Kimo -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan yhteiskunnallisista asioista selvää lukemalla valtamedioiden uutisia heidän omilta nettisivuiltaan tai heidän sovelluksistaan. Uutissivustoista luen lähinnä Helsingin Sanomia ja Etelä-Suomen Sanomia sekä Yleä. Tosin ylen nettisivuja olen hieman huono lukemaan ja enemmän luen ylen sivuilta urheilu-uutisia. Jos minun tarvitsee selvittää jokin asia, hyödynnän yleensä googlea. Välillä katson iltaisin uutiset. Kotikotona ollessani luen aamuisin sanomalehteä. Välillä luen erilaisia paikallisia ilmaislehtiä. Voisin olla kuitenkin vielä paremmin perillä yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutisia enemmän.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse käytän sosiaalisen median varsinaisista vaikuttamiskanavista Instagramia ja Facebookia. Itse julkaisen niissä satunnaisesti omaan elämääni liittyviä asioita, mutta en kuitenkaan ota kantaa mihinkään yhteiskunnallisiin tai muihinkaan asioihin. Toisinaan kuitenkin vaikutan erilaisiin asioihin vastaamalla esimerkiksi erilaisiin kyselyihin tai antamalla yksityisesti palautetta asioista, jotka koskevat jollain tavalla itseäni. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa se, kuinka olen jollekin lähikaupalleni joskus antanut jotain palautetta/toivonut kaupan valikoimaan jotakin tuotetta.
Toisaalta, jos havaitsen jonkin epäkohdan, niin mielelläni haluan vaikuttaa siihen, vaikken tuokaan näkemyksiäni mitenkään kaikkien nähtäville ja toisaalta en ole lainkaan poliittinen ihminen, eikä minulla toisaalta monista poliittisista asioista ole aina välttämättä mielipidettä. Selailen valtamedioiden uutissivustoja, mutta sosiaalisessa mediassa en uutisia oikeastaan seuraa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Näkisin, että sosiaalisen median alustoja on mahdollista hyödyntää opetuksessa, mutta erityisesti erilaisia uutissivustoja käsiteltäessä yhteiskunnallisia asioita. Uutissivustoja voidaan hyödyntää myös tiedonhaussa sekä esimerkiksi äidinkielessä tarkasteltaessa esimerkiksi lähdekriittisyyttä. Sosiaalisesta mediasta inspiroituneena oppilaat voisivat tehdä jonkin lyhyen videon jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Myös erilaisia konkreettisia lehtiä voidaan hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Oppilaat voivat esimerkiksi tutkia, millainen sävy lehden uutisissa ylipäätään on, sekä millaisia sanavalintoja uutisissa käytetään. Oppilaat voisivat myös tarkastella sitä, kuinka samasta aiheesta viestitään eri medioissa eri tavoin. Helsingin Sanomille oppilaat voisivat halutessaan lähettää tiedekysymyksiä. Oppilaat voisivat myös harjoitella mielipidekirjoitusten kirjoittamista ja monesti juuri sanomalehtiviikolla näitä juttuja julkaistaan lehdissä. Lasten uutiset tarjoaa myös hyvän väylän keskustella lasten kanssa maailman tapahtumista sekä samalla lisätä heidän tietoisuuttaan yhteiskunnasta. Erityisesti äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla edellä mainittuja alustoja voitaisiin hyödyntää, mutta myös muissa oppiaineissa, kuten vaikkapa kuvataiteessa, jossa lehdistä voitaisiin leikata erilaisia sanoja ja koostaa niistä sitten jokin työ. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat tällä hetkellä erityisesti kevään tulevat vaalit, Ukrainan sota sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessi Natoon. Kevään vaalien myötä erilaiset yhteiskuntamme asiat nousevat jatkuvasti keskusteluun, kuten keskustelu koulutuksesta ja maahanmuuttopolitiikasta. Myös esimerkiksi hintojen nousu, esimerkiksi ruuan ja sähkön osalta on jatkuvasti tapetilla. Myös erilaiset ilmastoasiat puhuttavat vähän väliä mediassa.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ukrainan sota on aika vaikea aihe, mutta ehkä lähestyisin sitä lasten näkökulmasta ja siitä, mitä lapset haluavat sodasta tietää. Vaaleja olisi helpompi käsitellä ja niiden avulla lapsille voisi opettaa demokraattisen yhteiskunnan perustasta. Näkisin, että esimerkiksi lasten uutiset on hyvä lähtökohta lähestyä erilaisia yhteiskunnallisia asioita. Näen myös tärkeänä, että oppitunnilla on turvallinen ilmapiiri keskustella asioista ja tärkeää on huolehtia siitä, ettei uutisten takia kenellekään tule mitään pelkoja. Tietyistä uutisista, kuten sodasta keskusteltaessa on erityisen tärkeää huomioida lasten ikätaso ja suhteuttaa lähestymistapa siihen, jottei kukaan oppilas saa tunneilta traumoja tms. Siksi uutisia näytettäessä tai niistä keskusteltaessa on oltava erityisen tarkkana sen suhteen, millaista sisältöä oppilailleen näyttää. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Yhteiskuntaopin opetuksessa voisi hyödyntää ainakin Yrityskylää sekä mikäli vain mahdollista niin tehdä erilaisia yritysvierailuja tai muita vastaavia. Paikallisten yritysten ja kaupungin kanssa voisi tehdä erilaista yhteistyötä, mikäli mahdollista. Yhteistyötä voisi myös tehdä erilaisten museoiden ja vastaavien kanssa. Teemaviikoista sanomalehtiviikko on mielestäni hyvä yhteiskuntaopin teemoihin kytkeytyvä viikko.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia on tärkeää opettaa koulussa ihan jo yleissivistyksen ja arjessa pärjäämisen kannalta. Yhteiskuntaoppi opettaa tärkeitä arjen taitoja sekä lisää käsitystä yhteiskunnasta ja sen toimista. Tällöin maailmaa on myös mielestäni helpompi hahmottaa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että oppilaat tietävät, kuinka asioihin voi vaikuttaa ja hahmottavat yhteiskunnan toimintaperiaatteet, sekä omat vastuut, velvoitteet ja vapaudet yhteiskunnan jäsenenä. Yhteiskuntaopin avulla erilaisiin asioihin saa myös näkökulmia ja oppii ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä. Näkisin, että yhteiskuntaopin opetuksella on mahdollista lisätä suvaitsevaisuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

9-luokka on mielestäni aika myöhäinen ajankohta aloittaa yhteiskuntaopin opiskelu. Varmasti maailman ja teknologian muutoksen myötä on relevantimpaa opettaa yhteiskuntaoppia jo ala-asteella. Jo ala-asteikäisillä on myös paljon erilaisia mielipiteitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, joten senkin takia on mielestäni tärkeää aloittaa yhteiskuntaopin opiskelu ala-asteella. Ala-asteella oppilaat saattavat myös olla innokkaampia opiskelemaan, jolloin yhteiskuntaopin opiskelu on järkevää aloittaa jo siellä. Uudistuksella haluttiin myös lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, sillä monet nuoret eivät välttämättä esimerkiksi äänestä vaaleissa. Yhteiskuntaoppi sisältää tärkeitä asioita esimerkiksi toisten kunnioittamiseen ja ihmisarvoon liittyen, jonka takia oppiaineen varhentaminen oli myös tärkeää. On näet tärkeää, että lapset oppivat jo pienestä pitäen omat omat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta heistä kasvaa kunnollisia lainkuuliaisia kansalaisia. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia olisi tärkeää harjoitella ala-asteella käytännönläheisesti pitämällä esimerkiksi varjovaalit. Tärkeää on myös mielestäni lähteä tarkastelemaan asioita riittävän yksinkertaisesti. Tärkeää yhteiskuntaopin opetuksessa on myös se, että oppilaiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja heille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Mielestäni esimerkiksi yrityskylä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisia asioita voidaan opiskella käytännön kautta. Erilaiset uutiset on tärkeää kytkeä luontevaksi osaksi opetusta ja esimerkiksi lasten uutiset on hyvä keino lisätä lasten tietoisuutta yhteiskunnasta ja saada heidän kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Näkisin myös yhteiskuntaopin opetuksessa tutkivan oppimisen ja toiminnallisen oppimisen tärkeänä lähtökohtana.