Ennakkotehtävä 3
Seuraan yhteiskunnallista keskustelua lukemalla uutisia netistä, sekä käyttämällä eri sosiaalisen median kanavia, joista tärkeimpänä twitter ja youtube. Luen ja kommentoin myös paljon eri keskustelupalstoilla. Tv-uutisia en jaksa katsoa ja olen toisaalta myös hieman vähentänyt muiden uutislähteiden seuraamista, sillä se on pidemmän päälle melko puuduttavaa. Opetuksessa voitaisiin hyödyntää eri uutislähteiden käyttöä ja tulkitsemista. Varsinkin ylemmillä luokilla oppilaille voisi antaa tulkittavaksi uutisia ja artikkeleja vaikkapa eri puolueiden äänenkannattajamedioista. Voitaisiin tulkita jostakin tietystä tapahtumasta tai aiheesta tehtyä uutisointia ja pohtia oppilaiden kanssa, miten eri medioiden uutisointi aiheesta eroaa, miksi se eroaa ja miten tietyssä mediassa esitetyt väitteet vertautuvat kyseisen puolueen tai muun viiteryhmän arvoihin ja asenteisiin.

Viikon aikana uutismedioissa ovat pyörineet suunnilleen samat aiheet kuin nykyään aina ennenkin, eli korona, ilmastoasiat (ilmastokokous) ja poliittiset aiheet. Uutena asiana palstatilaa on viikolla saanut siirtolaiskriisi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Aihe on nostattanut tunteita ja tuonut monen mieleen varsinkin vuoden 2015 siirtolaiskriisin, poikkeuksena ehkä kuitenkin meneillään olevan kriisin roolin osana Valko-Venäjän (ja Venäjän) hybridisotaa, kohdistuen Eurooppaan. Valko-Venäjä ja Venäjä myös ilmeisesti kiristävät EU:ta uhkailemalla katkaista kaasuntuonnin (ja koska Eurooppa on erittäin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta, tämä on varteenotettava uhka), mutta toisaalta tässäkään ei pidemmän päälle ole mitään uutta. Nuorempien oppilaiden kanssa esimerkiksi edellämainittua aihetta olisi hieman hankala käsitellä, mutta jo yläasteikäisten kanssa aiheen moniulotteisuutta voisi lähteä purkamaan. Miksi siirtolaiset haluavat Eurooppaan? Mitä tarkoittaa hybridisota? Millä eri tavoin EU:ssa tuotetaan energiaa? Miten tilanne saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti?

Kouluissa voitaisiin hyödyntää lähialueiden yhteiskunnallisia toimijoita. Kuntapoliitikko voisi tulla kertomaan kunnallisesta päätöksenteosta. Lehden toimittaja voisi tulla kertomaan työstään. Oppilaat voisivat harjoitella uutistekstin kirjoittamista hakemalla tietoa jostakin asiasta ja tekemällä siitä oman uutisen. Myös eri järjestöjen edustajia voisi vierailla kouluissa kertomassa oman järjestönsä toiminnasta ja tarkoituksesta jne. Mahdollisuuksia on.

Opetussuunnitelman mukaan yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi
ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppitunneilla opetellaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusteita ja saadaan perustietoja siitä, millaisia eri toimijoita yhteiskunnassa on. Luokilla 3-6 keskitytään laajemmin ihmisenä kasvamiseen (muiden kuuntelu, keskustelutaidot jne), ylemmillä luokilla keskiössä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen aloitusajankohdan aikaistaminen voi liittyä ajatukseen, että yhteiskuntaoppi on muutakin kuin käsitteiden opettelua. Siihen kuuluvat olennaisena osana myös muut, laajemmat taidot, joita yhteiskunnassa ja ihmisten kanssa toimiessa tarvitaan.