Itse otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla aktiivisesti sosiaalista mediaa sekä erilaisia uutiskanavia. Sosiaalista mediaa selaillessani tavoitteeni on harvoin etsiä tietoa jostain merkittävistä yhteiskunnallista asioista, mutta törmään niihin silti sattumalta jatkuvasti. Jos kuitenkin olen sillä tulleella, että haluan sivistää itseäni yhteiskunnan ajankohtaisuuksista suuntaan yleensä YLE uutisten pariin. Tykkään myös usein keskustella ajankohtaista yhteiskunnallista asioista ystävieni ja läheisteni kanssa, sillä usein saan aiheisiin uusia näkökulmia sekä uutta tietoa. Instagram ja Twitter ovat vaikuttamisen kanavia, joita käytä päivittäin. En kuitenkaan itse ikinä jaa mielipiteitäni vaan käytän tiliäni seuratakseni muiden ihmisten mielipiteitä.

Tällä hetkellä yhteiskunnallisen keskustelun pinnalla ovat enintään negatiiviset asiat kuten sota ja talouskriisi. Myös lähestyvät eduskuntavaalit ovat mukavaa vaihtelua negatiivisten uutisten lomassa. Näitä asioita lähestyisin oppilaiden kanssa todella kriittisesti korostaen lähdekriittisyyden taitoa korostaen. Oppilaiden kanssa myös kävisi kriisejä sen verran läpi, että vaikka ”sota” tuntuu todella lähellä olevalta ei meillä mitään hätää ole. Opetuksessa voisin hyödyntää luotettavia lähteitä kuten YLE uutisia.

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. jotta nuoret ymmärtäisivät yhteiskuntamme rakenteen sekä sen, miten he voivat omaksua aktiivisen vaikuttamisen roolin siinä. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa nykyään aikaisemmin, sillä tämän avulla nuoret saadaan aikaisemmin tietoisiksi yhteiskunnallista asioita sekä heidän mielenkiintoansa herätellään myös.  Kun mietin yhteiskuntaopin opettamista ala-asteella, tulee mieleeni perusasioiden harjoittelu toiminallisuuden kautta.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista ja millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Oma yhteiskunnallinen vaikuttamiseni näkyy esim. äänestämällä vaaleissa sekä osallistumalla kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen. Kouluajoilta positiivisena mieleeni ovat jääneet esimerkiksi omaa luokkaa tai koko kouluun vaikuttavat yhteisiä valintoja koskevat äänestykset, jossa omalla äänellä tuntui olevan merkitystä. Opetuksessa erilaiset vaaleja konkretisoivat äänestykset voivat luoda kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä olla hauskoja ja toiminnallisia vaihtoehtoja harjoitella oman mielipiteen ja äänen esille tuontia oppilaille. 

Tällä hetkellä pinnalla olevia asioita ovat mm. Ukrainan sota, terveydenhuollon tilanne, energiakriisi, mielenterveyden haasteet, ihmisoikeudet, Nato & varhaiskasvatuksen henkilöstöpula. Lähtisin lähestymään aiheita oppilaiden kanssa avoimesti ja lapsilähtöisesti oppilaiden ikä huomioiden. Pyrkisin lähtemään liikkeelle oppilaita askarruttavista kysymyksistä ja aiheista, jotka mahdollisesti voivat aiheuttaa myös huolta ja ahdistusta esim. sotaan liittyen. Olisi tärkeää, että oppilailla olisi mahdollista jakaa ja kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan ilmiöitä koskien ja varata yhteiselle keskustelulle riittävästi aikaa turvallisessa ilmapiirissä. Toisaalta ajattelen, että opettajana olisi tärkeää johdatella keskustelua oppilaiden kanssa niin, että ikävien yhteiskunnallisten asioiden äärellä voitaisiin luoda silti toivoa ja luottoa tulevaisuuteen. Ajattelen, että keskustelussa olisi myös hyvä ottaa huomioon se, miten lapsi voi toimia, jos uutisten tai sosiaalisen median sisältö alkaa ahdistamaan tai painamaan mieltä. 

HS:n Lasten uutiset, joissa lapsilähtöisesti tutustutaan ajankohtaisiin asioihin. Tätä voitaisiin pohjustaa oppilaiden kysymyksiin ja herätellä sitä kautta yhteistä keskustelua. Erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaan tutustumista voisi myös hyödyntää opetuksessa. Lisäksi tuli mieleeni, voisiko esimerkiksi kotoutumista ja yhteisöllisyyttä lisätä jonkinlaisella yhteisellä kerhotoiminnalla, johon oppilaat pääsisivät osallistumaan mukaan. 

Yhteiskuntaoppi tukee ja edistää lasten ymmärrystä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta sekä tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi. Arjen näkökulmasta yhteiskuntaoppi tarjoaa myös tärkeitä selviytymistaitoja esim. talouteen liittyen sekä auttaa hahmottamaan omia oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa. 

Media ja uutiset ovat tuoneet yhteiskunnalliset asiat nykypäivänä jokaisen ulottuville, myös lasten, jonka vuoksi on tärkeää käsitellä näitä aiheita jo aikaisemmin lapsilähtöisesti iän sopivalla tavalla. Sisällöllisesti yhteiskuntaopissa tulevat esille myös lasten omaa arkea sivuavat asiat, jonka vuoksi on tärkeää käsitellä näitä aiheita jo alakoulusta lähtien. On tärkeää, että lapsille muodostuu jo varhaisessa vaiheessa käsitys omasta vaikutus mahdollisuudesta itseään koskevissa asioissa. 

Kuvittelisin, että oppimista voisi innostaa monipuoliset toiminnalliset tavat opetuksessa sekä aiheiden lähestyminen lasten oman arjen ja kokemusten kautta. 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan yhteiskunnallisista asioista selvää lukemalla valtamedioiden uutisia heidän omilta nettisivuiltaan tai heidän sovelluksistaan. Uutissivustoista luen lähinnä Helsingin Sanomia ja Etelä-Suomen Sanomia sekä Yleä. Tosin ylen nettisivuja olen hieman huono lukemaan ja enemmän luen ylen sivuilta urheilu-uutisia. Jos minun tarvitsee selvittää jokin asia, hyödynnän yleensä googlea. Välillä katson iltaisin uutiset. Kotikotona ollessani luen aamuisin sanomalehteä. Välillä luen erilaisia paikallisia ilmaislehtiä. Voisin olla kuitenkin vielä paremmin perillä yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutisia enemmän.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse käytän sosiaalisen median varsinaisista vaikuttamiskanavista Instagramia ja Facebookia. Itse julkaisen niissä satunnaisesti omaan elämääni liittyviä asioita, mutta en kuitenkaan ota kantaa mihinkään yhteiskunnallisiin tai muihinkaan asioihin. Toisinaan kuitenkin vaikutan erilaisiin asioihin vastaamalla esimerkiksi erilaisiin kyselyihin tai antamalla yksityisesti palautetta asioista, jotka koskevat jollain tavalla itseäni. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa se, kuinka olen jollekin lähikaupalleni joskus antanut jotain palautetta/toivonut kaupan valikoimaan jotakin tuotetta.
Toisaalta, jos havaitsen jonkin epäkohdan, niin mielelläni haluan vaikuttaa siihen, vaikken tuokaan näkemyksiäni mitenkään kaikkien nähtäville ja toisaalta en ole lainkaan poliittinen ihminen, eikä minulla toisaalta monista poliittisista asioista ole aina välttämättä mielipidettä. Selailen valtamedioiden uutissivustoja, mutta sosiaalisessa mediassa en uutisia oikeastaan seuraa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Näkisin, että sosiaalisen median alustoja on mahdollista hyödyntää opetuksessa, mutta erityisesti erilaisia uutissivustoja käsiteltäessä yhteiskunnallisia asioita. Uutissivustoja voidaan hyödyntää myös tiedonhaussa sekä esimerkiksi äidinkielessä tarkasteltaessa esimerkiksi lähdekriittisyyttä. Sosiaalisesta mediasta inspiroituneena oppilaat voisivat tehdä jonkin lyhyen videon jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Myös erilaisia konkreettisia lehtiä voidaan hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Oppilaat voivat esimerkiksi tutkia, millainen sävy lehden uutisissa ylipäätään on, sekä millaisia sanavalintoja uutisissa käytetään. Oppilaat voisivat myös tarkastella sitä, kuinka samasta aiheesta viestitään eri medioissa eri tavoin. Helsingin Sanomille oppilaat voisivat halutessaan lähettää tiedekysymyksiä. Oppilaat voisivat myös harjoitella mielipidekirjoitusten kirjoittamista ja monesti juuri sanomalehtiviikolla näitä juttuja julkaistaan lehdissä. Lasten uutiset tarjoaa myös hyvän väylän keskustella lasten kanssa maailman tapahtumista sekä samalla lisätä heidän tietoisuuttaan yhteiskunnasta. Erityisesti äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla edellä mainittuja alustoja voitaisiin hyödyntää, mutta myös muissa oppiaineissa, kuten vaikkapa kuvataiteessa, jossa lehdistä voitaisiin leikata erilaisia sanoja ja koostaa niistä sitten jokin työ. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat tällä hetkellä erityisesti kevään tulevat vaalit, Ukrainan sota sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessi Natoon. Kevään vaalien myötä erilaiset yhteiskuntamme asiat nousevat jatkuvasti keskusteluun, kuten keskustelu koulutuksesta ja maahanmuuttopolitiikasta. Myös esimerkiksi hintojen nousu, esimerkiksi ruuan ja sähkön osalta on jatkuvasti tapetilla. Myös erilaiset ilmastoasiat puhuttavat vähän väliä mediassa.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ukrainan sota on aika vaikea aihe, mutta ehkä lähestyisin sitä lasten näkökulmasta ja siitä, mitä lapset haluavat sodasta tietää. Vaaleja olisi helpompi käsitellä ja niiden avulla lapsille voisi opettaa demokraattisen yhteiskunnan perustasta. Näkisin, että esimerkiksi lasten uutiset on hyvä lähtökohta lähestyä erilaisia yhteiskunnallisia asioita. Näen myös tärkeänä, että oppitunnilla on turvallinen ilmapiiri keskustella asioista ja tärkeää on huolehtia siitä, ettei uutisten takia kenellekään tule mitään pelkoja. Tietyistä uutisista, kuten sodasta keskusteltaessa on erityisen tärkeää huomioida lasten ikätaso ja suhteuttaa lähestymistapa siihen, jottei kukaan oppilas saa tunneilta traumoja tms. Siksi uutisia näytettäessä tai niistä keskusteltaessa on oltava erityisen tarkkana sen suhteen, millaista sisältöä oppilailleen näyttää. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Yhteiskuntaopin opetuksessa voisi hyödyntää ainakin Yrityskylää sekä mikäli vain mahdollista niin tehdä erilaisia yritysvierailuja tai muita vastaavia. Paikallisten yritysten ja kaupungin kanssa voisi tehdä erilaista yhteistyötä, mikäli mahdollista. Yhteistyötä voisi myös tehdä erilaisten museoiden ja vastaavien kanssa. Teemaviikoista sanomalehtiviikko on mielestäni hyvä yhteiskuntaopin teemoihin kytkeytyvä viikko.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia on tärkeää opettaa koulussa ihan jo yleissivistyksen ja arjessa pärjäämisen kannalta. Yhteiskuntaoppi opettaa tärkeitä arjen taitoja sekä lisää käsitystä yhteiskunnasta ja sen toimista. Tällöin maailmaa on myös mielestäni helpompi hahmottaa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että oppilaat tietävät, kuinka asioihin voi vaikuttaa ja hahmottavat yhteiskunnan toimintaperiaatteet, sekä omat vastuut, velvoitteet ja vapaudet yhteiskunnan jäsenenä. Yhteiskuntaopin avulla erilaisiin asioihin saa myös näkökulmia ja oppii ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä. Näkisin, että yhteiskuntaopin opetuksella on mahdollista lisätä suvaitsevaisuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

9-luokka on mielestäni aika myöhäinen ajankohta aloittaa yhteiskuntaopin opiskelu. Varmasti maailman ja teknologian muutoksen myötä on relevantimpaa opettaa yhteiskuntaoppia jo ala-asteella. Jo ala-asteikäisillä on myös paljon erilaisia mielipiteitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, joten senkin takia on mielestäni tärkeää aloittaa yhteiskuntaopin opiskelu ala-asteella. Ala-asteella oppilaat saattavat myös olla innokkaampia opiskelemaan, jolloin yhteiskuntaopin opiskelu on järkevää aloittaa jo siellä. Uudistuksella haluttiin myös lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, sillä monet nuoret eivät välttämättä esimerkiksi äänestä vaaleissa. Yhteiskuntaoppi sisältää tärkeitä asioita esimerkiksi toisten kunnioittamiseen ja ihmisarvoon liittyen, jonka takia oppiaineen varhentaminen oli myös tärkeää. On näet tärkeää, että lapset oppivat jo pienestä pitäen omat omat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta heistä kasvaa kunnollisia lainkuuliaisia kansalaisia. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia olisi tärkeää harjoitella ala-asteella käytännönläheisesti pitämällä esimerkiksi varjovaalit. Tärkeää on myös mielestäni lähteä tarkastelemaan asioita riittävän yksinkertaisesti. Tärkeää yhteiskuntaopin opetuksessa on myös se, että oppilaiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja heille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Mielestäni esimerkiksi yrityskylä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisia asioita voidaan opiskella käytännön kautta. Erilaiset uutiset on tärkeää kytkeä luontevaksi osaksi opetusta ja esimerkiksi lasten uutiset on hyvä keino lisätä lasten tietoisuutta yhteiskunnasta ja saada heidän kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Näkisin myös yhteiskuntaopin opetuksessa tutkivan oppimisen ja toiminnallisen oppimisen tärkeänä lähtökohtana. 

Itse otan yhteiskunnallisista asioista selvää uutisten ja sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa törmää usein pinnalla oleviin yhteiskunnallisiin asioihin ja sosiaalista mediaa seuraan päivittäin aktiivisesti. Uutisia en lue päivittäin mutta aina silloin tällöin. Uutisten sisällöt ovat myös olleet viime aikoina synkkiä ja negatiivis- painotteisia, joten tarkoituksella en halua päivittäin masentaa mieltäni enempää. 

Tällä hetkellä uutisissa ja sosiaalisessa mediassa pyörii paljon negatiivissävytteisiä aiheita. Alakouluiässä moni käyttää jo sosiaalista mediaa päivittäin ja kohtaa siellä näitä asioita, joita voi olla vaikea ymmärtää ja prosessoida ilman kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Tärkeää olisi puuttua kriittisen ajattelun ja medialukutaidon tärkeyteen. Käydä asioita läpi avoimesti kuitenkin huomioiden ikätason. 

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine sillä oppilaat oppivat sen kautta, miten yhteiskuntamme toimii sekä tietotaitoa yhteiskunnassa toimimiseen. Opetus tukee oppilaita kasvamaan yhteiskunnan aktiivisiksi ja hyvinvoiviksi jäseniksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään yhteiskunnan rakenteen ja sen toiminnan sekä ymmärtävät oman roolin yhteiskunnan jäsenenä.  

Yhteiskuntaopin alkaminen alakoulussa mahdollistaa oppilaiden aikaisemman ymmärryksen yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä asioista mm. äänestäminen, raha, aktiivinen vaikuttaminen... Tärkeää on se, että oppilaat olisivat kiinnostuneita yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista. Opetuksessa voi hyödyntää pelillisyyttä, projekteja, oppilaiden omia mielenkiinnon kohteita sekä esimerkiksi vierailuja.  

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla sosiaalista mediaa ja uutisia. Ennen luin uutisia lähes päivittäin, mutta Ukrainan sodan myötä vähensin uutisten lukemista, kun huomasin sen aiheuttavan minulle enemmän ahdistusta kuin hyötyä. Olen kuitenkin pikkuhiljaa palannut lukemaan uutisia, joskin en enää päivittäin. Uutiskanavista seuraan eniten Ylen uutisia ja Helsingin sanomien verkkolehteä. Sosiaalisessa mediassa seuraan yhteiskunnallisiin ilmiöihin kantaa ottavia henkilöitä, mutta en itse käytä sosiaalista mediaa ottaakseni kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Tällä hetkellä isosti pinnalla ovat mm. Ukrainan sota, energiakriisi ja tulevat eduskuntavaalit. Ajankohtaisista aiheista olisi tärkeää keskustella oppilaiden kanssa oppilaslähtöisesti. Oppilaat saisivat kertoa, mitä jo tietävät aiheesta ja millaisia tunteita aiheet herättävät. Sitten voitaisiin yhdessä pohtia, kuinka todenperäisiä faktoja oppilailla on aiheesta vai onko esimerkiksi sosiaalisessa mediassa väritetty jotain ilmiötä. Tärkeintä on, että oppilaat kokevat tulleensa kuulluiksi. Kun aiheet ja kysymykset tulisivat oppilailta, osaisin opettajana käsitellä oikeita asioita. Lisäksi näitä asioita käsitellessä pitää ottaa huomioon oppilaiden ikätaso ja suhteuttaa keskustelu siihen. Tärkeää on myös, että keskustelun päätteeksi oppilailla on luottavainen olo tulevaisuuden suhteen. Opetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi HS:n lasten uutisia, joissa käsitellään aiheita lapsien ikätasolle sopivalla tavalla.

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilas ymmärtäisi ympäröivää yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin ja voisi kasvaa tasavertaiseksi vastuulliseksi kansalaiseksi. Lisäksi yhteiskuntaopissa kehitetään arjen taitoja, kuten rahankäyttöä tai kestävää elämäntapaa.Erityisesti sosiaalisen median myötä yhteiskunnalliset aiheet ovat yhä näkyvämmin ja aikaisemmin osa lasten elämää. On tärkeää, että oppilaille annetaan mahdollisuus tutustua yhteiskunnallisiin aiheisiin jo nuorena. Alakoulussa monilla into ja kiinnostus koulua kohtaan on suurempaa kuin ysiluokalla, joten lapset todennäköisemmin myös kiinnostuvat yhteiskunnallisista aiheista helpommin. Lisäksi yhteiskuntaopissa harjoitellut arjen taidot ja vaikuttamisen keinot koskevat myös nuoremman lapsen elämää.

Yhteiskuntaoppia olisi hyvä opettaa toiminnallisin keinoin. Esimerkiksi varjovaalit tai Yrityskylä -tyyppiset tehtävät voisivat toimia erityisesti alakoulussa. Lapsien voisi olla helpompi ymmärtää toiminnallisuuden kautta vaikeampiakin yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi oppilaille voisi jäädä ajatus, että yhteiskunnalliset aiheet eivät ole niin monimutkaisia, jolloin mielenkiinto yhteiskunnallisiin aiheisiin heräisi.

Minä itse pyrin oikeastaan välttelemään uutisia enkä lukemaan niitä. Seuraan ainoastaan jalkapalloon liittyviä uutisia etenkin Instagramista, muuten pyrin olemaan erossa klikkiuutisista, propagandasta, maksetuista artikkeleista ja vaalitempuista. En tiedä mikä sai minut menemään pikku kuplaani, ehkä sain tarpeekseni ajankohtaisista asioista vietettyäni liikaa aikaa aikuisten hiekkalaatikolla Twitterissä. Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla vaikuttaa olevan Ukrainan sota ja sen seuraukset (hintojen nousu, NATO, energiakriisi), translaki ja vaalit. 

Opettajalle on nykyään tarjolla työkaluja, kuten vaikka lasten uutisia, joiden avulla pinnalla olevia asioita voi käydä koulussa läpi oppilaiden kanssa. Mielestäni koulussa pitäisi opettaa tervettä lähdekriittisyyttä ja sitä, että jokaisen uutisen taustalla on jokin vaikuttamiseen pyrkivä syy. Monet nuoret kuulevat ajankohtaisista asioista tubettajien tai muiden “vaikuttajien” kautta, ja tätä voisi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi katsomalla tunnilla oppilaiden suosimien henkilöiden sisältöä (tietenkin vain hyödyllistä sellaista).

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaista saadaan uusia, toimivia rattaita yhteiskunnan koneistoon. Ihmisille on hyvä iskoistaa yhteiskunnan normit jo lapsesta asti, jotta valtiokone saadaan rullaamaan toimivasti. On hyvä, että opetus aloitetaan jo aiemmin kuin yhdeksännellä luokalla. Omasta mielestäni oppiaine oli puuduttava, ja opetuksen varhaistamisella aihetta pystyy käymään osissa eikä vain yhtenä pötkönä kuten vielä minun aikanani. Alakoulussa olisi hyvä käydä läpi ihan perusasioita kuten vaaleja, eduskuntaa, hallitusta jne. ja jättää BKTeet ja muut “vaikeammat” aiheet yläasteelle. Yrityskylä voisi olla alakoululaisille mielenkiintoinen ja opettava kokemus.

• Otan selvää yhteiskunnallisista asioista median ja uutislähteiden avulla, erityisesti Ylen sivuilta. Kuuntelen myös podcasteja ja luen kirjoja. Tottakai yhteiskunnalliset tapahtumat tulevat vastaan myös sosiaalisessa mediassa sekä tuttujen ja ystävien kertomana, mutta silloin tietenkin haen lisätietoa aiheesta netistä enkä usko suoraan sitä, mitä kuulen. 
• Vaikutan valitsemillani elämäntavoilla ja sillä, miten toimin ympäristössäni. Muihin ihmisiin vaikutan lähinnä lähipiiriini, esimerkiksi ottamalla osaa yhteiskuntaa tai politiikkaa käsitteleviin keskusteluihin, mutta minulle se on aika hankalaa. Epäröin tekemästä mitään väitteitä, sillä aiheet voivat olla herkkiä ja lisäksi niistä on paljon ristiriitaista tietoa. Tuon kuitenkin omat kantani vahvasti esiin, kun aihe liittyy ihmisoikeuksiin, sotaan yms. Jonkun verran osallistun keskusteluun myös netissä, mutta sekin on enemmän yksittäisten ihmisten kanssa, kuin esimerkiksi avoimesti sosiaalisessa mediassa. Toki vaikutan myös äänestämällä, allekirjoittamalla adresseja ja osallistumalla minulle tärkeitä arvoja käsittelevään järjestötoimintaan. Minulle tärkeää on tukea esimerkiksi maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja yritän auttaa siinä sekä myös kannustaa ympäristöä tukemaan ja sopeutumaan. 
• Minusta luokassa olisi myös hyvä käydä jonkinlaista yhteiskunnallista keskustelua, vaikka vain pieniä hetkiä mutta säännöllisesti. Oppilaiden olisi tärkeää oppia oikeanlaista argumentointia ja muiden huomioon ottamista keskusteluissa, sillä valitettavasti todella monet aikuisetkaan eivät siihen kykene. Sen lisäksi oppilaiden kanssa haluaisin käyttää demokratisia toimintatapoja, eli käytännössä heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin, esimerkiksi siihen, miten opitaan ja miten työskennellään. Niin voisi tehdä esimerkiksi luokan omilla äänestyksillä ja antamalla oppilaille myös mahdollisuus antaa halutessaan palautetta ja toiveita. Lisäksi loisimme yhdessä säännöt, jotka kaikki ymmärtävät ja haluavat myös kunnioittaa. Haluaisin myös oppilaiden kanssa tutustua mediaan ja siellä käytäviin keskusteluihin.
• Yhteiskunnallisessa keskustelussa on edelleen vahvasti esillä Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan sekä Suomen Natoon liittyminen. Talouteen liittyen puhutaan kauppojen lakosta ja hankalasta tilanteesta energian, työvoiman jne. suhteen. Lisäksi politiikassa puhutaan eri puolueista, niiden välisestä keskustelusta ja alkavasta vaalikaudesta. 
• Näitä aiheita lähestyisin kuuntelemalla ainakin oppilaiden tuntemuksia ja käsityksiä. Hyvin raskas tilanne aiheuttaa varmasti oppilaissa epävarmuutta ja mahdollisesti pelkoja, joten minusta on tärkeää kuunnella heitä siinä ja pyrkiä vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Yrittäisin selittää asioita ymmärrettävällä tasolla. Puhuisimme siitä, miten tärkeää on lähdekritiikki erityisesti yhteiskunnallisiin aiheisiin perehtyessä, ja siitä, että eri ihmisiltä voi kuulla hyvin erilaisia näkemyksiä ja sitä on hyvä kunnioittaa, mutta kuitenkin suosia luotettavasti lähteistettyjä ja perusteltuja väitteitä.
•  Mielestäni oppilaiden kanssa olisi mielenkiintoista tutustua yhteiskunnallisten aiheiden parissa toimiviin järjestöihin. Esimerkki tästä on Kansalaistoiminnankeskus Matara, jossa kokoontuvat useat eri yhteisöt ja järjestöt. 
• Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, sillä siihen kuuluvat aiheet liittyvät jokaisen ihmisen elämään ja ylipäätään heidän on tärkeä ymmärtää, mitä sääntöjä yhteiskuntaan kuuluvan tulee noudattaa, sekä vastuu ja oikeudet. Samoin on tärkeä oppia, miten omaan elämään liittyviin asioihin voi vaikuttaa. Sen lisäksi siellä selitetään työelämään liittyviä asioita ja kansalaisen tehtäviä. Se auttaa ymmärtämään, että kaikki etuudet ja mahdollisuudet mitä meillä on syntyvät yhteistyöllä.
• Uskon, että oppiaineen aikaistaminen ja siirto jo alakouluun johtuu siitä, että yhteiskuntaoppiin kuuluu niin laajoja ja merkittäviä aiheita, että niitä ei niin lyhyessä ajassa saa käsiteltyä. Sen lisäksi niistä puhuminen ja niiden ymmärtäminen on hyödyllistä ja tärkeää jo nuoremmassa iässä. Myös lapset vaikuttavat omalla toiminnallaan ja heidän on hyvä tiedostaa se. 
• Alakoulussa olisi tärkeää konkretisoida yhteiskuntaoppia oppilaiden omaan arkielämään liittyviin aiheisiin. Politiikasta ja työelämästä voi olla vielä vähän vaikea puhua, mutta niitäkin voi tuoda mukaan pikkuhiljaa. Erityisesti nykyisessä tilanteessa olisi tärkeää myös luoda avoin ilmapiiri, jossa oppilaat voivat puhua heitä askarruttavista ja huolestuttavista asioista.

Otan selvää yhteiskunnan asioista ensisijaisesti some kanavien kautta, mutta niiden lisäksi katson uutisia ja luen eri uutiskanavia. Somessa en useasti “etsi” uutisia, mutta ne popsahtaa ruudulle muutenkin, koska on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja haluavat jakaa toisille. Yleensä vielä varmistan somen jälkeen monelta eri taholta, että asia varmasti on niin kuin kerrotaan. 

Minulla on monta eri vaikuttamisen lähdettä, kuten esimerkiksi Facebook, Twitter ja Instagram. En sanoisi, että yritän itse mitenkään vaikuttaa. Harvoin kirjoitan omaa mihinkään, mutta aina välillä kommentoin esim ystävien postauksia puoleen tai vastaan. Ja tykkäilen kommenteista, jotka korostavat omia arvoja.

Tällä hetkellä uskon, että meistä jokainen puhuu sodasta ja sen tuomasta kriiseistä monella eri elämänalueilla. Ihmiset lakkoilevat, koska palkat ei riitä perheen ruokkimiseen yms.

Oppilaiden kanssa kävisin asioita hyvin avoimesti läpi. En kuitenkaan niin, että vahvasti toisin omia mielipiteitä esiin vaan antaisin lapsille tilaa kertoa omat ajatukset ääneen ja loisin heille turvallisen ilmapiirin, joissa voivat jakaa, vaikka omat kokemuksensa ja mikä ettei tunteetkin, jos vain uskaltaa. Kotona ei välttämättä ole tilaa tai uskallusta puhua näistä asioista, joten on tärkeää olla edes joku paikka missä puhua näistä asioista.

Mielestäni on hyvä, että yhteiskunnallisista asioista aletaan puhumaan “varhaisessa” iässä, koska silloin tavallaan luo perustan sille, mitä lapsi voi tulevaisuudessa kohdata ja näinä aikoina, mitä nyt eletään on tärkeää, että kaikki ovat jokseenkin kartalla yhteiskuntaan liittyvistä asioista.