Tehtävä 3

Yleisin tapani ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista on lukea uutisia netistä. Eniten luen Ilta-Sanomia, vaikka tiedostankin sen olevan melko sensaatiohakuinenkin, eikä varmasti luotettavin tiedonlähde. Koen kuitenkin, että sieltä saan hyvän yleiskäsityksen asioista, vaikkakin artikkelit itsessään ovat välillä hieman kyseenalaisia. Voisin lukea enemmän esimerkiksi Ylen uutisia, sillä sen voisi ajatella olevan hieman tasokkaampi ja luotettavampi lähde. Välillä seuraan myös tv-uutisia ja otan asioista selvää sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa ja Facebook. Ne ovat myös merkittävimmät vaikuttamisen kanavani, vaikka en juurikaan ota osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun netissä. Mieluummin juttelen asioista kasvokkain ihmisten kanssa. Haluan pysyä hereillä yhteiskunnallisten asioiden suhteen, mutta en koe itselleni ottaa niihin kantaa kovinkaan äänekkäästi. Somea itsessään on ehkä vaikea käyttää opetuksen apuna, mutta muita teknologian mahdollistamia vaikuttamismahdollisuuksia voisi käydä läpi oppilaiden kanssa.

 

Keskeisimpiä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla olevia teemoja ovat esimerkiksi koronavirus, hybridivaikuttaminen, ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka sekä politiikka Suomen rajojen sisällä. Ainakin ilmastonmuutosta olisi mielekästä lähestyä, sillä oppilailla on luultavasti siitä jo jonkinlainen käsitys. Sitä kautta olisi myös helpompi lähteä liittämään ilmastopolitiikkaa itse ilmastonmuutokseen. Myös koronavirusta olisi helppo lähteä lähestymään kokemusten ja olemassa olevan tiedon pohjalta, vaikkakin sen käsittely ei välttämättä olisi enää erityisen tarpeellista. Kahta muuta aiheita lähtisin lähestymään perusasioista ja pala kerrallaan. Molemmat ovat hieman vaikeasti ymmärrettäviä, joten lähtisin liikkeelle jonkinlaisen perusajatuksen selittämisestä ja sen kautta rakentamaan parempaa ymmärrystä. Opetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi erilaisia järjestöjä ja asiantuntijoita. Politiikasta voisi yrittää saada vieraaksi esimerkiksi jonkin puolueen nuorisovaltuutetun tai ilmastonmuutoksesta jonkin ympäristöjärjestön edustajan.

 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat saavat tietoa yhteiskunnasta ja sen rakenteesta sekä työkaluja toimia aktiivisena osana sitä. Yhteiskuntaoppi opettaa myös tiedon kriittistä arviointia sekä löytämään yhteiskunnallisesta keskustelusta sen, mikä on tärkeää ja mikä on se pointti, jota yritetään viestiä. Yksi koulun tehtävä on kasvattaa yksilöistä aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita ja yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia juuri siihen. Yhteiskuntaoppi auttaa myös oppilasta ymmärtämään ympärillä tapahtuvia asioita ja peilaamaan itseään suhteessa niihin.

 

Yhteiskunta on niin monimuotoinen ja monimutkainen kokonaisuus, että siitä opettaminen on hyvä aloittaa jo alakoulussa. Alkuun tavoitteena ei ole täydellinen sisällöllinen ymmärtäminen, vaan kiinnostuksen herättely yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Kun kiinnostus saadaan heräämään jo ala-asteella, on sisältöjen ymmärtäminen ja opetteleminen huomattavasti mielekkäämpää. Mitä pidemmälle ajalle yhteiskuntaopin opettaminen on jaettu, sitä enemmän ja huolellisemmin sen sisältöjä ehtii opettaa ja sitä kautta oppia. Yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisellä on merkitystä yksilölle koko elinkaaren ajan, joten on hyvä, että sen opettaminen alkaa nykyään jo alakoulussa. Ala-asteella lähtisin opetuksessa liikkeelle toiminnallisuudesta ja opeteltavien asioiden liittämisestä lasten kokemusmaailmaan. Esimerkiksi erilaiset näytelmät, roolileikit ja muut aktivoivat toimintatavat voisivat olla hyödyllisiä. Lisäksi pyrkisin luomaan keskustelua ja yhdessä oppilaiden kanssa selvittämään askarruttavat asiat sitä mukaan, kun niitä ilmenee.