Ennakkotehtävä numero 5

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurin oivallukseni on ehdottomasti ollut se, että historian opetus on paljon toiminnallisempaa kuin omalla kouluajalla. Historian opetuksessa ei keskitytä nykyään ulkoa oppimiseen, vaan pikemminkin suurien kokonaisuuksien ymmärtämiseen eri syiden ja seurauksien avulla. Oppilaat pääsevät pohtimaan ja eläytymään historian oppitunneilla eri aiheiden ja aikakausien avulla.

Seixas & Morton (2013, 5-6) esittelevät kuusi tärkeää kysymystä liittyen historian opetukseen: 1. Miten päätämme, mitä on tärkeää oppia menneisyydestä? 2. Mistä tiedämme, mitä tiedämme menneisyydestä? 3. Miten voimme ymmärtää historian monimutkaisia virtauksia? 4. Miksi tapahtumat tapahtuvat ja mitkä ovat niiden vaikutukset? 5. Miten voimme paremmin ymmärtää menneisyyden ihmisiä? 6. Miten historia voi auttaa meitä elämään nykyhetkessä? Mielestäni nämä kuusi kysymystä vaikuttavat historian opettajan opetukseen. Esimerkiksi Suomen historian kannalta on tärkeä ymmärtää, miten naapurimaat: Ruotsi ja Venäjä ovat vaikuttaneet Suomeen eri sotien ja eri valtojen aikana.

Toisaalta Brysselin Eurooppakoulussa opin tuntemaan, miten Euroopan tasolla eri maailmansodat vaikuttivat Ranskaan, Hollantiin, Iso-Britannian ja Saksaan, koska nämä tapahtumat olivat Eurooppakoulun historian opettajien mielestä tärkeää tietää ja ymmärtää. Seixas & Morton (2013, 1) nostavat artikkelissaan ‘’The Big Six-Historical Thinking Concepts’’ esille sen, että historia voidaan määritellä, joko yksinkertaisina kertomuksina menneestä ajasta tai historia voi olla syventymistä jonkin tietyn kansan muotoutumiseen liittyen. Yhteenvetona voidaan todeta, että on merkitystä, missä lukee historia ja miten historia tulkitaan eri maiden kautta.

 - Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan tulevana luokanopettajana hyödyntää demoilla käytettyjä toiminnallisia opetusmenetelmiä, koska niissä oppilaat pääsevät kehittämään omaa ajatteluaan. Koen, että liian opettajajohtoinen opetus ei ole pitkässä juoksussa niin mielenkiintoista oppilaille. On paljon järkevämpää opettaa oppilaille lähde- kriittisyyttä erilaisten historiallisten dokumenttien, podcastien, pelien ja historiallisten tutkimusten kautta. Nykyään nuoriso on jatkuvasti sosiaalisen median ja internetin äärellä, joten olisi hyvä opettaa heille, miten tunnistaa fakta ja fiktiopohjainen tieto eri medioden kautta eikä luennoida tunti tolkulla eri historiallisista tapahtumista.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Tarvitsisin lisää tietoa siitä, että mistä voi löytää historian opetussivustoja eri oppimateriaalien lisäksi. Lisäksi haluaisin tietää, että onko Suomen historian opetuksessa jokin tietty tapa arvioida oppilaiden osaamista. Onko kokeissa tärkeämpää osata selittää historiallisten tapahtumien syy- ja seuraussuhteita kuin osata luetella ulkoa eri presidenttien, eri hallitsijoiden vallassa olon aikoja?

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Historian opetus oli kouluajallani opettajajohtoista. Emme käyneet Suomen historiaa juuri lainkaan Eurooppakoulussa läpi. Minulla ei ole Suomen historiasta hirveästi tietoa, joten en koe olevani varma, kun puhun Suomen historiasta. Sen sijaan muistan vieläkin, miten opettelimme ranskaksi yläasteella ja lukiossa historian tunneilla eri aikakausien vuosilukuja, eri käsitteitä, eri kuninkaiden nimiä pelkän ulkoa opettelun kautta. Jokaisen oppitunnin alussa oli pistari eri käsitteistä ja usein tunnit alkoivat historiallisten dokumenttien esittelyllä.

 Toisaalta tämän historian kurssin avulla olen saanut hyviä vinkkejä siihen, millaista olisi mielekäs historian opetus nykyajan koulussa. Uskon, että toiminnallinen historian opetus voi innostaa jokaista oppilasta motivoitumaan historian tunneilla.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Ehkä suurimmat oivallukseni tällä opintojaksolla liittyvät nimenomaan tutkivaan oppimiseen. Omana kouluaikanani tutkivasta oppimisesta ei puhuttu ja historian tunnit olivat perinteisiä opettajajohtoisia tunteja, joissa kirjoitettiin vihkoon asioita opettajan mallin mukaan. Olen oivaltanut, kuinka paljon enemmän mahdollisuuksia ja mielekkyyttä oppitunteihin tutkiva oppiminen voikaan tarjota. En ollut aiemmin edes ajatellut, että historian oppitunneilla voisi olla esimerkiksi erilaisia roolipelejä tai muita toiminnallisia tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät itse tutkimaan historian tapahtumia. Aiemmin en myöskään tiennyt, kuinka historian opetuksessa opetussuunnitelmassa painottuvat itse asiassa kaikki muut taidot, esim. historialliset tekstitaidot, eivätkä niinkään historian aiheet. Historian tapahtumat ovat oikeastaan vain ops:ssa mainittujen taitojen harjoittamisen mahdollistaja. 

Olen oivaltanut, kuinka historiassa sisällön ohella keskiössä ovat historiallinen empatia ja historialliset tekstitaidot. Ne ovat oikeastaan historian opiskelussa avainasemassa, sillä näin erilaisia tapahtumia voi myös yrittää ymmärtää aiempaa paremmin. Olen myös oivaltanut sen, ettei historian tulisi olla vain vuosilukujen ja tapahtumien ulkoa opettelua, vaan laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä.

Olen oivaltanut, kuinka tärkeää on se, että oppilaat itse pohtisivat historian tapahtumia, sillä oppilaiden ollessa aktiivisia toimijoita myös asiat jäävät paremmin mieleen. Senkin olen oivaltanut, kuinka historian opiskelussa tärkeää on muistaa tulkinnallisuus, eli monistakaan asioista tai tarkoista yksityiskohdista ei voida välttämättä 100% varmuudella tietää, vaan historia perustuu aina tietynlaisiin tulkintoihin, joita oppilaiden kanssa tulisi myös harjoitella. 

Kaiken kaikkiaan näen historian opiskelun kurssin myötä kaikkena muuna kuin asioiden ulkoaopetteluna, ja uskon historian opiskelun voivan kehittää erilaisia elämässä tarvittavia taitoja. Olen myös oivaltanut, kuinka opettajan ei tarvitse osata kaikkia historian tapahtumia ulkoa, vaan hän voi yhdessä oppilaiden kanssa tutkia ja selvittää asioita ja toimia keskustelun vauhdittajana. 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevana opettajana haluaisin mahdollisimman paljon toteuttaa tutkivaa oppimista ja hyödyntää esimerkiksi demoilla käymiämme aktiviteetteja. On kuitenkin hyvä tiedostaa se, etteivät kaikki tunnit voi olla erityisen toiminnallisia, sillä laadukkaan tutkivan oppimisen toteuttaminen vaatii paljon aikaa. Toisaalta tutkivaa oppimista voi yksinkertaisuudessaan soveltaa dialogisuudella oppilaiden ja opettajan välillä ja ehkä haluaisin oppia tätä tuomaan tunneilla esille. Haluaisin olla opettajana sellainen, joka saa oppilaat ymmärtämään historian laajemmassa kontekstissa ja näkemään sen kaikkena muuna kuin juuri vuosilukujen ulkoaopetteluna. 


Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Varmasti sisällöllisesti tarvitsisin paljonkin lisätietoa erilaisista historian tapahtumista, sillä monet asiat ovat painuneet unohduksiin. Toisaalta oppikirjoja selaamalla asiat saisi varmasti palautettua nopeasti mieleen. Ehkä haluaisin lisätietoa siitä, kuinka tutkivaa oppimista kannattaisi nuorena opettajana lähteä viemään käytäntöön ja kuinka sitä voisi käytännössä vuositasolla toteuttaa. Ehkä haluaisin myös vinkkejä siihen, mistä voisi löytää erilaisia materiaaleja hyödynnettäväksi etenkin juuri tutkivassa oppimisessa. Olisi myös kiva kuulla, miten eri tavoin tutkivaa oppimista on parhaimmillaan toteutettu/miten sitä opettajat käytännössä toteuttavat. 


Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Vaikka tutkiva oppiminen on käynyt selväksi tällä kurssilla, niin tietyllä tapaa se silti tuottaa haasteita, eli esimerkiksi miten vien sen käytäntöön siten, että tunnit ovat oppilaille mielekkäitä ja oppilaat saavat niistä paljon irti ja kuinka tutkivaa oppimista voi toteuttaa ilman että se vie opettajan kaikkia voimavaroja. Ehkä sekin tuntuu vähän haastavalta, kuinka oppilaat saa motivoitua esimerkiksi erilaisiin roolileikkeihin, siten että oppilaat pyrkisivät harjoittamaan historiallista empatiaansa. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurin oivallukseni on ollut tällä opintojaksolla se, ettei minun tarvitse luokan edessä opettaa kirjan kertomia historian tietoja fakoina ja sen jälkeen tenttiä ne oppilailta kokeen muodossa. Päinvastoin, voin yhdessä oppilaiden kanssa heittäytyä salapoliisin rooliin ja tutkia erilaisia asioita eri lähteiden ja tulkintojen avulla. Koen, että tärkein asia mitä voin oppilaille antaa perustietojen lisäksi, on kriittisyys erilaisia lähteitä kohtaan. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Jos jonain päivänä pääsen opettamaan historian tunteja oppilaille esittelen heille tutkivan oppimisen periaatteen. Toivoisin, että voisimme yhdessä oppilaiden kanssa innostua ja kiinnostua historian tapahtumista ja pohtia niiden korrelaatioita nykyhetkeen. Myös suunnittelemamme kolmen oppitunnin kokonaisuus odottaa käyttöönottoa. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Peruskoulu historian oppimäärä kaipaa pientä muistuttelua, mutta uskon kyllä, että asiat muistuvat jollain tasolla mieleen sitten jos/kun pääsen niitä opettamaan. Tällä hetkellä ymmärrän sen, ettei minun tarvitse osata kaikkia asioita ulkoa. Jos en muista jotain asiaa voimme yhdessä oppilaiden kanssa ottaa siitä selvää.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

OPS:in toteuttaminen yhdessä tutkivan oppimisen kanssa. Luulen kuitenkin, että tämäkin asia selkeytyy sitten käytännön työssä.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurin oivallukseni opintojaksolla on ollut tutkivan oppimisen periaatteisiin tutustuminen sekä erilaiset oppilaita osallistavat toiminnalliset työtavat historian ja yh:n opetuksessa. Lisäksi olen oppinut ymmärtämään paremmin historian ja yh:n perusopetuksen tavoitteita sekä miten niihin voi tutkivaa oppimista hyödyntäen päästä. Tollundin mies ja baltiansaksalaisia koskevat demotehtävät antoivat mm. hyviä esimerkkejä oppilaita osallistavasta toiminnasta, jossa korostui historian tiedon luonteen ymmärtäminen, tulkinnallisuus ja lähteiden tutkiminen sekä historian ajattelutaitojen ja kriittisen ajattelun kehittyminen. Kurssilla oli positiivista huomata, kuinka osa toiminnasta oli jonkin verran tuttua omilta kouluajoilta. Historian tekstitaitoja tukeva koe oli mm. osittain tuttu omilta kouluajoilta. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevaisuudessa haluaisin päästä kokeilemaan toiminnallista ja tutkivaa oppimista oppilaideni kanssa, joka voisi toivottavasti uudella tavalla innostaa oppilaita tarkastelemaan historian ilmiöitä ja syventämään historiallisen ajattelun taitoja sekä historian tekstitaitoja. Aloin myös pohtimaan, miten voisin suunnitella vastaavanlaisia historian tekstitaitoja tukevia kokeita ja voisiko vastaavanlaista tapaa hyödyntää muissakin oppiaineissa. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Yhteiskuntaopin opetus alakoulussa tuntuu ehkä vielä vähän vieraalta, koska tätä ei ollut omina kouluaikoina. Kaipaisin siksi vielä lisää konkreettisia esimerkkejä toiminnallisista tavoista ja oppimiskokonaisuuksista, jotka olisivat innostavia ja sopivia alakoululaisen näkökulmasta. Lisäksi oli mukava tietää, onko olemassa jotain sivustoa, josta saisi apua ja inspiraatiota tutkivan oppimisen projektien toteutukseen sekä niissä mahdollisesti hyödynnettäviin lähteisiin. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tutkivan oppimisen periaatteet tulivat selkeämmiksi, mutta koen tarvitsevani vielä lisää harjoitusta erilaisten tutkivan oppimisen materiaalien luomiseen sekä niiden soveltamiseen käytännössä oppilaiden kanssa. Uskoisin, että suunnittelu helpottuu varmasti aiheiden sisältöjen tullessa tutummaksi sekä itse kokeilun myötä. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukseni opintojakson aikana ovat olleet ymmärrys historian opettamisesta eri menetelmillä. Etenkin tutkiva oppiminen, jossa oppilaiden ajattelua haastetaan on avannut silmäni historian opetuksen näkökulmasta. Koen tutkivan oppimisen tehokkaammaksi oppilaiden oppimisen kannalta, kuin perinteisen opettajajohtoisen opetuksen. Tarkoitan opettajajohtoisella opettamisella tapaa, jossa asiat esitetään faktatietoina ja työskentelyn pääpaino on oppikirjoissa sekä muistiinpanojen kirjoittamisessa. Tärkeämpää on pohtia ja ymmärtää asioiden sisältö, eikä vain osata asioita faktatietoina, mutta ei osaa selittää sekä avata sitä omin sanoin.

 - Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluaisin tulevana opettajana pitää tutkivan oppimisen tunteja historian opetuksessa. Ymmärrän kuitenkin realiteetit sekä ajankäytön, jolloin jokaisen tunnin pitäminen tutkivan oppimisen kautta ei ole mahdollista, eikä edes järkevää. Tutkivaa oppimista voisi hyödyntää tiettyjen aihealueiden kertaustunneilla, jolloin käsitelty aihealue kerrataan tutkivan oppimisen projektien avulla. Näin asiat saadaan vielä paremmin jäämään mieleen.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Oppiaineiden sisällöistä tarvitsisin lisätietoa/kertausta. Sisältöjen hallitseminen luo minulle varmuutta toimia opettajana, mutta mielestäni opettajan ei tarvitse olla kaikkitietävä henkilö.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tällä hetkellä haastavalta tuntuu, miten motivoida oppilaita opiskelemaan historiaa sekä innostamaan heitä opiskelemaan sitä. Vaikka itse koen tutkivan oppimisen mielekkäänä sekä motivoivana, kaikki oppilaat tuskin kokevat näin. Pidän siis haastavana, miten saada motivoitua oppilaita historian opetukseen.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen tällä opintojaksolla tehnyt suuria oivalluksia mm. tutkivan oppimisen periaatteista sekä toiminnallisesta historian opetuksesta. Kummastakaan minulla ei ollut aikaisemmin kokemusta saatikka tietoa, sillä olen itse kokenut perinteisen historian opetuksen, jossa opettaja luennoi luokan edessä historiasta. Sen jälkeen tuttuun tapaan opettelimme kaiken ulkoa ja yritimme selviytyä kokeista. Tämä opintojakso on avannut minun silmiäni siitä, että historian opetus tai minkä tahansa aineen opetus ylipäätään ei tarvitse olla vaan ja ainoastaan opettajajohtoista vaan myös oppilaat voivat osallistua siihen omalla toiminnalla. Tutkiva oppiminen mahdollistaa kaikkien oppimisen, sillä opettajakin voi oppia oppilailta tai tutkia ja tutustua yhdessä heidän kanssa historian teemoihin yms. Näiden lisäksi olen tällä opintojaksolla saanut paremman käsityksen historian ja yh:n perusopetuksen tavoitteista.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevana luokanopettajana haluaisin päästä joskus kokeilemaan tutkivaa oppimista sekä toiminnallista opetusta oppilaideni kanssa. Haluaisin mahdollisesti jopa hyödyntää meidän demoilla tehtyjä aktiviteettejä myös omien oppilaideni kanssa ja toivoisin, että aktiviteettien kautta saisin oppilaita innostuman tutkivasta oppimisesta tai historian opetuksesta. Lisäksi haluaisin päästä kokeilemaan ryhmissä suunnittelemamme kolmen oppitunnin kokonaisuuden, jossa korostuu toiminnallinen opetus ja siitä erityisesti vuorovaikutus. 

 Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Tarvitsisin hieman kertausta siitä, mitä kaikkea alakoulun historiassa käydään läpi, mutta ennen kaikkea tarvitsisin lisätietoa siitä, mitä asiasisältöjä käydään alakoulun yhteiskuntaopin opetuksessa, koska minulla ei itselläni sitä ollut vielä alakoulussa. Olen tällä opintojaksolla kuitenkin oivaltanut myös sen, että opettajan ei tarvitse olla kaikkitietävä, vaan opettaja voi yhdessä oppilaiden kanssa tutkailla asioita, mutta tarvitsisin itse kuitenkin hieman kertausta yleisesti vähän kaikesta, mikä liittyy historian opetukseen alakoulussa, jotta kokisin itseni itsevarmemmaksi historian opettajaksi. 

 Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Olen tällä opintojaksolla oppinut paljon tutkivasta oppimisesta ja sen periaatteista, mutta haastavalta tuntuu kuitenkin se, kuinka yhdistän historian ja/tai yh:n perusopetuksen tavoitteet sekä tutkivan oppimisen. Toisin sanoen minua hieman mietityttää, että osaanko luoda sellaisia aktiviteetteja, joissa yhdistyy toiminnallisuus ja mahdollisesti myös tutkiva oppiminen, mutta joissa toteutuisi samalla myös perusopetuksen tavoitteet. Tai ylipäätään olenko minä niin luova, että pystyisin keksimään lisää uusia vastaavanlaisia aktiviteetteja, kuin ne, mitä me olemme demoillamme tehneet. Tähän liittyy vahvasti myös toinen minua askarruttava asia, eli miten pystyn luomaan historian tai yh:n opetuksesta sellaisen, että se motivoisi oppilaita opiskelemaan historiaa. Nämä kaksi asiaa kulkevat todella paljon käsi kädessä, mutta uskon ja haluan toivoa kuitenkin niin, että kokemuksen kautta nämä tuntemukset helpottuvat ja löydän vielä sen itselleni ja oppilailleni parhaimman tavan toimia ja työskennellä. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurin oivallukseni tällä opintojaksolla on ollut se, että historian opetuksen ei tarvitse olla tylsää opettajajohtoista luennointia. Opintojakson aikana olen oppinut tapoja tehdä historian opetuksesta mielenkiintoista hyödyntämällä toiminnallisuutta ja tutkivaa oppimista. Olen oivaltanut, että roolileikkien, pelien tai vaikka arvoitusten avulla oppilaat voivat myös oppia uutta. Myös omasta kokemuksesta olen huomannut, että toiminalliset historian oppitunnin tekivät opiskelusta mielenkiintoisempaa ja opettavampaa. Toiminnallistamisen ja tutkivan oppimisen kautta opettaja saa oppilaat itse tutkimaan historian tapahtumia ilman, että opettaja selostaa kaiken käsikädestä oppilaille. Tulevana opettajana olen myös vihdoin ymmärtänyt sen, että historiassa ei aina ole oikeita vastauksia, sillä kaikista historian tapahtumien kulusta ei voi olla 100 % varmoja. Haluankin siis, että tulevat oppilaani ymmärtävät, että historian opiskelussa on varaa omalle tulkinalle ja tutkimiselle.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevana opettajana haluan soveltaa oivalluksiani siten, että tulevat historian oppitunnit, joita pidän, olisivat mahdollisimman toiminallisia ja mukaansa tempaavia. Haluan, että omat historian tuntini olisivat mahdollisimman kaukana niistä tylsistä luennon omaisista tunneista, joita minulla oli ala-asteella. Pitää kuitenkin muistaa, että toiminnallisten oppituntien pitäminen ja suunnittelu on työlästä opettajalle. Kun tämän ottaa huomioon ymmärtää, että jokainen oppitunti ei voi olla hauska ja täynnä toimintaa. Olen vielä hiukan hukassa siitä kuinka usein toiminnallisia oppitunteja pitäisi pitää opettajana, mutta tämänhetkisen tiedon perusteella pitäisin toiminallisen oppitunnin aina kun käsittelisimme aiheen x viimeistä oppituntia.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin saada lisää tietoa siitä, millaista yhteiskuntaopin opetus on ala-asteella. Tämän opintojakson aikana emme yhdessä hirveästi paneutuneet siihen, miten yhteiskuntaoppia ala-asteella opetetaan. Yhteiskuntaopin opettaminen ala-asteella on vielä sen verran uutta, että esimerkiksi minun aikanani sitä ei opetettu. Tämän takia olenkin vähän pimennossa siitä mitä yhteiskuntaopin opettaminen ala-asteella pitää sisällään. Olisi kiva tietää, miten yhteiskuntaoppia opetetaan, miksi sitä opetetaan, mitä aiheita tunneilla käsitellään sekä mitä toivotaan, että oppilaat oppisivat yhteiskuntaopista ala-asteen aikana.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tällä hetkellä haastavalta tuntuu historian ja yhteiskuntaopin oppituntien rakenteen suunnittelu. Vaikka opetussuunnitelman kautta onkin selvää mitä asioita tunneilla pitäisi opettaa, tuntuu haastavalta kasata näistä kiinnostava kokonaisuus oppilaille. Herää kysymyksiä kuten kuinka usein kannattaa pitää toiminnallisia oppitunteja? Mistä saa ideoita toiminallisiin oppitunteihin? Miten innostaa oppilaita osallistumaan aktiivisesti oppitunnilla? Miten tehdä historian tai yhteiskuntaopin opiskelusta miellyttävää ja mielenkiintoista?

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Suurimmat oivallukseni liittyvät historian ja yhteiskuntaopin opetusmenetelmien monipuolisuuteen ja toiminnallisuuteen. On ollut hienoa nähdä miten erilaiset opetustavat ovat menneet eteenpäin omista kouluajoista. Toiminnallinen opetus sekä tutkivan oppimisen erilaiset projektit ovat juuri niitä opetusmenetelmiä, joita olemme käyneet demoilla läpi ja niitä tulisikin hyödyntää opetuksessa enemmän suhteessa opettajajohtoiseen opetukseen.  

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Haluan tulevana opettajana hyödyntää tutkivaa oppimista sekä toiminnallista opetusta oppitunneilla, sillä ne lisäävät oppilaiden mielenkiintoa sekä ainetta, että oppimista kohtaan. Oppilaiden luovuus ja monet muut taidot pääsevät kehittymään näiden oppimistapojen kautta. Opetus hyödyntäen monipuolisia ja erilaisia menetelmiä saavat oppilaat innostumaan ja kiinnostumaan aiheista ja lisää näin hyvää oppimista.  

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Koen että tarvitsisin vielä kertausta ja lisätietoa sekä historian että yhteiskuntaopin sisältötiedoista. Toki asiat palautuvat varmasti takaisin mieleen, kun pääsee opettamaan näitä aineita. 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää? 

Tällä hetkellä haastavalta tuntuu tutkivan oppimisen projektien käytännön toimiminen luokassa sekä projektien suunnittelu ja ajankäyttö, sillä projektien tekeminen vie aikaa. Haastavalta tuntuu arvioida myös taso/vaikeusasteet tutkivassa oppimisessa eri ikäisille ryhmille, sekä se miten arviointi tapahtuu tällaisessa opetuksessa. 

Suurimmat oivallukseni ovat liittyneet ehdottomasti historian tiedon luonteeseen. Jotenkin sitä pitää itseään vähän tyhmänä, koska ei ole aiemmin tullut niin ajatelleeksi asiaa. Toki, mitä vanhemmaksi tulee sen selvemmin huomaa, että asioilla voi olla enemmän kuin yksi kääntöpuoli. Olen myös oivaltanut, että historia oppiaineena on tärkeä. On tärkeää tietää, mistä olemme tulleet tähän hetkeen. Jutun juju piilee tietysti siinä, että mitä kaikkea on tapahtunut ennen kuin pääsimme nykyhetkeen ja tietysti siinä, että kun vaihdamme näkökulmaa, asiat voivatkin näyttää toisenlaisilta.
Se, miten vien oppimaani käytäntöön on tietysti eri juttu. Ja vaikea sellainen. Ainakin juuri nyt tuntuu siltä. Tutkivan oppimisen prjokekti on hyvää harjoitusta tulevaa ajatellen. Välillä ajatukset kuitenkin menevät sekaisin ja koko homman ydin hukkuu. Haluaisin ehkä lisätietoa siitä, mistä voi olla varma, että tehtävänanto on onnistunut, jos vaikka keksii itse jonkin projektin. Siis sitä, että mikä kaikki on tutkivaa oppimista ja milloin ollaan sivuraiteilla. Ehkä senkin oppii sitten hahmottamaan, jos ja kun tekee enemmän tällaista. No siinäpä tuli samalla myös se, mikä tuntuu haastavalta, vaikka asia on sinänsä selkeä. Ehkä myös se, että kun koulussa sitten toteutetaan näitä projekteja, niin siinähän väistämättä yksi aihe tulee jotain toista tutummaksi, koska ei kaikista aiheista ole ajallisesti mahdollista tehdä projektia. Silloinhan opettaja joutuu tekemään päätöksen siitä, mikä on tärkeää oppia historiasta. Mikä on tärkeää oppia ja mikä ei niin tärkeää? Mistä sen tietää?

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Yksi ensimmäisistä oivalluksistani oli se, kuinka opettajajohtoista opetusta olen itse saanut - ja että sen ei aina sitä tarvitse olla. On tärkeää ottaa oppilaita mukaan opetukseen, sillä tämä mahdollistaa toiminnallisuudellaan eritoten tutkivan oppimisen. Olen aikaisemmin ajatellut olevani perinteistä opettaja -tyyppiä, mutta erilaisten pedagogisten vaihtoehtojen näkeminen on ollut silmiä avaava. Huomaan nyt, kuinka monia yhtä hyviä tapoja on opettaa, ja kuinka nen voivat hyödyttää monia sekä tehdä oppimisesta mielenkiintoisempaa. Historian opetus keskittyy nykyään myös enemmän asioiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen, eikä pelkästään nippelitietoon: mm. tulkinnallisuus ja erilaiset näkökulmat ovat suuressa osassa opetusta ja oppimista.

Toinen oivallukseni koskee oikeastaan sekä tulevaa että mennyttä: historia ei ole pelkästään jo tapahtunutta, vaan se mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa, on myös historiaa. Kaikki mitä teemme tai emme tee, vaikuttaa lopputulemaan. Kun asiaa alkaa ajattelemaan, se vie mennessään, sillä pystymme peilaamaan todella monia historian tapahtumia nykypäivään - niin hyvässä kuin pahassa mielessä.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Kuten sanoin, ajatusmaailmani historian opettamisesta on muuttunut. Tämän vuoksi lähtisin opettajana esittämään oppilaille tutkivan oppimisen periaatteet. Toki teoriaa tulee käydä, jotta tutkiva oppiminen onnistuu mahdollisimman hyvin, mutta pääpiste olisi kuitenkin siinä. Haluan, että oppilaat itse innostuisivat historiasta tutkivan oppimisen myötä ja oikeasti tutkisivat asioita ja keskustelisivat havainnoistaan sekä tapahtumista. Kokeilisin tätä opetustyyliä myös yhteiskuntaopin tunneilla. Dialoginen pohdinta luokan kesken (tai erilaisissa ryhmissä) voisi olla hyvä keino aiheiden purkamiseksi, samoin erilaiset ryhmätyöt.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Erilaisia oppikirjoja ja -materiaaleja olisi kiva tutkia enemmän, jotta saisin paremman ja kattavamman kuvan opetettavista asioista sekä kirjojen/materiaalisen tavasta selittää tapahtumia ja historian kulkua. Myös yhteiskuntaopin aiheet ja ylipäätään opetaminen ala-asteella tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, joten olisi kiva tietää enemmän opetuksen lähtökohdista. 


Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tutkiva oppiminen: tapa on erittäin mielenkiintoinen, mutta miten saan oppilaat innostumaan siitä? Myös itseluottamus omaan historian tietämykseen voisi olla parempi, mutta uskon sen kasvavan sitä myötä, kun pääsen ottamaan selvää käsiteltävistä teemoista sekä ylipäätään opettamaan historiaa! :)

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Tällä opintojaksolla olen oppinut ymmärtämään historiallisen tiedon luonnetta paremmin. Olen myös oivaltanut, kuinka monilla eri tavoilla historiaa on mahdollista opettaa siten, että se olisi mahdollisimman kiinnostavaa oppilaille. Kun itse olin koulussa historian ja yhteiskuntaopin opetus perustui lähinnä opettajan sanelemiin totuuksiin, tällä opintojaksolla olen kuitenkin ymmärtänyt oppijalähtöisyyden ja tutkivan oppimisen merkityksen osana historian ja yhteiskuntaopin tai minkä tahansa oppiaineen opetusta.  

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Tulevaisuudessa opettajana haluaisin hyödyntää tutkivaa oppimista osana opetusta. Joka tunnilla ei voi pitää isompaa tutkivan oppimisen projektia, kuten pakohuone- tai roolipeliä, mutta niiden pitäminen silloin tällöin tukisi oppilaide oppimista ja oppimismotivaatitoa. Tutkiva oppiminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita aina laajoja projekteja, lähes jokaiseen tuntiin voisi lisätä hieman tutkivaa oppimista, esimerkiksi lyhyiden harjoitusten avulla. Opettajana haluaisin hyödyntää opetuksessa keskustelevaa ilmapiiriä ja opettaa asioita oppijalähtöisesti.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin vielä lisätietoa sekä historian että yhteiskuntaopin aihesisällöistä. Tiedostan kuitenkin, että opettajan ei tarvitse tietää kaikkea ja asiat varmasti palailevat mieleen melko nopeasti pienen kertaamisen jälkeen.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka periaatteessa onkin selkeää?

Erilaisten tutkivan oppimisen projektien ja harjoitusten suunnittelu ja kehittely tuntuu haastavalta. Opetuksen suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon OPS:in tavoitteet sekä niiden toteutuminen. Lisäksi tutkivan oppimisen projektien suunnittelu vaatii paljon luovuutta ja ideoita. Toisaalta uskon näiden asioiden helpottuvan rutiinin ja rohkeasti kokeilemisen myötä.

Olen oivaltanut monia uusia tapoja, kuinka historiaa ja yhteiskuntaoppia voi opettaa. Esimerkiksi demoilla tehdyt toiminnalliset harjoitteet olivat inspiroivia. Koulun historian tunneilla, joilla itse olen ollut, ei ole tarkasteltu historiaa tutkivan oppimisen näkökulmasta. Kaikki mitä oppikirjassa kerrottiin, oli yksi ja ainoa tosi asia, joka piti muistaa. Tutkiva oppiminen käsittelee laajasti myös opsissa mainittuja tavoitteita.

Pyrin opettajana kehittämään tutkivan oppimisen mukaisia oppitunteja, esimerkiksi leikkejä tai rooliin eläytymistä tai muita toiminnallisia harjoitteita. Ryhmissä jo loimme yhden tutkivaan oppimiseen liittyvän kolmen oppitunnin kokonaisuuden, jota aion hyödyntää tulevaisuudessa opettajana. Todennäköisesti saan myös muita hyviä ideoita muiden ryhmien oppitunti suunnitelmista.

Luulen, että tarvitsisin lisää tietoa historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden sisällöistä sekä esimerkiksi joitain hyviä oppimateriaali/sivusto vinkkejä.

Haastavalta tuntuu historian ja yhteiskuntaopin oppituntien suunnittelu tutkivan oppimisen näkökulmasta. Erilasten toiminnallisten tehtävien suunnittelu vie paljon aikaa opettajalta. Myös toiminnalliset tehtävät saattavat viedä paljon aikaa, joten se myös mietityttää jääkö muille käsiteltäville teemoille tarpeeksi aikaa

Suurin oivallus tällä opintojaksolla on ollut historian tiedon luonteen ymmärtäminen. Se eroaa täysin saamastani opetuksesta. Myös lähteiden tulkinnallisuus ja että oppilaat itse voivat tehdä tätä, oli suuri oivallus. 
Lähden viemään koko opintojaksolla oppimiani asioita käytäntöön siten, että ehdottomasti, jos joskus opetan historiaa, tutkiva oppiminen on siinä tärkeässä osassa. Mutta opintojaksolla oppimani asiat auttavat mielestäni myös monissa muissakin oppiaineissa. 
Koen, että tarvitsisin ja haluaisin ehdottomasti lisää tietoa ihan historian sisällöistä. Koska en ole koskaan ollut historian fani, en tosiaankaan muista juuri mitään, mitä minulle on koulussa kerrottu. Minun täytyy siis itsekin ottaa selvää, mutta siihen tutkiva oppiminen on myös toimiva väline, koska opettajan ei tarvitse tietää vastausta kaikkeen. Historian tiedon luonteeseenhan kuuluu, että tieto on tulkinnallista, joten ei opettajankaan vastaus välttämättä ole totta. Myös kuten muut opiskelijakollegat ovat sanoneet, minustakin tuntuu aika haastavalta se, mikä on tärkeää ja mikä ei. Ajattelen, että tutkivan oppimisen avulla mahdollisesti oppii paremmin, joten miten valita ne aiheet, joita lähdetään tutkivalla otteella opiskelemaan ja mihin voi käyttää vähän vähemmän aikaa. 

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Minulla on pitkään ollut sellainen kuva historiasta, että historia on kankeaa, puuduttavaa ja turhauttavaa. En ole koskaan ennen pitänyt historiasta kouluaineena, mutta tämän opintojakson aikana oivalsin sen, että historian ei tarvitse olla tylsää ja vain ja ainoastaan historian “kertaamista” ja esseiden kirjoittamista. Historian oppimisesta voi tehdä hauskaa monella eri oppimis-/opettamismenetelmillä.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

The big six - artikkeli mainitsee, että historian opiskelu ei pitäisi tuntua ylivoimaiselta tai musertavalta vaan sen pitäisi innostaa lapset tutkimaan prosessoidusti eikä vain passivisesti tyytyä jonkun toisen historian työhön ja olen aivan samaa mieltä. Tällä tavalla haluaisin ainakin itse viedä oivallukseni käytäntöön.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Vielä mietityttää, että miksi historian täytyy olla kirja-painotteista eikä esimerkiksi sellaista, että käydään enemmänkin eri paikoissa ja tutkittaisiin itse paikallista historiaa jotenkin. Onhan tämä hurja toive ja varmasti resursseja vaativa, mutta olisi kiva, jos tätä edes jonkin verran tarjottaisiin kouluissa.

Olin muutaman kerran pois tunnilta, mutta en muista, että yhteiskuntaoppia käsiteltiin paljon tai sitä käsitellään muutenkin aika vähän kaikkialla

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Yhteiskuntaoppia täytyisi mielestäni käsitellä vielä enemmän.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen oivaltanut, miten paljon monipuolisempaa historian ja yhteiskuntaopin opiskelu voi olla, kuin mitä itse muistan omalta kouluajaltani. Erityisesti mieleeni jäi myös se, että aina ei tarvitse löytyä yhtä oikeaa vastausta ja oppilaidenkin olisi hyvä opetella sietämään tietynlaista epävarmuutta sekä sitä, että tulkinnat tai vastaukset voivat muuttua monta kertaa.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan erityisesti toteuttaa käytännössä tutkivaa oppimista esimerkiksi historian sisältöjä opettaessani. Voisin hyödyntää esimerkiksi ryhmässä tekemäämme tutkivan oppimisen oppimiskokonaisuutta.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Tarvitsen lisätietoa/kertausta sekä historian, että yhteiskuntaopin sisällöistä. Lisäksi olisi hyvä saada lisätietoa oppiaineen opettamisesta konkreettisesti (esim. tuntisuunnitelman tekeminen)

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Historia ja yhteiskuntaoppi aineina ovat laajoja, joten tärkeiden asioiden rajaaminen opetuksessa tuntuu haastavalta.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Omilta opiskeluaijoilta minulle oli jäänyt tietty kuva historian tunneilta. Tunti alkaa muistiinpanoijen kirjoittamisella, jonka jälkeen luetaan kirjasta sen päivän kappale. Tämän jälkeen siirrytään tehtävien tekoon ja joskus kirjoitettiin esseitä. Eli tunnit olivat aika opettajajohtoisia ja passiivisia. Tämän kurssin myötä olen oivaltanut, että historiaa voidaan opettaa monipuolisesti ja paljon mielenkiintoisemmin, kuin omilta kouluajoiltani. 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Opettajana pyrin käyttämään monipuolisesti tutkivaa oppimistapoja. Voisin todellakin panostaa tuntien suunnittelussa ja ottaa käytäntöön esimerkiksi opintojaksolla käytyjä harjoituksia. 

Mistä asoista haluaisit/tarvitsisit lisätietoa?

Minun täytyy palauttaa mieleen historian sisältöä ja erityisesti yhteiskuntaopin sisältöä minun pitää kertaa. Lisäksi voisin itse luke lisää tutkivasta oppimisesta ja miten sitä voisi käyttää muissa aineissakin.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tutkivan oppimisen käytäntöön ottaminen ja myös oppiaineiden sisältöjen rajaaminen.

Tällä opintojaksolla oivalsin, mitkä asiat historian opetuksessa on tärkeitä ja miten historiaa voi opettaa kiinnostavalla tavalla. Aikaisempi käsitykseni historiasta oppiaineena pohjautuu omaan kouluaikaan, jolloin se ei sisältänyt lähes ollenkaan tutkivan oppimisen piirteitä. Tutkiva oppiminen tuli minulle täysin uutena käsitteenä ja olen tyytyväinen, että käsittelimme opintojakson aiheita sen näkökulmasta. 

Päällimmäisenä opintojaksolta mieleen jäi tutkivan oppimisen lisäksi historian tiedon luonteen ymmärtäminen sekä kriittinen lähteiden tulkinta. Opintojaksolla esitetyt tutkivan oppimisen ryhmätyöprojektit konkretisoivat opintojakson aiheita ja jäivät hyvin mieleen. Ne olivat hyviä esimerkkejä siitä, miten tehdä oppimisesta mielenkiintoista ja tehokasta.

Jatkossa pidän mielessäni nämä oivallukseni sekä avoimen ja innostuneen asenteen historiaa ja yhteiskuntaoppia kohtaan. Sain opintojaksolta valmiuden suunnitella opetusta näiden mukaisesti. Luulen, että hyvistä oppimismalleista huolimatta tutkivan oppimisen huomioiminen ja sen ottaminen osaksi omaa opetusta voi alkuun viedä paljonkin aikaa. Tuntuu myös haastavalta arvioida, mitä aiheita rajata tutkivan/elämyksellisen oppimisen piiriin, koska kokonaista oppikirjaa tuskin kannattaa ajankäytön puutteen vuoksi käydä läpi elämyksellisillä työtavoilla. Toivon, että työelämässä opettajakollegat jakavat toisilleen oivalluksiaan ja vinkkejään toimivista ratkaisuista. Toivon myös lukevani jatkossa lisää tutkivasta oppimisesta.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Opintojaksolla suurimmat oivallukset ovat olleet esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin syvemmät merkitykset ja vaikutukset arkipäiväämme ja ihmisten kohtaamiseen. Myös tutkiva oppiminen oli minulle kokonaan uusi käsite, jota aijon todellakin käyttää jatkossa omassa opetuksessani. Sen avulla päästään harjoittamaan historiallista empatiakykyä, joka on erittäin tärkeä historian lähteiden tulkitsemisessa ja näkökulmien luomisessa.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Käytän ainakin tutkivaa oppimista opetuksessani.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Kaipaisin tietoa, tai enemmänkin kertausta historian ja yhteiskuntaopin sisällöistä, jotka ovat jääneet unohtumaan.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Haastavalta tuntuu niin ison tiedon käsitteleminen, mitä kyseiset oppiaineet tarjoavat ja se, että niissä voisi syventyä vaikka kuinka pitkälle. Mutta riittääkö aika tai jaksamine, kun on muutkin aineet?

Ehkä suurin oivallukseni on se, ettei historian opetuksessa kannatakaan pyrkiä pelkästään oppikirjoihin laitetun tiedon eli historiallisten tapahtumien ja henkilöiden muistamiseen ja kuvailuun, vaan olennaisempaa on lähteä erilaisten taitojen opettelusta. Jo alussa mietin, että on tärkeää oppia lukemaan lähteitä kriittisesti ja ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita, mutta kurssin aikana olen oppinut paljon myös ennen kaikkea historiallisen tiedon luonteesta ja sen eri ulottuvuuksista, joita esittelee esimerkiksi kirjan "The Big six historical thinking concepts" (Seixas & Morton 2013) johdantoluku. Historiallisen tiedon merkittävyys, jatkuvuus ja muutos sekä historialliset perspektiivit ovat sellaisia asioita joista ei ainakaan minun historian tunneillani paljon puhuttu, erityisesti viimeisestä. Historiallinen empatiakin on jäänyt käsitteenä vahvasti mieleen, koska se on hyvin tärkeä taito, jotta voi ymmärtää ja tulkita historiallisia lähteitä paremmin. Kuitenkin näiden taitojen ja historiallisen tiedon luonteen ymmärtäminen ei ole kirjan mukaan luontevaa ilman materiaalin tukea, eli materiaalia voidaan juuri opetella taitojen ohella ja taitojen harjoittelu onnistuu luontevimmin erilaisissa konteksteissa.

 

Kurssin aikana on myös vahvistunut käsitykseni siitä, että oppilaan rooli voisi opetuksessa olla paljon aktiivisempi, kuin olen kuvitellut. Omilla historian tunneillamme olimme passiivisia kuuntelijoita, lukijoita ja katselijoita, tärkein tavoite oli hallita opeteltava sisältö ja muistaa se tarkasti yksittäisiä vuosilukuja ja nimiä myöten. Olen ollut hyvin tietoinen siitä, että se ei ole paras tapa oppia historiaa, mutta en tiennyt, millä tavoilla opetusta voisi muuttaa. Historian kurssi on antanut minulle ainakin joitakin työkaluja, joita voin hyödyntää tulevassa opetuksessani. Erityisesti olemme käsitelleet tutkivaa oppimista, joka onkin hyvä keino harjoitella eri taitoja.

 

Käytännössä haluan itse alkaa katsomaan historiaa toisesta näkökulmasta, kuin miten olen suhtautunut siihen aiemmin, eli en vain lukien valmista, koottua tietoa vaan pohtimaan miten se on kirjoitettu ja mihin se pohjautuu. Haluan tutustua historian merkittävimpiin tapahtumiin tästä näkökulmasta ja miettiä, miten historiallisen tiedon aspektit sekä opetussuunnitelmassa mainitut taidot voisi linkittää niihin opetuksessa. Tarvisin kuitenkin lisätietoa oikeastaan kaikista näistä osa-alueista, mutta erityisesti tutkivan oppimisen projektien ja muiden mielekkäiden tehtävien suunnittelusta.

 

Tällä hetkellä ymmärrän mielestäni aika hyvin opetuksen tavoitteet ja sen, mihin haluaisin pyrkiä, mutta minulla on vielä vain hyvin rajattu määrä ideoita ja työkaluja, ja vaikka ymmärrän periaatteessa, miten tutkiva oppiminen toimii ja olen saanut kokeilla sitä oppijan näkökulmasta, sen suunnittelu opettajana tuntuu hyvin haastavalta. Samoin kuin sen varmistaminen, että oppilaat oppivat mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia tarvittavia taitoja sekä myös oleellisimpia tietoja minun tunneillani, sekä heidän arviointinsa.