Kimo -22
Ennakkotehtävä numero 5

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurin oivallukseni on ehdottomasti ollut se, että historian opetus on paljon toiminnallisempaa kuin omalla kouluajalla. Historian opetuksessa ei keskitytä nykyään ulkoa oppimiseen, vaan pikemminkin suurien kokonaisuuksien ymmärtämiseen eri syiden ja seurauksien avulla. Oppilaat pääsevät pohtimaan ja eläytymään historian oppitunneilla eri aiheiden ja aikakausien avulla.

Seixas & Morton (2013, 5-6) esittelevät kuusi tärkeää kysymystä liittyen historian opetukseen: 1. Miten päätämme, mitä on tärkeää oppia menneisyydestä? 2. Mistä tiedämme, mitä tiedämme menneisyydestä? 3. Miten voimme ymmärtää historian monimutkaisia virtauksia? 4. Miksi tapahtumat tapahtuvat ja mitkä ovat niiden vaikutukset? 5. Miten voimme paremmin ymmärtää menneisyyden ihmisiä? 6. Miten historia voi auttaa meitä elämään nykyhetkessä? Mielestäni nämä kuusi kysymystä vaikuttavat historian opettajan opetukseen. Esimerkiksi Suomen historian kannalta on tärkeä ymmärtää, miten naapurimaat: Ruotsi ja Venäjä ovat vaikuttaneet Suomeen eri sotien ja eri valtojen aikana.

Toisaalta Brysselin Eurooppakoulussa opin tuntemaan, miten Euroopan tasolla eri maailmansodat vaikuttivat Ranskaan, Hollantiin, Iso-Britannian ja Saksaan, koska nämä tapahtumat olivat Eurooppakoulun historian opettajien mielestä tärkeää tietää ja ymmärtää. Seixas & Morton (2013, 1) nostavat artikkelissaan ‘’The Big Six-Historical Thinking Concepts’’ esille sen, että historia voidaan määritellä, joko yksinkertaisina kertomuksina menneestä ajasta tai historia voi olla syventymistä jonkin tietyn kansan muotoutumiseen liittyen. Yhteenvetona voidaan todeta, että on merkitystä, missä lukee historia ja miten historia tulkitaan eri maiden kautta.

 - Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan tulevana luokanopettajana hyödyntää demoilla käytettyjä toiminnallisia opetusmenetelmiä, koska niissä oppilaat pääsevät kehittämään omaa ajatteluaan. Koen, että liian opettajajohtoinen opetus ei ole pitkässä juoksussa niin mielenkiintoista oppilaille. On paljon järkevämpää opettaa oppilaille lähde- kriittisyyttä erilaisten historiallisten dokumenttien, podcastien, pelien ja historiallisten tutkimusten kautta. Nykyään nuoriso on jatkuvasti sosiaalisen median ja internetin äärellä, joten olisi hyvä opettaa heille, miten tunnistaa fakta ja fiktiopohjainen tieto eri medioden kautta eikä luennoida tunti tolkulla eri historiallisista tapahtumista.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Tarvitsisin lisää tietoa siitä, että mistä voi löytää historian opetussivustoja eri oppimateriaalien lisäksi. Lisäksi haluaisin tietää, että onko Suomen historian opetuksessa jokin tietty tapa arvioida oppilaiden osaamista. Onko kokeissa tärkeämpää osata selittää historiallisten tapahtumien syy- ja seuraussuhteita kuin osata luetella ulkoa eri presidenttien, eri hallitsijoiden vallassa olon aikoja?

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Historian opetus oli kouluajallani opettajajohtoista. Emme käyneet Suomen historiaa juuri lainkaan Eurooppakoulussa läpi. Minulla ei ole Suomen historiasta hirveästi tietoa, joten en koe olevani varma, kun puhun Suomen historiasta. Sen sijaan muistan vieläkin, miten opettelimme ranskaksi yläasteella ja lukiossa historian tunneilla eri aikakausien vuosilukuja, eri käsitteitä, eri kuninkaiden nimiä pelkän ulkoa opettelun kautta. Jokaisen oppitunnin alussa oli pistari eri käsitteistä ja usein tunnit alkoivat historiallisten dokumenttien esittelyllä.

 Toisaalta tämän historian kurssin avulla olen saanut hyviä vinkkejä siihen, millaista olisi mielekäs historian opetus nykyajan koulussa. Uskon, että toiminnallinen historian opetus voi innostaa jokaista oppilasta motivoitumaan historian tunneilla.