Seuraan mielestäni tarpeeksi ja suhteellisen aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja keskusteluja. Luen silloin tällöin uutisia netissä esim. Ylen sivuilta, mutta siitä ei ole muodostunut jokapäiväistä tapaa. Törmään kuitenkin joka päivä uutisotsikoihin esim. Facebookissa tai Instagramissa, vaikka en niitä tarkoituksella etsisikään. Avaan ja luen niistä joskus sellaiset, jotka herättävät mielenkiintoni. Vaikka en lue jokaista uutista, pysyn pelkästään otsikoidenkin perusteella perillä siitä, mitkä asiat ja aiheet ovat pinnalla. Keskustelen myös kavereiden ja läheisten kanssa pinnalla olevista asioista. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat esimerkiksi translakiin, eduskuntavaaleihin ja Ukrainan sotaan liittyvät asiat. Nämä teemat ovat isoja ja etenkin pienempien oppilaiden voi olla vaikeaa ymmärtää niitä. Samalla nämä ovat tärkeitä puheenaiheita ja lapsetkin törmäävät niihin, joten opettajan on hyvä osata keskustella niistä ikään sopivalla tavalla. Oppilaiden kanssa keskustellessa lähestyisin näitä teemoja ihmisoikeus-lähtöisesti, faktapohjaisesti ja lähdekriittisesti lähteet huomioiden. En halua kieltää tai peitellä oppilailta esim. sotaan liittyviä ikäviä faktoja tai aiheita, mutta käsittelisin niitä sopivissa määrin ikätasoisesti ja hellävaraisesti turvallisessa ilmapiirissä.

Aiheita käsitellessä kannustaisin oppilaita keskittymään niihin asioihin, mihin meillä yksilöinä on vaikutusvaltaa tehdä muutosta tai tarjota omaa apua. En siltikään halua kannustaa alakouluikäistä oppilasta keskittymään yksin liikaa yhteiskunnallisiin asioihin tai kantamaan niistä huolta. On tärkeää, että oppilas oppii ymmärtämään omat oikeutensa, oppii ottamaan vastuuta sekä ymmärtää oman arvokkuutensa ja merkittävyytensä yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen sekä esim. koulun oppilaskuntatoiminta ja sitä kautta vaikuttaminen ovat mielestäni alakouluikäiselle hyviä tapoja olla osa yhteiskuntaa. 

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaat saavat käsityksen siitä, miten yhteiskunta toimii ja mistä eri tahoista se rakentuu, ja jotta oppilaat itse oppivat yhteiskunnallisesti tärkeitä taitoja. Opetussuunnitelman (2014) luettelemia yhteiskuntaopin tavoitteita vuosiluokilla 4-6 on mm. ohjata oppilasta kiinnostumaan yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana, ohjata oppilasta ymmärtämään roolinsa yksilönä ja eri yhteisöjen jäsenenä, ohjata oppilasta ymmärtämään tasa-arvon ja ihmisoikeuden merkityksen, yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita sekä omaa rahankäyttöä ja osallisuutta eri yhteisöjen toimintaan. Yhteiskuntaoppi tukee laajasti ja monipuolisesti oppilaiden kasvua yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi jäseniksi, joten mielestäni on hyvä, että sitä opetetaan jo alakoulussa.

Yhteiskuntaoppia ja yhteiskunnallisia taitoja voi opettaa alakoulussa hyvin toiminnan kautta. Demokratiasta ja äänestämisestä voi opettaa esim. antamalla oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa johonkin päätökseen äänestämällä. Väittelyt ovat hyvä tapa oppia perustelemaan näkemyksiä ja mielipiteitä puolesta ja vastaan, kuuntelemaan vastapuolta ja argumentoimaan. Niitä voi järjestää helposti ja ikätasoisesti, tyyliin "kissat ovat parempia kuin koirat." Kun muistelen omaa yhteiskuntaoppia alakoulussa, muistan Yrityskylä-päivän ja siihen liittyneen ennakkomateriaalin, jota kävimme yhdessä luokan kanssa läpi. Yrityskylä-päivä ja sen toiminnallisuus oli opettavainen kokonaisuus.