13. Globalisaatio ja innovaatiot

Wärtsilä kasvatti tulostaan ja liikevaihtoaan – Näistä asioista puhutaan presidentti Stubbin Vaasan vierailulla

25.4.2025 klo 10.48
25.4.2025 klo 13.19 Ilkka-Pohjalainen

Wärtsilä kasvatti tulostaan ja liikevaihtoaan – Näistä asioista puhutaan presidentti Stubbin Vaasan vierailulla

Alkuvuoden luvuistaan kertonut Wärtsilä laajentaa tilojaan Vaasan Vaskiluodossa. Kuva: Jarno Pellinen

Meri- ja energiateknologiayhtiö Wärtsilän huhtikuussa julkistetut investoinnit tuotekehitys- ja tutkimustiloihin Vaasassa voivat johtaa uusiin laajennuksiin.

Wärtsilän konsernijohtajan Håkan Agnevallin mukaan yhtiö etenee askel askeleelta. Päätöksiä seuraavien askeleiden ottamisesta ei ole vielä tehty.

Wärtsilä kertoi perjantaina alkuvuoden tuloksestaan, joka sai Agnevallin hymyilemään.

Yhtiön vertailukelpoinen liiketulos kasvoi tammi-maaliskuussa 171 miljoonaan euroon vuodentakaisen vertailukauden 132 miljoonasta eurosta.

Liikevaihto kehittyi 1 560 miljoonaan euroon 1 321 miljoonasta eurosta.

Wärtsilän tilauskanta oli kevään korvalla 8 533 miljoonan euron ennätystasolla.

Uusia tilauksia yhtiö kirjasi vuoden alkuneljänneksellä 1 902 miljoonalla eurolla, kun niitä vuosi sitten kertyi 1 924 miljoonalla eurolla.

Laitteissa tilauskertymä supistui seitsemän prosenttia, kun taas palveluissa kirjattiin viiden prosentin kasvu. Laitteiden tilauskertymää heilauttelevat Agnevallin mukaan energian varastointiin liittyvät tilaukset.

Yhtiön osakekohtainen tulos kasvoi 0,21 euroon vertailukauden 0,14 eurosta.

Vankat edellytykset olemassa

Wärtsilän arviot tulevaisuuden näkymistä ovat yhä suotuisat.

Tuuli- ja aurinkovoiman kasvulle ennakoidaan tänä vuonna ennätyslukemia.

Vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa sähköjärjestelmissä maailmanlaajuisesti. Tämä luo Agnevallin mukaan kysyntää myös tasapainottaville teknologioille, joissa Wärtsilällä on vahva tarjonta.

Toimitusketjuihin hankaluuksia?

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä epävarmuus maailman talousnäkymissä lisääntyi kauden loppua kohti.

Kauppapoliittiset epävarmuudet voivat tuoda hankaluuksia energiateknologian kansainvälisille toimitusketjuille. Epävarmuus näkyy Agnevallin mukaan vaihtelevina tunnelmina myös merenkulkumarkkinoilla eri alussegmenteissä.

Toimitusjohtajan mukaan merenkulkumarkkinoilla aluskapasiteetin kysynnän kasvu on nyt maltillisempaa kuin vuonna 2024, jolloin nähtiin viimeisten 15 vuoden ennätyslukemat.

 

Tästä puhetta presidentin kanssa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee ensi viikon tiistaina Vaasan ja Vöyrin matkallaan myös Wärtsilän Vaskiluodon teknologiakeskuksessa.

Konsernijohtajan Agnevallin mukaan presidentti Stubbin kanssa keskustellaan paitsi yhtiön strategian keihäänkärjestä hiilineutraaliudesta niin myös mahdollisista jäämurtajakaupoista Yhdysvaltoihin. Wärtsilä on osa jäämurtajien valmistamisen suomalaista ekosysteemiä.

– Presidentti tapaa varmasti myös työntekijöitämme, jotka tulevat monista eri kansallisuuksista.

Pian koko Wärtsilän Vaasan väki on Vaskiluodossa – Tällaisilla keinoilla pysäköintipiinaa on ratkottu

25.4.2025 klo 6.30

Pian koko Wärtsilän Vaasan väki on Vaskiluodossa – Tällaisilla keinoilla pysäköintipiinaa on ratkottu

Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa paikkaa kuin mitä Vaasan Vaskiluodon Sustainable Technology Hub (STH) on, Hannu Mäntymaa ja Juha Kytölä sanovat. Laboratorio on ratkaisevassa roolissa, kun kehitetään tulevaisuuden polttoaineita. Kuva: Jarno Pellinen

Meillä on Vaasassa yhteensä 3600 työntekijää 60 eri maasta. Ja pian he kaikki työskentelevät samoissa tiloissa Vaskiluodossa.

Näin iloitsee Wärtsilän Suomen toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa.

Wärtsilän jättimäinen Sustainable Technology Hub (STH) vihittiin käyttöön Vaskiluodossa keväällä 2022.

Nyt sen yhteyteen rakennetaan konttorirakennusta, joka näyttää ulkoapäin jo melko valmiilta.

– Toimiston laajennus valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Sitten Vaskiluotoon muuttavat kaikki nykyisin Runsorissa toimivan energialiiketoiminnan ja tukitoimintojen työntekijät, Mäntymaa sanoo.

Toimistorakennus on noin 20 miljoonan euron investointi.

Wärtsilän Suomen toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa kertoo yhtiön investoinneista Vaasaan ja Vaskiluotoon. Kuva: Jarno Pellinen

Oma bussilinja kiertää

STH:n aulassa on huhtikuun arkiaamuna kansainvälinen meininki ja vilinä.

Wärtsilän oma pikkubussilinja kuljettaa väkeä teknologiakeskukseen ja sieltä pois.

– Meillä käy kuukaudessa noin tuhat vierasta. He ovat asiakkaita, yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä, Mäntymaa kertoo.

Hubin sisälle onkin valmistumassa koulutusta varten uusia tiloja, jotka saadaan käyttöön syyskuussa.

Vaskiluodon STH:ssa käy noin tuhat vierailijaa kuukaudessa. Tilat on mietitty palvelemaan myös heitä. Kartta kertoo, missä maailman merillä kulkee Wärtsilän teknologiaa sisältäviä laivoja. Kuva: Jarno Pellinen
Wärtsilän uusi Vaskiluodon toimistorakennus on jo ulkoisesti mitoissaan. Kuva: Jarno Pellinen

Eikä siinä kaikki.

Pari viikkoa sitten Wärtsilä tiedotti teknologiakeskuksen laajennuksesta tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin.

Tämä noin 50 miljoonan euron investointi sijoittuu STH:n sataman puoleiseen päähän.

– Nykyinen tutkimuslaboratoriomme on erillinen rakennus. Nyt kun Hub laajentuu, välitila tullaan käyttämään tutkimuslaitteistojen ja niiden vaatiman infran rakentamiseen, Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä kertoo.

Laajennuksen suunnittelutyö kestää vuoden loppuun. Rakentaminen alkaa arviolta ensi keväänä.

Tämä laajennusosa saadaan näillä näkymin käyttöön vuonna 2027.

– Laajennusten jälkeen meillä on täällä pinta-alaa noin 20 jalkapallokentän verran, Mäntymaa summaa.

Satamäärin uusia ensi viikosta alkaen

Laajentuviin tiloihin palkataan koko ajan uutta väkeä.

– Viime vuonna kasvoimme noin kahdellasadalla hengellä, joista suuri osa sijoittui juuri tutkimus- ja kehitystiimiin, Mäntymaa sanoo.

Kesätyöntekijöitä yhtiö työllistää Suomen toimitusjohtajan mukaan tänä vuonna ennätysmäärän eli 650. Heistä suurin osa tulee ensi viikosta alkaen Vaasaan.

– Ulkomailla ei ole kesätyöperinnettä, jolloin opiskelijoilta puuttuu usein kosketus työelämään. Tässä on vahvuus Suomessa. Kulttuurimme tukee sitä, että opitaan työelämään, Juha Kytölä sanoo.

Kaiken kaikkiaan Wärtsilä saa Vaasaan hyvin huipputekijöitä niin muualta Suomesta kuin maailmalta. Monet myös jäävät alueelle pidemmäksi aikaa.

– Vaasan ja Pohjanmaan energiateollisuuden keskittymä on meille hyvin tärkeä, Kytölä painottaa.

– Tämä on positiivinen todiste siitä, että Hub ja strategiamme on lähtenyt käyntiin jopa paremmin kuin uskottiin.

Näin Hannu Mäntymaa vastaa kysymykseen siitä, onko STH käynyt jo ikään kuin liian pieneksi.

Wärtsilän nykyisen strategian voi tiivistää yhteen sanaan hiilineutraalius.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että luomme asiakkaalle tapoja askeleittain vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Mäntymaa tiivistää.

Wärtsilä kehittää vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Niitä löytyy vasemmalta alkaen jo pitkä rivi. Kuva: Jarno Pellinen

Tarve yhä kasvanut

Juha Kytölän mukaan silloin kun STH toteutettiin, tehtiin tietyt oletukset siitä, missä tarpeet ovat. Viime vuosien aikana tarve irtautua fossiilisten polttoaineiden käytöstä on yhä kasvanut.

– Tämä tarve ei tule pelkästään tahtotilasta, vaan maailmanlaajuisen lainsäädännön kehittyminen on tärkeä tekijä. YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO päätti viikko sitten, että globaalisti vuodesta 2029 alkaen fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulee lisäkustannuksia, hän kertoo.

Kytölä korostaa, että tutkimuslaitteistoa ja -infraa lisätään, jotta Wärtsilä voi päästä yhä syvemmälle hiilineutraaliuden edistämisessä.

– Ja jotta voimme hankkia lisää tutkimuskapasiteettia ja -laitteita, niin tarvitsemme myöskin tilat. Meillä on tarve mennä tietyillä osa-alueilla itse hyvin syvälle tiedon alkulähteille, Kytölä sanoo.

Wärtsilä käytti tuotekehitykseen ja innovointiin viime vuonna lähes 300 miljoonaa euroa.

– Yksin emme toki pärjää, vaan tarvitsemme huippuosaamisen ekosysteemin ympärillemme, Kytölä painottaa.

 
Juha Kytölä johtaa Wärtsilän tutkimus- ja kehitystyötä. Hän on aiemmin työskennellyt Wärtsilässä eri tuotekehitys- ja johtajatehtävissä ja toiminut myös Wärtsilän Suomen toimitusjohtajana. Kuva: Jarno Pellinen

Joka kolmannessa laivassa maailman merillä on jotain Wärtsilän kehittämää teknologiaa.

Juha Kytölän mukaan markkinoille on mennyt jo paljon metanoli-alkoholia käyttäviä Wärtsilän moottoreita.

– Niitä olemme toimittaneet asiakkaille jo pitkälti toistasataa. Ensimmäinen ammoniakilla toimiva moottorimme menee myöhemmin tämä vuonna Norjaan.

Ensi vuonna Wärtsilä julkistaa ensimmäisen täysin vedyllä toimivan moottorin.

Merkittävä lisäys autopaikkoihin

Pysäköintipaikkojen riittävä määrä on ollut puheenaihe sen jälkeen, kun Wärtsilä muutti Vaskiluotoon.

Teknologiakeskuksen lähistön parkkipaikat ovat usein täyttyneet aamuvarhain.

Vapaavaraston parkista pitää puolestaan varata vähän enemmän aikaa STH:n työpisteelle siirtymiseen.

– Siinä noin kuudessa minuutissa saa kyllä pienen aamulenkin, Hannu Mäntymaa naurahtaa.

Nyt alueelle tulee lähes 500 pysäköintipaikkaa lisää. Wärtsilä on tehnyt sopimuksen Oy Williamsson Ab:n kanssa kiinteistön siirtymisestä Wärtsilän omistukseen noin vuoden kuluttua.

Silloin Williamsson siirtää toimintansa uuteen toimipaikkaan. 

Wärtsilän pyöräparkkiakin laajennetaan, mikä sopii myös Kytölälle ja Mäntymaalle vallan hyvin.

Molemmat harrastavat työmatkapyöräilyä.

– Työsuhdepyöräetu on meillä hyvin suosittu, Mäntymaa kertoo.

Uudessa dokumenttisarjassa raha- ja yritysmaailman tunnetuimmat nimet puhuvat rennommin kuin koskaan. Henkilökohtaisia kertomuksia menestyksistä ja menetyksistä. Suomen suurista käänteistä kertomassa Jorma Ollila, Auri Kananen, Antti Herlin, Heikki Herlin, Miki Kuusi, Ilkka Paananen, Jari Sarasvuo, Björn Wahlroos, Jaajo Linnonmaa, Saku Tuominen, Laila Snellman, Alex Nieminen, Kyösti Kakkonen, Kaj-Erik Relander ja monet muut. Jatkoa Politiikka-Suomi-sarjalle.

Kiinalaiset verkkokauppajätit niittävät suosiota suomalaisissa kuluttajissa, selviää kaupan liiton tuoreesta selvityksestä. Kotimaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä on vähentynyt samalla kun kiinalainen verkkokauppajätti Temu nousi helmikuussa vierailumäärillään Suomen suosituimmaksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi jättäen aikaisemmin ykkössijaa pitäneen Zalandon taakseen. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan kiinalaiset verkkokaupat ovat onnistuneet houkuttelemaan suomalaisia kuluttajia ostoksille halvoilla hinnoilla, ilmaisilla toimituksilla ja tehokkaalla some-markkinoinnilla.

1. Selitä seuraavat käsitteet:

1. Selitä seuraavat käsitteet:
a) imago
Kohderyhmän mielikuva yrityksestä, tuotteesta tai muusta tarkastelun kohteesta
b) semiglobaali
Ilmiö, joka on levinnyt laajalle, mutta ei vielä kaikkialle maapallolla
c) innovaatio
Uudet keksinnöt ja ideat
d) muuttodiffuusio
Ihmiset kuljettavat liikkuessaan innovaatioita alueelta toiselle
e) verkostotalous
Monikansalliset yritykset, jotka toimivat useassa maassa ja myös omistus on usein hajautunut moneen eri maahan.
f) brändi
Kuluttajien mielikuva tuotteesta tai yrityksestä, jota yritys pyrkii vaalimaan.

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?

a) Globalisaatio jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat ympäristön globalisaatio, talouden globalisaatio, politiikan globalisaatio ja kulttuurin globalisaatio.
Väärin. Globalisaatio jaetaan myös viidenteen luokkaan, joka on liikenteen ja matkailun globalisaatio.
b) Yhteiskuntavastuullinen yritys huomioi toiminnassaan paikalliset lait ja asetukset sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset.
Oikein. Yhteiskuntavastuullinen yritys toimii eettisesti oikein kaikkialla maailmassa.
c) Innovaatioiden leviämistyypit ovat tartuntadiffuusio, hierarkkinen diffuusio sekä muuttoleviäminen.
Oikein. Innovaatioiden leviäminen jaetaan kyseisiin kolmeen leviämistyyppiin.
d) Innovaatioiden leviämistä estävät kulttuuri-, uskonnolliset sekä poliittiset rajat sekä globalisaatio.
Väärin. Globalisaatio yleensä edesauttaa innovaatioiden leviämistä.
 

3. Brändit

3. Brändit

a) Mainitse viisi kotimaista ja viisi ulkomaista brändiä.
Kuluttajille kiinnostavia suomalaisia brändejä ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi Fazer, Finnair, Finlayson, Fiskars ja Arabia. Taloudellisesti Suomen arvokkaimpia brändejä ovat Nokia, Neste, Kone, Kesko, Valio, Elisa, UPM, StoraEnso ja MetsoOutotec. Kansainvälisistä brändeistä Suomessa tunnettuja ovat esimerkiksi Google, Apple, H&M, Ikea, Tesla, Lidl, McDonald’s ja Starbucks. Maailman arvokkaimmat brändit ovat Amazon, Apple, Google, Microsoft, Tencent, Facebook, Alibaba, Visa, McDonald´s ja Mastercard. Myös muut brändit kelpaavat vastaukseksi.
b) Miksi juuri kyseiset brändit ovat tunnettuja?
Nuoren maailmassa tunnettuja ovat usein pienemmät, trendikkäät brändit, joita nuori itse ja hänen ystävänsä käyttävät tai seuraavat. Taloudellisesti arvokkaimpien brändien nimet ovat silti yleensä tuttuja katukuvasta tai uutisista. Joskus myös negatiiviset uutiset lisäävät brändin tunnettavuutta, mutta aiheuttavat samalla yritykselle imagohaittaa.

4. Innovaatioiden leviäminen

4. Innovaatioiden leviäminen

a) Piirrä piirto-ohjelmistolla kuva innovaatioiden tartuntaleviämisestä.
Malli löytyy oppikirjan kuvasta 13.6. Kiinnitä kuvaa piirtäessäsi huomiota, että kaikki tartunnan kohteena olevat “pallot” ovat yhtä suuria.
b) Piirrä kuva myös hierarkkisesta leviämisestä.
Malli löytyy oppikirjan kuvasta 13.6. Kiinnitä kuvaa piirtäessäsi huomiota, että tartunnan kohteena olevat “pallot” ovat ensimmäisessä vaiheessa suurempikokoisia kuin toisessa vaiheessa ja siis pienenevät vaiheittain.
 

5. Innovaatiot

5. Innovaatiot

a) Miksi innovaatiot ovat tärkeitä Suomen kaltaiselle pienelle maalle?
Suomi on väkiluvultaan pieni maa, jolla on melko niukasti omia luonnonvaroja. Tämän takia Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja siitä saaduista tuloista. Monipuolinen ja vahva osaaminen parantaa Suomen kilpailuetua maailmantaloudessa. Kilpailuetua syntyy monipuolisesta osaamisesta tieteessä ja teknologiassa, liiketoimintamalleissa, palveluratkaisuissa, muotoilussa ja tavoissa organisoida työtä ja tuotantoa. Suomessa tehdyt innovaatiot tuottavat työtä ja kasvattavat maan hyvinvointia ja bruttokansantuotetta.
b) Listaa, mitä innovaatioita on levinnyt maailmalta Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitä innovaatioita on levinnyt Suomesta maailmalle.
Suomeen on levinnyt valtavasti uusia innovaatioita. Esimerkkejä näistä ovat sähköskootterit, uudet älypuhelimien ohjelmistot ja pelit, sähköautojen akkuteknologia, GPS-paikannussovellukset, pilvipalvelut, uudet lääkkeet ja hoitomenetelmät moniin sairauksiin, langaton teknologia autoihin ja kodinkoneisiin, kieltä kääntävät sovellukset sekä tehostuneet internetin hakupalvelimet. Suomesta maailmalle on levinnyt luonnollisesti vähemmän uusia innovaatioita kuin maailmalta on meille tullut.
Suomalaista matkapuhelinteknologiaa käytetään ympäri maailmaa, viime vuosina lähinnä matkapuhelintukiasemissa. Nokian 1100-puhelin on silti lukumäärällisesti maailman myydyin yksittäinen matkapuhelinmalli. Linux- käyttöjärjestelmä on kehitetty Suomessa ja sitä käytetään miljoonissa tietoteknisissä sovelluksissa. Koneen hissiteknologia on maailman kärkeä. Samoin Cargotecin lastin- ja kuormankäsittelyteknologia ja Ponssen metsäharvesterit. Suomesta on levinnyt myös runsaasti uusia innovaatioita biotalouden alalta (mm. uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen polttoaineiden valmistus) sekä arktisen teknologian sovelluksia. Suomessa on myös kehitetty terveysalan teknologiaa, kuten kuvantamislaitteita sekä lääkkeitä. Suomi on myös vahva toimija energiateknologian innovaatioiden alalla sekä ympäristöä suojelevien teknologioiden ja sovellusten luomisessa.

6. Fortune on yhdysvaltalainen talousaikakauslehti..

6. Fortune on yhdysvaltalainen talousaikakauslehti, joka on ylläpitänyt vuodesta 1955 listaa sekä Yhdysvaltojen että koko maailman menestyneimmistä yrityksistä. Listan kiinnostavuutta lisää sen maantieteellinen ulottuvuus, kun yritysten toimipaikat esitetään kartalla. Etsi esimerkiksi Googlen avulla Global 500 -listaus ja tutustu sen visualisointityökaluun ja selvitä seuraavat asiat:

a) Missä ja mikä on Suomea lähin yritys, joka on päässyt listalle?
Suomessa on kaksi yritystä listalla, Fortum ja Nokia. Lähin muu yritys on Ericsson Ruotsissa ja seuraavana Volvo, Ruotsissa myös.

b) Mitkä maat ovat Euroopassa yritysmaailman suurvaltoja?
Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Sveitsi

c) Kuinka monta listalle päässyttä yritystä on Pohjoismaista?
Kuusi yritystä vuonna 2021

7. Brändien saama arvostus vaikuttaa niiden näkyvyyteen ja suosioon. Brändien arvoa tarkastellaan jatkuvasti ja niiden paremmuutta selvitetään vuosittain. Tarkastele vuoden 2020 kymmenen arvokkaimman kotimaisen brändin listaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen.

7. Brändien saama arvostus vaikuttaa niiden näkyvyyteen ja suosioon. Brändien arvoa tarkastellaan jatkuvasti ja niiden paremmuutta selvitetään vuosittain. Tarkastele vuoden 2020 kymmenen arvokkaimman kotimaisen brändin listaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen.

2020
  1. Fiskars
  2. Fazer
  3. YLE
  4. Hyvää Suomesta -merkki
  5. Joutsenmerkki
  6. ABLOY
  7. Arabia
  8. S-Etukortti
  9. Iittala
  10. Avainlippu-merkki
2021
  1. Fiskars
  2. Yle Areena
  3. Abloy
  4. Fazer
  5. Yle
  6. Havu Mäntysuopa
  7. Joutsenmerkki
  8. Valio
  9. Elovena
  10. Hyvää Suomesta -merkki
a) Kuinka moni brändeistä on samoja viimeisimmän listan kanssa?
Vuoden 2020 brändit löytyvät tehtävänannon yhteydestä. Osa brändeistä vaihtuu vuosittain, mutta usein kaikkein arvokkaimmat brändit säilyttävät asemansa vuodesta toiseen.
b) Millä listan brändeillä on pääasiassa merkitystä vain kotimaisilla markkinoilla?
Vuoden 2020 brändeistä Hyvää Suomesta, Joutsenmerkki, S-etukortti ja Avainlippu-merkki ovat lähinnä kotimaisia. Myös Yle eli Yleisradio toimii pääasiassa suomeksi ja ruotsiksi palvellen suomalaisia kuluttajia.
c) Mitkä brändeistä ovat tunnettuja myös on kansainvälisillä markkinoilla?
Vuoden 2020 kansainvälisiä brändejä ovat Fiskars, Fazer, Abloy, Arabia ja Iittala
d) Miten kotimaisuuden ja kansainvälisyyden tunnettuuden suhde on muuttunut vuoden 2020 listan kanssa?
Vuonna 2020 korona-aikana melko moni arvostettu brändi oli kotimainen. Moni suomalainen arvostaa suomalaisuutta ja suomalaisia brändejä. Vaikka yritykset ovat vuosien 2020 ja 2021 listoilla osin vaihtuneet, on molemmilla listoilla viisi kotimaisesta näkökulmasta merkittävää ja viisi kansainvälisillä markkinoilla toimivaa brändiä.

8. Tee listaus globalisaation hyödyistä ja haitoista. Listaa vähintään viisi hyötyä ja haittaa.

8. Tee listaus globalisaation hyödyistä ja haitoista. Listaa vähintään viisi hyötyä ja haittaa.

Globalisaation eri sektorien hyötyjä ja haittoja on listattu oppikirjan kuvassa/taulukossa 13.2. Hyvässä vastauksessa on etuja ja haittoja globalisaation eri osa-alueilta eli talouden, politiikan, kulttuurin, liikenteen ja matkailun sekä ympäristön globalisaatiosta.
Esimerkkejä eduista ovat valtioiden BKT:n kasvu, maailmantalouden kehittyminen, kulttuurien yhtenäistyminen, tuttujen tuotemerkkien leviäminen ja ympäristön saastumisen ehkäiseminen yhteisillä sopimuksilla. Esimerkkejä haitoista ovat ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten työolosuhteiden valvonnan hankaluus, ympäristöongelmien lisääntyminen, kun ongelmien aiheuttajia ei kyetä osoittamaan, yhteisten luontoresurssien loppuun kuluttaminen, paikalliskulttuurien rappeutuminen ja kielellisen monimuotoisuuden kuihtuminen.