkaampia syventymään uuteen aineeseen alkoulussa, kuin 9. luokalla. 

Yhteiskuntaopin opetuksesta alakoulussa tulee mieleen erilaiset toiminnalliset ja opettavat pelit ja leikit, joilla asioita pystytään tuomaan ilmi konkreettisemmin, mahdolliset vierailut esim. Eduskuntatalossa ja kunnanvaltuustossa, vierailijat, uutisten seuraaminen ja ajankohtaisista asioista keskustelu. Asioita voitaisiin käsitellä lasten kokemusten ja heidän elämäänsä koskettavien asioiden kautta, jolloin ne voisivat olla helpommin ymmärrettävissä.  

välitehtävä 3

Itse otan yhteiskunnallisista asioista selvää lehtien ja somen kautta. Uutisia katson aina vain vanhempieni kanssa, koska koen ne monesti todella puuduttaviksi. Lehdistä lukeminen ei aina ole se paras vaihtoehto, koska monesti valikoin sieltä vain ne itseäni kiinnostavat aiheet ja muut jäävät huomiotta. Itse käytän sosiaalista mediaa “vaikuttamisen kanavana”, facebook, instagram jne. mutta niin kutsuttuun vaikuttamiseen en niitä käytä. Pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut jo kauan ympäristöasiat, veroasiat sekä korona. Itselle on noussut pinnalle nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat. Nämä asiat liittyy pitkälti myös opetussuunnitelmaan, mutta erityisesti mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä voi ottaa mukaan lähes kaikkeen tekemiseen. 

Yhteiskuntaoppi opettaa tärkeitä elämäntaitoja. Oppijat oppivat esimerkiksi tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja erilaisuutta, jotka ovat äärettömän tärkeitä nyky yhteiskunnassa. Maailma muuttuu koko ajan ja niin myös aiheet, joita ihmisten täytyy osata. Ennen ihmisillä ei ollut niin tärkeää tietää esimerkiksi netin vaaroista kuin nykypäivänä. Opetussuunnitelman täytyy siis muovautua aikansa mukana. Minusta vain yksi vuosi yhteiskuntaoppia oli äärettömän vähän peruskoulun aikana. Tuntui, että kaikesta käytiin vain pintaraapaisu ja isoa osaa asioista ei käyty sanallakaan läpi. Minusta muutos on siis todella tärkeä. Yhteiskuntaoppia ala-asteella voisi toteuttaa melko tutkivalla otteella. Lapset saisivat itse ottaa aihepiirin asioista selvää ja tutkia niitä erilaisilta kanteilta.