13. Globalisaatio ja innovaatiot
Yleistyvät verkkohuijaukset
Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä
Riihimäen kaupunki tähtää tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnetuksi robotiikan pääkaupungiksi ja tulevaisuuden tekijöiden kodiksi. Tätä varten Riihimäki tarjoaa lapsille ja nuorille ainoana kuntana Suomessa robotiikkaopetusta päiväkodista lukion loppuun saakka. Miksi robotiikka on tärkeää?
Ranska aikoo rajoittaa ultrapikamuodin verkkokauppoja kuten sheinia ja temua
Yle uutiset Venäjän vaikuttaminen, tekoäly
Laivaliikenteen päästöjä pienennetään uudella tekniikalla – Piikkiössä kehitetty rikkipesuri jalostui hiilisiepoksi Hiilidioksidia laivojen savukaasuista kerääviä järjestelmiä tutkitaan ja kehitetään eri puolilla maailmaa. Piikkiössä kehitetty laite on jo koekäytössä.
Kiinalaiset verkkokauppajätit niittävät suosiota suomalaisissa kuluttajissa, selviää kaupan liiton tuoreesta selvityksestä. Kotimaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä on vähentynyt samalla kun kiinalainen verkkokauppajätti Temu nousi helmikuussa vierailumäärillään Suomen suosituimmaksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi jättäen aikaisemmin ykkössijaa pitäneen Zalandon taakseen. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan kiinalaiset verkkokaupat ovat onnistuneet houkuttelemaan suomalaisia kuluttajia ostoksille halvoilla hinnoilla, ilmaisilla toimituksilla ja tehokkaalla some-markkinoinnilla.
https://yle.triplet.io/uutiset/suunniteltu-vanhentaminen-saa-tavarasi-ja-vaatteesi-hajoamaan
https://yle.triplet.io/uutiset/levasta-saa-kaikkea-mita-fossiilisesta-oljystakin-voivatko-vihreat-miniotukset-pelastaa-maailman
Yhdysvaltojen somelait, konekääntäminen chat-palveluissa, tekoälyn pelko työmaailmassa sekä linnunraatojen hyödyntäminen drooneina.
https://areena.yle.fi/1-65665716
Kuolleet linnut voivat lentää pian drooneina taivaalla – "Voiko konelinnulla olla sielu?"
1. Selitä seuraavat käsitteet:
1. Selitä seuraavat käsitteet:
a) imago
Kohderyhmän mielikuva yrityksestä, tuotteesta tai muusta tarkastelun kohteesta
b) semiglobaali
Ilmiö, joka on levinnyt laajalle, mutta ei vielä kaikkialle maapallolla
c) innovaatio
Uudet keksinnöt ja ideat
d) muuttodiffuusio
Ihmiset kuljettavat liikkuessaan innovaatioita alueelta toiselle
e) verkostotalous
Monikansalliset yritykset, jotka toimivat useassa maassa ja myös omistus on usein hajautunut moneen eri maahan.
f) brändi
Kuluttajien mielikuva tuotteesta tai yrityksestä, jota yritys pyrkii vaalimaan.
2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?
2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?
a) Globalisaatio jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat ympäristön globalisaatio, talouden globalisaatio, politiikan globalisaatio ja kulttuurin globalisaatio.
Väärin. Globalisaatio jaetaan myös viidenteen luokkaan, joka on liikenteen ja matkailun globalisaatio.
b) Yhteiskuntavastuullinen yritys huomioi toiminnassaan paikalliset lait ja asetukset sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset.
Oikein. Yhteiskuntavastuullinen yritys toimii eettisesti oikein kaikkialla maailmassa.
c) Innovaatioiden leviämistyypit ovat tartuntadiffuusio, hierarkkinen diffuusio sekä muuttoleviäminen.
Oikein. Innovaatioiden leviäminen jaetaan kyseisiin kolmeen leviämistyyppiin.
d) Innovaatioiden leviämistä estävät kulttuuri-, uskonnolliset sekä poliittiset rajat sekä globalisaatio.
Väärin. Globalisaatio yleensä edesauttaa innovaatioiden leviämistä.
3. Brändit
3. Brändit
a) Mainitse viisi kotimaista ja viisi ulkomaista brändiä.
Kuluttajille kiinnostavia suomalaisia brändejä ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi Fazer, Finnair, Finlayson, Fiskars ja Arabia. Taloudellisesti Suomen arvokkaimpia brändejä ovat Nokia, Neste, Kone, Kesko, Valio, Elisa, UPM, StoraEnso ja MetsoOutotec. Kansainvälisistä brändeistä Suomessa tunnettuja ovat esimerkiksi Google, Apple, H&M, Ikea, Tesla, Lidl, McDonald’s ja Starbucks. Maailman arvokkaimmat brändit ovat Amazon, Apple, Google, Microsoft, Tencent, Facebook, Alibaba, Visa, McDonald´s ja Mastercard. Myös muut brändit kelpaavat vastaukseksi.
b) Miksi juuri kyseiset brändit ovat tunnettuja?
Nuoren maailmassa tunnettuja ovat usein pienemmät, trendikkäät brändit, joita nuori itse ja hänen ystävänsä käyttävät tai seuraavat. Taloudellisesti arvokkaimpien brändien nimet ovat silti yleensä tuttuja katukuvasta tai uutisista. Joskus myös negatiiviset uutiset lisäävät brändin tunnettavuutta, mutta aiheuttavat samalla yritykselle imagohaittaa.
4. Innovaatioiden leviäminen
4. Innovaatioiden leviäminen
a) Piirrä piirto-ohjelmistolla kuva innovaatioiden tartuntaleviämisestä.
Malli löytyy oppikirjan kuvasta 13.6. Kiinnitä kuvaa piirtäessäsi huomiota, että kaikki tartunnan kohteena olevat “pallot” ovat yhtä suuria.
b) Piirrä kuva myös hierarkkisesta leviämisestä.
Malli löytyy oppikirjan kuvasta 13.6. Kiinnitä kuvaa piirtäessäsi huomiota, että tartunnan kohteena olevat “pallot” ovat ensimmäisessä vaiheessa suurempikokoisia kuin toisessa vaiheessa ja siis pienenevät vaiheittain.
5. Innovaatiot
5. Innovaatiot
a) Miksi innovaatiot ovat tärkeitä Suomen kaltaiselle pienelle maalle?
Suomi on väkiluvultaan pieni maa, jolla on melko niukasti omia luonnonvaroja. Tämän takia Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja siitä saaduista tuloista. Monipuolinen ja vahva osaaminen parantaa Suomen kilpailuetua maailmantaloudessa. Kilpailuetua syntyy monipuolisesta osaamisesta tieteessä ja teknologiassa, liiketoimintamalleissa, palveluratkaisuissa, muotoilussa ja tavoissa organisoida työtä ja tuotantoa. Suomessa tehdyt innovaatiot tuottavat työtä ja kasvattavat maan hyvinvointia ja bruttokansantuotetta.
b) Listaa, mitä innovaatioita on levinnyt maailmalta Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitä innovaatioita on levinnyt Suomesta maailmalle.
Suomeen on levinnyt valtavasti uusia innovaatioita. Esimerkkejä näistä ovat sähköskootterit, uudet älypuhelimien ohjelmistot ja pelit, sähköautojen akkuteknologia, GPS-paikannussovellukset, pilvipalvelut, uudet lääkkeet ja hoitomenetelmät moniin sairauksiin, langaton teknologia autoihin ja kodinkoneisiin, kieltä kääntävät sovellukset sekä tehostuneet internetin hakupalvelimet. Suomesta maailmalle on levinnyt luonnollisesti vähemmän uusia innovaatioita kuin maailmalta on meille tullut.
Suomalaista matkapuhelinteknologiaa käytetään ympäri maailmaa, viime vuosina lähinnä matkapuhelintukiasemissa. Nokian 1100-puhelin on silti lukumäärällisesti maailman myydyin yksittäinen matkapuhelinmalli. Linux- käyttöjärjestelmä on kehitetty Suomessa ja sitä käytetään miljoonissa tietoteknisissä sovelluksissa. Koneen hissiteknologia on maailman kärkeä. Samoin Cargotecin lastin- ja kuormankäsittelyteknologia ja Ponssen metsäharvesterit. Suomesta on levinnyt myös runsaasti uusia innovaatioita biotalouden alalta (mm. uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen polttoaineiden valmistus) sekä arktisen teknologian sovelluksia. Suomessa on myös kehitetty terveysalan teknologiaa, kuten kuvantamislaitteita sekä lääkkeitä. Suomi on myös vahva toimija energiateknologian innovaatioiden alalla sekä ympäristöä suojelevien teknologioiden ja sovellusten luomisessa.
6. Fortune on yhdysvaltalainen talousaikakauslehti..
6. Fortune on yhdysvaltalainen talousaikakauslehti, joka on ylläpitänyt vuodesta 1955 listaa sekä Yhdysvaltojen että koko maailman menestyneimmistä yrityksistä. Listan kiinnostavuutta lisää sen maantieteellinen ulottuvuus, kun yritysten toimipaikat esitetään kartalla. Etsi esimerkiksi Googlen avulla Global 500 -listaus ja tutustu sen visualisointityökaluun ja selvitä seuraavat asiat:
a) Missä ja mikä on Suomea lähin yritys, joka on päässyt listalle?
Suomessa on kaksi yritystä listalla, Fortum ja Nokia. Lähin muu yritys on Ericsson Ruotsissa ja seuraavana Volvo, Ruotsissa myös.
b) Mitkä maat ovat Euroopassa yritysmaailman suurvaltoja?
Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Sveitsi
c) Kuinka monta listalle päässyttä yritystä on Pohjoismaista?
Kuusi yritystä vuonna 2021
7. Brändien saama arvostus vaikuttaa niiden näkyvyyteen ja suosioon. Brändien arvoa tarkastellaan jatkuvasti ja niiden paremmuutta selvitetään vuosittain. Tarkastele vuoden 2020 kymmenen arvokkaimman kotimaisen brändin listaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen.
7. Brändien saama arvostus vaikuttaa niiden näkyvyyteen ja suosioon. Brändien arvoa tarkastellaan jatkuvasti ja niiden paremmuutta selvitetään vuosittain. Tarkastele vuoden 2020 kymmenen arvokkaimman kotimaisen brändin listaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen.
2020
-
Fiskars
-
Fazer
-
YLE
-
Hyvää Suomesta -merkki
-
Joutsenmerkki
-
ABLOY
-
Arabia
-
S-Etukortti
-
Iittala
-
Avainlippu-merkki
2021
-
Fiskars
-
Yle Areena
-
Abloy
-
Fazer
-
Yle
-
Havu Mäntysuopa
-
Joutsenmerkki
-
Valio
-
Elovena
-
Hyvää Suomesta -merkki
a) Kuinka moni brändeistä on samoja viimeisimmän listan kanssa?
Vuoden 2020 brändit löytyvät tehtävänannon yhteydestä. Osa brändeistä vaihtuu vuosittain, mutta usein kaikkein arvokkaimmat brändit säilyttävät asemansa vuodesta toiseen.
b) Millä listan brändeillä on pääasiassa merkitystä vain kotimaisilla markkinoilla?
Vuoden 2020 brändeistä Hyvää Suomesta, Joutsenmerkki, S-etukortti ja Avainlippu-merkki ovat lähinnä kotimaisia. Myös Yle eli Yleisradio toimii pääasiassa suomeksi ja ruotsiksi palvellen suomalaisia kuluttajia.
c) Mitkä brändeistä ovat tunnettuja myös on kansainvälisillä markkinoilla?
Vuoden 2020 kansainvälisiä brändejä ovat Fiskars, Fazer, Abloy, Arabia ja Iittala
d) Miten kotimaisuuden ja kansainvälisyyden tunnettuuden suhde on muuttunut vuoden 2020 listan kanssa?
Vuonna 2020 korona-aikana melko moni arvostettu brändi oli kotimainen. Moni suomalainen arvostaa suomalaisuutta ja suomalaisia brändejä. Vaikka yritykset ovat vuosien 2020 ja 2021 listoilla osin vaihtuneet, on molemmilla listoilla viisi kotimaisesta näkökulmasta merkittävää ja viisi kansainvälisillä markkinoilla toimivaa brändiä.
8. Tee listaus globalisaation hyödyistä ja haitoista. Listaa vähintään viisi hyötyä ja haittaa.
8. Tee listaus globalisaation hyödyistä ja haitoista. Listaa vähintään viisi hyötyä ja haittaa.
Globalisaation eri sektorien hyötyjä ja haittoja on listattu oppikirjan kuvassa/taulukossa 13.2. Hyvässä vastauksessa on etuja ja haittoja globalisaation eri osa-alueilta eli talouden, politiikan, kulttuurin, liikenteen ja matkailun sekä ympäristön globalisaatiosta.
Esimerkkejä eduista ovat valtioiden BKT:n kasvu, maailmantalouden kehittyminen, kulttuurien yhtenäistyminen, tuttujen tuotemerkkien leviäminen ja ympäristön saastumisen ehkäiseminen yhteisillä sopimuksilla. Esimerkkejä haitoista ovat ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten työolosuhteiden valvonnan hankaluus, ympäristöongelmien lisääntyminen, kun ongelmien aiheuttajia ei kyetä osoittamaan, yhteisten luontoresurssien loppuun kuluttaminen, paikalliskulttuurien rappeutuminen ja kielellisen monimuotoisuuden kuihtuminen.