Severiina Kinnunen
Omalla kohdallani herännäisyys ja sittemmin etsikon aika yhteiskunnallisiin asioihin nähden ovat alkaneet vasta viime vuosina. Jonkun mielestä olen ehkä elänyt tynnyrissä ja tavallaan olenkin. Yliopistossa opiskelu on avannut silmiäni monella tapaa, eikä vähiten kriittiseen ajatteluun.
Siinä missä aiemmin selailin iltapäivälehtien etusivuja seuraan nykyisin aika yksipuolisesti Ylen uutisia ja toisinaan myös ajankohtaisohjelmia. Ei ehkä paras tapa toteuttaa kriittisyyttä seuraamalla pääosin vain yhtä kanavaa mutta käyn harvoin lukemassa uutisia varta vasten. Seuraan YLEä ja YLE urheilua Instagramissa samoin Ruotsin vastaavaa SVT:tä. Siellä asioista kuulee ikäänkuin ohimennen. Pysyy kärryillä olennaisimmista asioista ainakin oletettavasti. Miksi nähdä vaivaa, kun se voi olla helppoa ja huomaamatonta?:)
Vaikuttamista on ilmeisesti kaikki omat valinnat. Eli vaikutan sillä tavoin. Myös keskusteleminen dialogin periaatteiden tapaan on enenemissä määrin lähellä sydäntäni. Ajattelen niin, että jotkut ihmisistä näkevät paremmin kokonaisuuksia ja niiden vaikutuksia toisiina, joten heidän on myös järkevää vaikuttaa makrotasolla. Itse olen kiinnostunut ylipäätään ihmisyydestä ja sitä myöten ihmisistä ympärilläni, joten vaikutan mieluummin mikrotasolla. Tavallaan se voi vaikuttaa kai myös makrotasoon pidemmän päälle.
Tavoitteena minulla onpyrkiä opetuksessani avoimeen keskusteluun eli dialogiin. Se on mielestäni perusta olemassaolon merkitykselle sellaisenaan kuin myös vaikuttamiselle. Kukin sitten päättäköön, miten tahtoo tuoda omia ideologioitaan esille koulun ulkopuolella.
Pinnalla olevia aiheita ovat mm. Natoon liittyminen, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio ja talous ylipäätään sekä lähestyvät eduskuntavaalit. Ehkä lähestyisin oppilaiden kanssa näitä aiheita keskustelemalla ja kysymällä ensin heiltä millaisista asioista heidän mielestään puhutaan. Sitten voisi tehdä ryhmät esim. niin että kaikki edustavat jotain puoluetta tai kansanryhmää. Ryhmissä voisi syventyä millä tavalla kyseinen aihe näkyy heidän toiminnassaan/elämässään. Yksi kysymys voisi olla: voiko itse vaikuttaa asiaan jollain tapaa? Miten?
Ryhmätyöskentelyn jälkeen voisi olla yhteinen paneeli, johon ryhmä valitsisi itse yhden edustajan. Paneelissa käytäisiin keskustelua kunkin näkökulmasta ja muut voisivat esittää tarkentavia kysymyksiä heille.
Toimiva yhteistyö voisi muodostua esim. somejulkkiksen avulla, joka olisi oppilaille tuttu ja edustaisi jotain yhteiskunnallista asiaa. En tiedä kuinka todennäköistä olisi, että sellaisen voisi saada vierailijaksi tms.
Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan siksi, että muodostuisi ymmärrys siitä, että kaikkien päätösten takana on ihminen ja että meistä jokainen luo valinnoillaan, ajatuksillaan ja teoillaan yhteiskuntaa. Siksi me kaikki myös vaikutamme ja voimme vaikuttaa, mikä tietysti edellyttää itsetuntemusta. Sitä opiskellaan alakoulusta alkaen ehkä siksi, että muutoin laaja-alaisten tavoitteiden tarkoitus olisi oppilaille epäselvää. Myös siksi, että ymmärtäisi koulun tarkoituksen ja sen miten yhteiskunta toimii ja miksi millään on oikeasti väliä, mihin kaikki se oppiminen liittyy ja johtaa. Ehkä sekin, että ymmärtää, että lapsikin voi vaikuttaa.
Tuli ensimmäisenä mieleen Yrityskylä, joka on mielestäni nerokas konsepti. Lastenoikeudet, lapsen vaikutusmahdollisuudet ja eri tahoilla vierailut tai vierailijat. Ehkä niistä voisi kehitellä joitain ideoita.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Aarne Aalto
En ole moneen kuukauteen oikein halunnut seurata uutisia, koska kaikki uutiset ovat niin negatiivisia enkä halua omaan arkeni jatkuvasti surullisia uutisia sotaan liittyen.
Luen uutisia eri lähteistä suomeksi (HS, Iltasanomat, Mtv3, Yle), ranskaksi ja katson uutislähetyksiä televisiosta. Tällä hetkellä käytän aktiivisesti Snapchattia ja WhatsAppia. Olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään Instagrammin käyttöä, koska en koe tätä applikaatiota tarpeelliseksi omassa arjessa. Keskustelen kavereiden kanssa, myös ajankohtaisista uutisista liittyen urheilumaailmaan. Käyn äänestämässä vaaleissa.
Some ei ole se paikka, mistä kannattaa etsiä uutisia, koska ne eivät ole varmuudella totuudenmukaisia ja niitä on äärimmäisen helppo muokata. En myöskään halua ottaa kantaa poliittisiin asioihin somessa, koska kaikki mitä nettiin laittaa ei ikinä poistu sieltä, vaikka poistaisit kaikki mielipiteesi. Toisaalta somen avulla voi nopeasti saada selville ihmisten sen hetkisiä sijainteja, mitkä ovat esimerkiksi Ukrainan sodassa auttaneet paikantamaan vihollisia sodan aikana. Some saa, myös nopeasti erilaiset konfliktit leviämään ympäri maailmaa.
Oppilaat ovat jatkuvasti puhelimillaan, joten ehkäpä tässä olisi yhteiskuntaopin opetuksen kannalta hyvä alusta, koska TikTok, Instagram ja Snapchat ovat oppilaiden arjessa vahvasti läsnä. Oppilaat ovat jatkuvasti sosiaalisen median kanssa tekemisissä. Opettaja voisi yrittää haastaa oppilaita pohtimaan, mitä hyötyjä ja haittoja sosiaalisen median uutisista voi olla nuorille oppilaille.
Ukrainan sota on tällä hetkellä isossa roolissa uutisoinnissa, koska sota on kestänyt melkein yhden vuoden eikä loppua näy. Vastaamon tietomurron epäilyn kiinniottaminen puhuttaa eri medioissa, koska kyseinen henkilö on ollut kauan karkuteillä ja hänet halutaan saada vastuuseen julmista teoistaan.
Pyrkisin käsittelemään sotaa oppilaiden kanssa niin, että sota ei ole missään nimessä oikein. Korostaisin, että Suomi on turvallinen maa, jossa on vahva armeija. NATO:n liittymisen myötä Suomella on vielä enemmän liittolaisia, jotka ovat valmiita auttamaan, jos joutuisimme sotatilanteeseen.
Tietomurto uutisen suhteen haluaisin korostaa sitä, että nyky-yhteiskunnassa on tiedostettava tietoturvaan liittyvät riskit. On mietittävä, mitä tietoja antaa itsestään, vaikkapa sosiaaliseen mediaan ja miten ilmaisee julkisesti somessa omat mielipiteet. Korostaisin tietoturvassa perusasioita, että älä anna henkilötietoja ikinä puhelimessa tai kenellekään ulkopuolisille. Oppilaiden on helpompi lähteä omassa arjessaan toteuttamaan tietoturvaan liittyviä seikkoja.
Yhteiskunnan opetuksen tavoitteita ovat vuosiluokilla 3-6 esimerkiksi: T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana, T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa ja T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä.
Yhteiskuntaoppia opetetaan siksi, että oppilaat oppisivat ajattelemaan yhteiskunnan eri rooleja ja ihmisten oikeuksia. Peruskoulussa oppilaiden on tiedostettava, miten he voivat omilla toimillaan vaikuttaa yhteiskuntaan esim. oppilaskunnan toiminnalla. Uskon, että toiminnallinen oppilaiden osallistaminen esim. äänestäminen auttaa heitä sisäistämään, mitä yhteiskunnallinen vaikuttaminen on. Lisäksi oppilaiden on opittava perustelemaan omat mielipiteensä perusteluiden avulla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.