Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävä)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää, että oppilas oppii historian avulla monipuolista ajattelua sekä kriittisyyttä. Historiaa opiskelemalla oppilas myös vahvistaa historiallisten tekstien ja ympäristöjen lukutaitoa, jolloin taito erottaa fakta ja tulkinta toisistaan kehittyy. Historian opetuksessa on tärkeää tutustua myös ajanjäsentämiseen, jota voidaan tutkia ja pohtia esimerkiksi oman lähipiirin avulla (isovanhemmat/tutustuu oman perheensä ja sukunsa historiaan). Tärkeää on myös saada oppilaalle käsitys ja ymmärrys siitä, että useat historian tapahtumat ovat ihmisen toiminnan seurausta, joka heijastuu myös siihen, että oppilas oppii ymmärtämään oman toimintansa seurauksia.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian opetuksen ja sen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita opetukseen elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja. Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkiminen, vierailut paikallisissa museoissa, kerronta, draama sekä erilaiset leikit ja pelit. Historian opetuksen kokonaisvaltaisena tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa.

Tavoitteista (T1-11) kiinnostukseni herättivät erityisesti tavoitteet T4, T5, T6, T7, T8. Kaikissa tavoitteissa korostuu historian ilmiöiden ymmärtäminen, jolloin oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöistä, osaa kuvata muutosta sekä oppilas kykenee eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan. Sain usean idean näiden tavoitteiden ympärille, joita voisin tulevaisuudessa toteuttaa oppilaiden kanssa historian opetuksen yhteydessä. Erilaiset museovierailut historiallissilla kohteilla ovat elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, jotka toimisivat mainiosti näiden tavoitteiden ympärillä.

Esimerkiksi T5 käsittelee ihmisen elämää ja olisi mielekästä tutustua menneen ajan ihmisen arkeen monipuolisin keinoin. Oppilasryhmän kanssa voisi tutustua metsästys- ja pyyntikulttuureihin ja pohtia miten ennen vanhaan saatiin ravintoa ja miten se eroaa nykypäivästä. Oppilas oppii samalla arvostamaan historian eri ajanjaksoja ja kulttuurien ainutlaatuisuutta, joka näkyy nykypäivänä yhä voimakkaammin arjessamme.

 Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet historiassa ja yhteiskuntaopissa korostavat oppilaan ajatteluntaitojen kehittymistä. Tarkoituksena on, että oppilas havainnoi sekä analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä ja kykenee etsimään hyvän tulevaisuuden rakentamisen elementtejä. Tällöin oppilas pyrkii havaitsemaan, millaisia vaikutuksia yksilöiden tekemillä valinnoilla on ja pyrkii toimimaan eettisesti. Sekä historianopetus että yhteiskuntaopin opetus tukevat oppilaan identiteetin rakentumista.

Historian opiskelu auttaa opiskelijaa jäsentämään muuttuvan maailman epävarmuutta sekä ymmärtämään nykypäivän tapahtumia ja pohtimaan niitä eri näkökulmista. Yhteiskuntaoppi puolestaan ohjaa opiskelijaa miettimään yksilön ja yhteiskunnan vastuuta eritasoilla. Kokonaisuudessaan historian ja yhteiskuntaopin oppiaineet tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille monipuolisia arjentaitoja, jotka ovat peruskoulussa läsnä päivittäin.

Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävä)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historianopetuksen tulisi jollain tavalla saada oppilaat motivoitumaan aiheesta, muutoin opiskeltava aihe menee ohi. Oppilaiden tulisi osata kiinnittää opeteltava asia jotenkin hänen omalle aikajanalleen ja saada syvempää ymmärrystä esim. aikakaudesta ja siitä elämästä, jota silloin on eletty. Jos puhutaan vain esim. vuosiluvuista ja sodista, ne eivät jää mieleen muuta kuin irrallisina tapahtumina, kun niihin ei ole saanut mitään muuta kosketuspintaa. Asiaa voisi lähestyä oppilaiden näkökulmasta; mitkä asiat/tilanteet heitä kiinnostaa ko. ajanjaksolla/vuosikymmenellä, ja siitä lähteä syventämään oppimista. Vaikka historiaan liittyy paljon vuosilukuja ja tärkeitä virstanpylväitä, ne eivät ole ehkä niitä asioita, mitkä oppilaita kiinnostavat. Ja vaikka ne historiaamme kuuluukin ja ne tulee käydä läpi, niistä saattaa jäädä paljon enemmän mieleen, kun niitä on lähdetty tutkimaan sellaisesta näkökulmasta, mikä oppilaita itseään kiinnostaa.

Historian opetuksessa tärkeää on oppia, mitkä asiat ovat johtaneet nykyisyyteen, minkälaiset erilaiset tekijät ovat vaikuttaneet historian syntyyn, ja mikä on ihmisen rooli ja motiivit muutosten taustalla. On myös tärkeää pohtia omia näkökulmia asioihin, kriittistä ajattelua sekä omia arvoja suhteessa historiassa vallalla olleisiin arvoihin.

 

POPS2014:

Itselleni monipuoliset ja toiminnalliset työtavat ovat todella tärkeitä ja yksi oman opettajuuteni peruspilareista, niin oli erittäin miellyttävää huomata, että tällaisen ns. lukuaineen opetussuunnitelmasta löytyy myös maininta elämyksellisistä ja toiminnallisista työtavoista (kerronta, draama, leikit, pelit). Tämä motivoi oppilaita varmasti paremmin kuin pelkkä oppikirjasta lukeminen ja aikajanan tekeminen.

Oli myös mielenkiintoista, kun POPS:ssa mainittiin historian opetuksen kohdalla tulevaisuuden valinnat. Tämä on kiinnostava näkökulma, jota en itse ihan tällaisenaan tullut ajatelleeksi, omat muistot kun historiasta ovat todellakin vain historiaan liittyviä.

Myös arvioinnista puhuttaessa esiin nousee palaute ja motivoiva ja kannustava ote opettamiseen. Sisältöjen muistamisen sijasta tärkeämpää on tiedon soveltaminen ja historiallisen ajattelun kehittyminen.

Itseäni kiinnosti eniten ihmisen toimintaan liittyvät tavoitteet, esim. joissa pyritään ymmärtämään ja selittämään ihmisen toimintaa tai motiiveja, mutta myös oman perheen ja yhteisön historiaan liittyvä tavoite oli hyvin mielenkiintoinen.

Tästä päästäänkin ehkä siihen, että minun on ollut jo omana kouluaikana vaikea ymmärtää, miksi alaluokkien historiassa hypätään heti antiikin Roomaan ja Kreikkaan tai keskiajalle, kun oppilailla on varmasti paljon kiinnostavaa pohdittavaa ja tiedon etsimistä myös ihan tässä lähihistoriassa, johon he myös ehkä paremmin osaavat samaistua ja sitä kautta kiinnostua aiheesta. Omassa kunnassa/kaupungissa/lähialueiden historiassa on varmasti kiinnostavia asioita ja niihin oppilailla olisi ihan eri tavalla kosketuspintaa kuin antiikin aikaan. Mutta toki asia on hyvinkin yksilöllinen; toisia saattaa sitten taas paljon enemmän kiinnostaa muinainen Egypti tai esihistoriallinen aikakausi kuin oman kyläpitäjän historia.

 

Laaja-alainen osaaminen

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat hyvin laajoja ainekokonaisuuksia, ja tämä näkyy myös laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla. Osa-alueet ovat hyvin monipuolisesti edustettuina, mutta vahvimmin esille nousivat ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Myös monilukutaito (L4) sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) nousivat monen tavoitteen kohdalla esille.

Oppilaita rohkaistaan luottamaan itseensä, mutta olemaan myös avoin toisten näkemyksille ja mielipiteille. Heitä ohjataan kriittiseen ajatteluun ja myös itsenäiseen ja vuorovaikutukselliseen ongelmanratkaisuun ja päättelyyn sekä autetaan löytämään erilaisia tapoja oppia sekä löytää tietoa.

Tavoitteena on oppia myös havainnoimaan omaa kulttuurista ympäristöä sekä oppia sen moninaisuudesta. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen on tärkeää, kuten myös eri kulttuurien, uskontojen ja katsomusten merkityksen ymmärtäminen. Keskusteluille jätetään tilaa ja oppilaat oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja harjoittelevat sosiaalisia taitojaan.

Oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja symboleja, mutta opettelevat myös hankkimaan, tuottamaan, yhdistämään, muokkaamaan, esittämään ja arvioimaan niitä eri muodoissa, eri ympäristöissä, tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Tähän liittyy myös tvt-taidot, jotka ovat samalla oppimisen kohde ja väline.

Yhteiskunnallisuus nousi myös vahvasti esiin. Tavoitteena on siis kasvattaa oppilaista demokraattisia yhteiskunnan jäseniä, jotka ovat vastuullisia ja aktiivisia kansalaisia. Herätellään kiinnostusta yhteisölliseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja vastuullisuuteen. Näin opitaan ilmaisemaan omia näkemyksiä rakentavasti, työskentelemään yhdessä yhteisten asioiden äärellä, ratkaisemaan ristiriitoja sekä pohtimaan asioita eri näkökulmista (yhdenvertaisuus, tasa-arvo, oikeudellisuus, kestävä elämäntapa).

Maisterit -21 1. Tapaamisen tehtävä

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää kehittää oppilaiden ymmärrystä nykyiseen elämäämme merkittävästi vaikuttaneita historiallisia tapahtumia, koska auttaa käsittämään miksi asiat ovat nykypäivänä niin kuin ovat ja toisaalta se auttaa ymmärtämään ihmisen toimintaa sekä sen syitä ja seurauksia. Myös historiallisen tiedon luonteen luonteen ymmärtäminen on historian opetuksessa keskeistä, koska se auttaa ymmärtämään miksi historiallista tieto on olemassa ja miten tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Sen avulla on myös mahdollista kehittää kriittistä ajattelua ja lukutaitoa, joka on mielestäni keskeistä nykyajassa, sillä tietoa on saatavilla hyvin erilaisista lähteistä, eikä kaikki saatavilla oleva tieto pidä paikkaansa. 

Näitä teemoja tulisi puolestaan opetuksessa käsitellä sillä tavalla, että tieto on lapsia ajatellen helposti omaksuttavaa ja opetus motivoivaa. En usko, että perinteinen opettajajohtoinen opetus ja muistiinpanojen ulkoa-opettelu on historian opetuksessa tehokkain tapa oppia. Ainakaan itselleni se ei koskaan ole ollut. Vaan ajattelen oppimista tukevien ja motivaatiota ylläpitävien opetustapojen, olevan paljon parempi lähestymistapa historian opetukseen. Esimerkiksi toiminnallisella oppimisella, narratiivisuudella, leikeillä, peleillä, tutkimisella ja tiedon soveltamisella on kokemuksieni mukaan paljon tehokkaampi vaikutus oppimisen kannalta, kuin tiedon toistamisella muistiinpanoihin ja pänttäämisellä. 

Pops2014

Kiinnostavimmat tavoitteet historian opetussuunnitelmassa olivat mielestäni historian ilmiöiden, erilaisten tapahtumien ja ilmiöiden syiden ja seurauksien ymmärtämiseen sekä tulkintojen selittämiseen liittyvät tavoitteet (T5, T6, T10). Koen, että nämä tavoitteet kehittävät erityisesti kriittistä ajattelua ja auttavat ymmärtämään syvemmin historiallisen tiedon luonnetta, ihmisen merkitystä historian toimijana ja tuottajana sekä historiallisen tiedon muuttuvuutta. 

Oman perheen tai yhteisön historiaan sekä sen tarkasteluun liittyvät tavoitteet (esim. T7) tuntui hankalalta, kun mietin aiheen haasteellisuutta oppilaiden erilaisten taustojen suhteen. Miten tavoitetta tulisi lähestyä mikäli luokassa on esimerkiksi vaikeista oloista tulevia lapsia esim. pakolaistaustaisia oppilaita, joilla saattaa olla lähimenneisyydessä hyvinkin traumaattisia kokemuksia. Toisaalta vaikka tavoite ei sinällään ole haastava ja on mielenkiintoinen. Se on samaan aikaan myös hyvin henkilökohtainen ja vaatii opettajalta ymmärrystä oppilaiden taustoista ja sensitiivisyyttä ohjata työskentelyä. 

Laaja-alainen osaaminen:

Historian opetus mahdollistaa monien laaja-alaisten osaamisen alueiden sisällyttämisen opetukseen. Ajattelu ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät erityisesti kriittisen ajattelun osalta, kun opetuksessa pohditaan historiallisten tapahtumien syys -seuraussuhteita tai historiallisen tiedon tulkinnallisuutta. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu puolestaan kehittyy kun historiassa perehdytään esim. oman perheen ja yhteisön historiaan tai erilaisiin historiallisiin tapahtumiin niin samalla kehittyy ymmärrys eri kulttuureista ja historiallisista kehitys kuluista sekä kyky asettua toisten asemaan. Ilmaisu taidot kehittyvät kun opetusta toteutetaan esimerkiksi toiminnallisesti, draaman, leikkien tai pelien keinoin. Itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin liittyvä osaaminen kehittyy historian opetuksessa mielestäni esimerkiksi kriittisen ajattelun kehittymisen kautta. Lapset oppivat ymmärtämään mikä on luotettavaa tietoa, josta on hyötyä myös tiedonhaussa vapaa-ajalla.

 Monilukutaitoon liittyvä osaaminen kehittyy kun opetuksessa tulkitaan ja tuotetaan erilaisia historiaan liittyviä tekstejä, kuvia, videoita, kirjoitettua ja puhuttua tekstiä. Tähän liittyen kehittyy myös luontevasti tieto -ja viestintäteknologinen osaaminen, kun opetuksessa käytetään erilaisia tvt-välineitä esimerkiksi tiedonhakuun ja tiedon esittämiseen. Työelämätaidot ja yrittäjyys kehittyvät, kun opitaan historian ja yhteiskuntaopin kautta esimerkiksi erilaisten ammattien muodostumisesta ja yrittäjyydestä ja pohditaan miksi meillä on ammatteja. Yhteiskuntaopin puolella voidaan käsitellä myös työssäkäyntiin ja työelämään liittyviä taitoja ja asioita. Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyvät taidot kehittyvät, kun opitaan ihmisten tekojen vaikutuksesta nykyisyyteen, mutta toisaalta opitaan myös, että asioihin voi ja pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa voidaan käsitellä erilaisia tapoja vaikuttaa ja toimia kestävästi paremman tulevaisuuden vuoksi. 

Maisterit -21 (1.tapaamisen tehtävä)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää, että oppilaat saavat tietoa menneestä ajasta, ja oppivat tarkastelemaan sitä kriittisesti. Menneisyyttä tutkimalla voi oppia jotakin nykyhetkestä ja ymmärtää sitä paremmin.

POPS 2014 ja laaja-alainen osaaminen

Toiminnalliset ja elämykselliset työtavat eivät olleet käytössä omalla kouluajallani ainakaan siinä määrin mitä ne nyt ovat. POPS 2014 kuitenkin mainitsee, että oppiaineen tavoitteiden kannalta ne ovat tärkeitä. Voin kuvitella, että oppilaalle jää parempi muistijälki opiskeltavasta asiasta, jos sitä on saanut itse tutkia toiminnallisesti, on käyty vierailulla tai tutustumassa johonkin asiaan.

POPS:ssa korostettiin myös, että sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitettäisiin huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. On toki tärkeä myös osata sisällöt pääpiirteittäin.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt?

Oli kiva huomata, että historian yhtenä tavoitteena (T1) on ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Varsinkin tämä on tärkeä huomata, että se on auttamassa oppilasta/ihmistä identiteetin rakentamisessa. On tärkeä tuntea omaa historiaa, jotta voi ymmärtää nykypäivää. Olen itse paljon pohtinut sitä, millaisessa maailmassa omat isovanhempani ovat eläneet ja miten mm sota on vaikuttanut heihin ja heidän tapaansa kasvattaa lapsia. Tähän liittyy myös vahvasti T5, jossa tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja.

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille hyvinkin kokonaisvaltaista näkemystä ihmisenä olemisesta; mitä on tapahtunut ennen syntymääni, mitkä asiat vaikuttavat siihen millaista elämä nyt on. Historian tekstien lukeminen ja tulkitseminen vaativat ja kehittävät monilukutaitoa. Myös ajattelun taidot ja vastuullisen kansalaisuuden periaatteet nousivat tekstistä, on tärkeää oivaltaa omien tekojen seuraukset ja se, miten oma toiminta vaikuttaa siihen millaista yhteiselämä muiden kanssa on. Yhteiskunnassa elämisen taidot ovat tärkeitä, jotta pystyy toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena ja hahmottaa oman roolinsa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

 

 

 

Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävä)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää kertoa ja tutkia, miten olemme päätyneet tähän tilanteeseen. Mitkä ovat ne historialliset käännekohdat ja miten isoisämme ovat eläneet. Historian opetuksessa ei tarvitse opetella kaikkia vuosilukuja. Päätavoitteena on enemmän saada isompi kuva historiasta ja mitkä asiat ovat johtaneet mihinkin ja voi tutkia mitkä keksinnöt on keksitty milloinkin, esimerkiksi sähkö, autot ja viemäröinti. On tärkeä saada oppilaita innostettua tutkimaan itse historiaa ja heitä kiinnostavia aiheita. Näin saadaan pidettyä oppilaiden motivaatiota yllä.

 

 Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt

 

Historian tavoitteet tuntuvat itsestäni realistisilta ja selkeiltä. Vaikka tavoitteet vaikuttavat alkuun todella laajoilta, mutta kun niitä alkaa miettimään tarkemmin sitä se historia on ja kaikki tavoitteet ovat tarvittavia palapelin palasia, jotta ymmärtää loppujen lopuksi koko yhteiskuvan.

Etenkin minua kiinnostaa T1, miten saan oppilaat kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Historiaa voi opettaa kertomalla asioita ja käymällä, niitä läpi, mutta että saisi oppilaat oikeasti kiinnostumaan historiasta ja motivoimaan heitä itse etsimään lisää tietoa heitä kiinnostavista aiheista. Identiteettikin voi monelle olla sananakin vaikea ja itse alkanut vanhempana vasta ymmärtämään itsekin historian vaikutusta omaan identiteetin. Haluaisin antaa oppilaille jo nuorempana työkalut siihen, miten he voivat alkaa rakentaa historian kautta omaa identiteettiä. Kuinka paljon vaikuttaa mennyt historia ja tuleva.

Minua mietitytti paljon, miten pystyy ohjaamaan oppilasta selittämään ihmisen toimintaa. Jossain tapauksissa se varmasti on helpompaa, kun on tietoa koko kuvasta ja mitkä syy seuraus suhteet on ollut. Mutta miten saada oppilas selittämään ja pohtimaan, miksi joku on tehnyt paljon pahoja asioita.

 

mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi on todella laaja-alaista oppimista. Niissä opetellaan ajattelemaan oppimaan itse hakemaan tietoa ja oppimaan niistä. Oppilaita kannustetaan itse opiskelemaan ja etsimään tietoa itseään kiinnostavista aiheita.  Historia varsinkin on kulttuurista osaamista ja oman ja muiden kulttuureiden tutkimista. Miksi teemme jotain tiettyjä asioita? Yhteiskunta tarjoaa oppilaille taitoja huolehtia itsestään ja arjentaitoja. On tärkeää ymmärtää rahan arvo ja taloudellisuus. Millaisia valintoja kannattaa tehdä, ostaako kaikilla rahoilla karkkia, vai jättääkö rahaa säästöön ja ostaa itselleen jotain isompaa myöhemmin.

 Monilukutaitoa tarvitaan kaikkialla. On tärkeä osata lukea tekstiä kriittisesti, eikä uskoa kaikkea, mitä lukee. Tämä tulee hyvin esille historiassa ja siinä, mikä on luotettava lähde. Miten voimme analysoida historiallisia tekstejä? TVT taitoja tarvitaan nykyisin koko aika enemmän. Kaikki tieto siirtyy enemmän netin puolelle. Tässä tarvitaan monilukutaitoja selvittämään, mikä on asianmukaista tieteellistä tekstiä. On eri asia osata pelata tietokoneella, kun osta etsiä tietoa. Tätä on hyvä harjoitella historiassa ja yhteiskuntaopissa.

Historia ja yhteiskuntaoppi auttaa oppilaita ymmärtämään työelämäntaitoja ja mikä on yrittäjyys. Miksi on tärkeää, että aikaisemmin on käyty töissä. Mitkä silloin on ollut tärkeitä työelämätaitoja ja mitkä ovat nyt. Oppilaat pääsevät myös itse pohtimaan, miksi on tullut muutosta. Näiden aineiden kautta päästään hyvin pohtimaan, miten osallistuminen on vaikuttanut historiassa ja miten se voi vaikuttaa nyt. Niissä pohditaan paljon kestävän tulevaisuuden rakentamista. Kuinka voi omille teoilla vaikuttaa, mitä on tehty jo nyt.

Maisterit -21 1 demotehtävä

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää luoda mielenkiintoinen oppimisympäristö ja dialoginen opetustapa.  Historian tunteminen on yleissivistävää ja se auttaa oppilaita ymmärtämään mitä aiemmin on tapahtunut ja kuinka se vaikuttaa meidän elämäämme nyt. Vuosiluvut ja niiden ulkoaopettelu ei ole se tärkein pointti. Oleellista on herättää oppilaiden mielenkiinto aiheeseen ja pyrkiä tuomaan se lähemmäs heitä.

 

Mikä/ mitkä tavoitteista herätti mielenkiintosi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

Historia ei omassa lapsuudessani ollut millään lailla mielenkiintoinen aine, joten on hyvä, että nykyään ops korostää mielekkäitä työtapoja oppia, kuten esimerkiksi leikkiä, drammaa ja pelejä. Koen myös kannustavan, rohkaisevan ja ohjaavan oppilaiden oppimisen arvioinnin olevan todella tärkeää oppilaan oman motivaation näkökulmasta. 4-6- luokkalaisten arvioinneissa on kohta jossa sanotaan, ettei sisältöjen muistaminen ole se tärkein asia vaan oppilaan taito soveltaa tietoa ja kehittää omaa ajatteluaan on tärkeämpää. Olen tässä samaa mieltä. Tämä on hyvä kertoa myös oppilaille, koska monille ulkoaopettelu ei ole se paras tapa oppia asioita.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaiset oppimisen alueet tarjoavat ja mahdollistavat laajan ja monipuolisen opettamisen. Historiaa voidaan tarkastella monista eri näkökulmista ja se voidaan integroida hyvin muihin aineisiin. Lähes kaikissa tavoitteissa laaja-alainen osaaminen sisälsi ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun. Itse koen, että nämä ovat se perusta, jonka päälle rakennetaan muut laaja-alaisen oppimisen alueet.

Maisterit -21
1. Mikä on historian opetuksessa tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää opetella tarkastelemaan menneisyyttä, jonka avulla ymmärretään nykypäivää paremmin. Historian avulla voidaan kehittää oppilaiden kriittisiä ajattelutaitoja.  Dialogi oivallinen tapa historian opetuksessa, jossa oppilaat saavat aktiivisia osapuolia

2. Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä ymmärtänyt?

Tavoitteet, jotka herätti kiinnostukseni olivat T1 ja T10

T1: Historia ei ole välttämättä kiinnostavin oppiaine koulussa, joten opettajan tulee suunnitella historian oppitunnit, jotta oppilaiden motivaatio oppiainetta kohtaan saadaan ylläpidetty. Historian opetuksessa voidaan hyödyntää monipuolisia oppimismenetelmiä muun muassa retket. Oppilaiden tulisi aktiivisia toimijoita sekä olisi tärkeää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan historian opetuksessa.

T10: Historia muuttuu jatkuvasti uusien lähteiden myötä ja sitä tarkastellaan kriittisemmin. Historian kirjoissa osa saattaa olla vanhaa tietoa, joten tämän tavoitteen avulla voidaan harjoitella oppilaiden kanssa tulkitsemaan uusia tietoja.

3. Mitä historia ja yhteiskunta oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen alueilla?

Historia ja yhteiskunta oppiaineina ovat laaja-alaista oppimista. Sen avulla opitaan ajattelemaan monipuolisemmin. Lisäksi hakemaan tietoa ja oppia oppimaan. Historiassa käydään läpi kulttuurista moninaisuutta ja tämän avulla tuetaan oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin muodostamista. Monilukutaidon avulla voidaan hyödyntää monipuolisia tiedon lähteitä ja tarkastelemaan niitä kriittisemmin. Työelämäntaidot ovat yhteiskunnassa tärkeitä taitoja.  

Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävät)

 Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetus antaa eväitä ymmärtää mennyttä, jonka kautta ymmärrämme paremmin myös tätä päivää. Miten eri historian tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, miten asiat maailmassamme ovat nyt. Historian opetuksen tulisi kehittää myös oppilaiden kriittistä ajattelua.

Historian opetus on tärkeää sitoa jollain lailla oppilaille sopivaan kontekstiin, jotta siitä saadaan mielenkiintoista ja motivoivaa. Opetuksen ei tulisi perustua ulko-oppimiseen tai olla opettajajohtoista paasaamista. Oppilaan tulisi olla aktiivisessa roolissa oppimisessa.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni hienoa, että opetussuunnitelmassa on nostettu elämykselliset ja toiminnalliset työtavat esille historian opetuksessa. Näistä mainittiin esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkiminen, kerronta, draama, leikit ja pelit. En juurikaan muista, että tällaisia työtapoja olisi käytetty historian opetuksessa omina kouluaikoina.

Historian opiskelu suositellaan aloitettavaksi perehtyen historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Tällä tavoitellaan varmasti juuri sitä, että lähestytään oppiainetta oppilaiden oman elämän kautta. Vastaavanlaisesta lähestymistavasta muistan myös omilta kouluajoilta, joskin en niinkään kovin onnistuneista. Omat muistoni ovat hyvin väkinäisiä, kun piti tuoda joku isovanhempien aikainen kahvipannu tms. esine, joita sitten metsästettiin pakolla. Motivoivaa ja mielenkiintoista se ei suinkaan ollut.

Pidin siitä, että tavoitteet on jaettu opetussuunnitelmaan selkeästi molemmissa oppiaineissa. Historian ilmiöiden ymmärtäminen T4-T8 sekä historiallisen tiedon käyttäminen T9-T11 olivat mielestäni mielenkiintoisimmat. Jäin kuitenkin miettimään tarkemmin tavoitetta T4: auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Tavoitteen arvioinnin kohteena on kronologinen ymmärrys. Jäin pohtimaan tätä erityisesti ulko-opeteltujen vuosilukujen näkökulmasta. Ulkoa opetellut vuosiluvut eivät tunnu keskeisiltä tämän päivän historian opetuksessa, mutta tarvitaanhan tämän tavoitteen saavuttamiseksi jonkinlaista tietoa eri aikakausina tapahtuneista vuosiluvuista. Tästä tavoitteista nousi vahvasti mieleen omilta kouluajoilta alituiset vuosilukujanat ja tärkeiden vuosilukujen tankkaaminen. Jäin pohtimaan miten eri aikakausia ja keskeisiä vuosilukuja voisi opettaa mukaansatempaavalla tavalla.

Yhteiskuntaopissa tavoitteet liittyen yhteiskunnallisen tiedon käyttämiseen ja soveltamiseen T7-T9, olivat mielestäni mielenkiintoisimmat. Etenkin T8 rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteleminen ja soveltaminen sekä T9 mediataidot ovat minusta tosi tärkeitä aiheita ja on hienoa, että näitä taitoja opetetaan nykyään koulussa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet tulevat historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa hyvin esille.

Ajattelu ja oppiman oppiminen (L1) nousee vahvasti esille. Historiassa tärkeää on osata käyttää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Yhteiskuntaopissa puolestaan vahvistetaan taitoa kysyä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa.

Myös monilukutaito (L4) ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen nousee tärkeinä esille. Oppilaat harjoittelevat etsimään aiheeseen soveltuvaa tietoa sekä tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia lähteitä. Oppilaat saavat ohjausta turvalliseen ja vastuulliseen TVT:n käyttöön. Yhteiskuntaopissa oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan ja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Tavoitteena on myös ohjata huomioimaan tietosuoja ja tekijänoikeudet sekä pohtimaan mitä seurauksia vastuuttomasta ja lainvastaisesta toiminnasta voi olla.

Maisterit -21

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää luoda mielenkiintoinen oppimisympäristö ja dialoginen opetustapa. Pedagogiikka on kaiken pohjalla. Historian tunteminen on yleissivistävää ja se auttaa oppilaita ymmärtämään mitä aiemmin on tapahtunut ja kuinka se vaikuttaa meidän elämäämme nyt. Vuosiluvut ja niiden ulkoaopettelu ei ole se tärkein pointti. Oleellista on herättää oppilaiden mielenkiinto aiheeseen ja pyrkiä tuomaan se lähemmäs heitä.

Mikä/ mitkä tavoitteista herätti mielenkiintosi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

Historia ei omassa lapsuudessani ollut millään lailla mielenkiintoinen aine, joten on hyvä, että nykyään ops korostää mielekkäitä työtapoja oppia, kuten esimerkiksi leikkiä, drammaa ja pelejä. Koen myös kannustavan, rohkaisevan ja ohjaavan oppilaiden oppimisen arvioinnin olevan todella tärkeää oppilaan oman motivaation näkökulmasta. 4-6- luokkalaisten arvioinneissa on kohta jossa sanotaan, ettei sisältöjen muistaminen ole se tärkein asia vaan oppilaan taito soveltaa tietoa ja kehittää omaa ajatteluaan on tärkeämpää. Olen tässä samaa mieltä. Tämä on hyvä kertoa myös oppilaille, koska monille ulkoaopettelu ei ole se paras tapa oppia asioita.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaiset oppimisen alueet tarjoavat ja mahdollistavat laajan ja monipuolisen opettamisen. Historiaa voidaan tarkastella monista eri näkökulmista ja se voidaan integroida hyvin muihin aineisiin. Lähes kaikissa tavoitteissa laaja-alainen osaaminen sisälsi ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun. Itse koen, että nämä ovat se perusta, jonka päälle rakennetaan muut laaja-alaisen oppimisen alueet.

1. Ennakkotehtävä

Pohdi kirjallisesti ensin lyhyesti kysymystä "Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" tämänhetkisen näkemyksesi mukaan.

Tämänhetkisen näkemykseni mukaan historian opetuksessa on tärkeää saada aiheet kiinnostamaan oppilaita ja tehdä opittavista asioista jollain tavalla merkityksellisiä oppilaille. Tärkeää on myös luoda kytkös historian ja nykypäivän välille ja tehdä opetuksesta esim. Toiminnallisuuden avulla helposti lähestyttävämpää ja mielekkäämpää. Historian opetuksessa tärkeää on opettajana omata käsitys opetettavista sisällöistä ja tavoitteista. Tärkeää on myös tuoda tavoitteet ilmi oppilaille. Opettajan tulee tehdä historian opetuksesta dialogista ja sitä kautta varmistaa, ettei historian opetus ole pelkästään ulkoa opeteltuja päivämääriä. 

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Koin kiinnostavaksi POPS14 historian tavoitteen: “T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä”, sillä kun itse olin koulussa, ei tullut ajatelleeksi että tieto saattaa muuttua, vaan piti kirjassa kirjoitettua tietoa absoluuttisena totuutena. Mielenkiintoista on siis että nykyään korostetaan jo alakoulussa tiedon muuttuvaa ja kehittyvää luonnetta sekä eri ihmisten erilaisia tulkintoja. 

POPS14 Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostava oli “T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja”. Sillä koen tavoitteen todella tärkeäksi itsenäistymisen ja aikuisuuden kannalta. En muista että omana kouluaikanani oltaisiin edes puhuttu rahan käytöstä tai kulutusvalinnoista. 

 Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Aattelu ja oppimaan oppiminen:

Tiedon rakentuminen monella tavalla, tiedon haku ja eri lähteiden käyttö, erilaiset näkökulmat liittyen samaan ilmiöön sekä oivallukset ja kriittisyys. 

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

 Ymmärrys kulttuurisista juurista, omasta taustasta ja sukupolvista. Ymmärrys kotiseudun kulttuurista nykypäivänä ja entisaikoina. Kulttuuriympäristön muutos ja moninaisuus. Ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja puolustaminen. Vuorovaikutus,yhteistyö, toisten asemaan asettuminen. 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Yhteisten sääntöjen laadinta ja niiden noudattaminen, toimintatapojen kehittäminen, tutustuminen kestävän kuluttamisen käytäntöihin, jakamisen, kohtuullisuuden ja säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitys, kuluttajana toimiminen, omien valintojen pohtiminen kestävän tulevaisuuden kannalta. 

Monilukutaito

Erilaisten tekstien tulkitseminen ja tarkastaminen tekijän, katsojan ja käyttöyhteyksien sekä -tilanteiden näkökulmasta. Monipuolisiin tiedonlähteisiin kannustaminen esim. suulliset, audiovisuaaliset painetut ja sähköiset lähteet, sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttö. Tiedon soveltuvuuden arviointi ja vertailu. 

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 

Tiedonhaku hakupalveluiden avulla eri lähteistä, lähteiden hyödyntäminen oman tiedon tuottamisessa ja tiedon kriittinen arviointi. 

Työelämätaidot ja yrittäjyys 

Järjestelmällinen ja pitkäjänteinen työskentely ja vastuu ottaminen kasvavissa määrin omasta tekekmisestä. Projektien toteuttaminen, ryhmässä toimiminen ja yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Vastavuoroisuuden harjoittelu, neuvottelutaidot ja ponnistelu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Pohja kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Kestävä Kestävä kehityksen, rauhan tasa-arvon ja demokratian sekä ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten ja tilanteiden pohtiminen. Käytännön tekojen pohtiminen ja harjoittelu myönteisen muutoksen puolesta. Päätöksen teon harjoittelu ja kannustaminen erilaisiin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotohin joissa pystyy harjoitella osallistumista, vaikuttamista ja vastuunkantoa. 

Maisterit -21

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää, että oppilas oppii yleissivistäviä asioita historiasta. On myös tärkeää muistaa, ettei historian opetus ole vain asioiden ulkoa opettelemista, vaan pyritään ymmärtävään oppimiseen. Opetuksessa on tärkeää muistaa myös, ettei se ole koko ajan vain aikuisjohtoista ja sellaista, että opettaja esittää kysymykset ja lapset vastaavat, vaan niin, että lapsi kysyy ja vastausta pohditaan yhdessä. Tärkeää on myös, että historian tunnilla opittuja asioita opittaisiin liittämään/nähtäisi yhtäläisyyksiä muiden oppiaineiden sisältöön (esim. uskontoon, uskonnon tunnilla opitut asiat liittyvät myös historiaan, puhutaan samoista tapahtumista).

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historia: En ole ennen ajatellut historiaa identiteettiä rakentava oppiaineena.

Kiinnostusta herätti ”johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille”, koska tämä on mielestäni tärkeää historian opetuksessa.

”Jatkuvuuksien hahmottaminen historiassa”, mikä olisi esimerkki tällaisesta jatkuvuudesta?

Yhteiskuntaoppi: Kiinnostusta herätti ”median roolin ja merkityksen tarkasteleminen arjessa ja yhteiskunnassa”. Medialla on nykyään niin paljon vaikutusta kaikkeen, että koen tämän tavoitteen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi.

Myös tavoitteet ”oppia ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä” ja ”harjoitella demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä” ovat tärkeitä ja mielenkiintoisia tavoitteita.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

• Asioiden pohtiminen eri näkökulmista
• Asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden, keskinäisten yhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottaminen
• Tiedon käyttäminen argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen
• Analysoida asioita kriittisesti eri näkökulmista

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Ympäristön kulttuurisen merkityksen tunnistaminen ja arvostaminen, oman kulttuuri-identiteetin rakentaminen
• Mahdollisuus kokea, tulkita ja arvostaa (omaa) kulttuuriperintöä
• Oman taustan merkityksen ja paikan sukupolvien ketjussa pohtiminen
• Tunnistaa miten media muokkaa kulttuuria ja millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä
• Tarkastellaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista

Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot

• Oma talouden hallinta ja kuluttaminen, oman elämän ja arjen kannalta tärkeiden taitojen harjoitteleminen
• Kuluttajataitojen kehittäminen
• Mainonnan (median) kriittinen tarkastelu
• Omien oikeuksien ja vastuiden tunteminen

Monilukutaito

• Tekstien tulkitseminen, tuottaminen ja arviointi auttaa rakentamaan omaa identiteettiä
• Kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittäminen
• Teknologiaa eri tavoin hyödyntävät oppimisympäristöt
• Kehitetään tiedonalan kielen hallintaa
• Erilaisten tekstien käyttäminen, tulkitseminen ja tuottaminen, yksin ja yhdessä muiden kanssa
• Oppilaille merkityksellisten ja autenttisten tekstien ja niistä nousevien tulkintojen tarkastelu

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• Tvt:n käyttö tiedonhallinnassa ja tutkivassa työskentelyssä
• Välineitä tehdä omia ajatuksia näkyväksi eri tavoin
• Tvt:n vaikutuksen arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta, vastuullisena kuluttajana toimiminen
• Tvt:n merkitys, mahdollisuudet ja riskien hahmottaminen globaalissa maailmassa

Työelämätaidot ja yrittäjyys

• Oivaltaa työn ja yrittelijäisyyden merkitys, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oma vastuu yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä
• Ryhmätoiminnan ja projektityöskentelyn oppiminen
• Työskentely itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa, järjestelmällinen ja pitkäjänteinen toiminta
• Hahmottaa oma tehtävä osana kokonaisuutta, vastavuoroisuus, oma ponnistelu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi
• Toiminnallisissa opiskelutilanteissa opitaan suunnittelemaan työprosesseja
• Työhön käytettävän ajan arviointi, uusien ratkaisujen löytäminen olosuhteiden muuttuessa
• Erilaisten vaihtoehtojen etsiminen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

• Osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen harjoitteleminen
• Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen
• Oikeus osallistua päätöksentekoon
• Oman opiskelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviontiin osallistuminen
• Saa tietoa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinosta
• Arvioida median vaikutuksia
• Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta
• Omien näkemysten ilmaiseminen rakentavasti
• Kannustetaan pohtimaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista
• Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisten yhteyksien pohtiminen
• Omien valintojen ja tekojen merkitys yhteiskunnalle
• Valmiuksia yhteiskunnan toimintatapojen ja-rakenteiden arviointiin

Maisterit -21( 1. tapaamisen tehtävä)
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksen on mielestäni tärkeää opettaa ja auttaa ymmärtämään nykyhetkeä; miksi asiat ovat tietyllä tavalla nyt? Olisi tärkeää, että historian opetus herättäisi mielenkiinnon historiallisiin tapahtumiin sekä menneisyyttä kohtaan. Mitä ja miksi tapahtui, mitä siitä seurasi ja mikä yhteys näillä tapahtumilla on aina nykyhetkeen asti? Voisiko historiasta oppia jotakin tulevaisuutta varten?
Historia on yleisivistävä oppiaine ja se kertoo menneestä maailmasta ja menneiden sukupolvien ajattelusta ja yleisemminkin ihmisen toiminnasta. Valitettavasti monen mielenkiinto näitä asioita kohtaan on kärsinyt perinteisen historianopetuksen tavoitteiden painottumisesta yksityiskohtiin ja vuosilukujen osaamiseen. 

Mitkä ops:in kohdat herättivät kiinnostuksen/ mitä jäit ihmettelemään?

Ops:iin tutustuessani ensimmäinen ajatukseni oli, että olisi kiinnostavaa lukea omien kouluvuosieni aikainen historian opetussuunnitelma. Kokemukseni historian oppimisesta on sellainen, että opeteltavat asiat tuntuivat toisistaan täysin irrallisilta asioilta, joilla ei ollut mitään yhteyttä mihinkään, kaikkein vähiten omaan elämääni tai kokemuspiiriini. Niinpä näillä asioilla ei ollut juurikaan mitään merkitystä minulle. 
Olikin mukava huomata, miten vahvasti opetussuunnitelmassa korostuvat täysin toisenlaiset asiat kuin historiallisten tapahtumien ja vuosilukujen tarkka hallinta. 
Kiinnostavaa oli minusta se, miten historian oppiaineen tavoitteena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hienoa oli mielestäni myös erilaisten oppimisympäristöjen merkitys, tvt:n hyödyntäminen sekä erityisesti toiminnallsten ja elämyksellisten opetusmenetelmien korostaminen. Eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja toiminnalliset menetelmät herättävät kiinnostuksen opittavaa asiaa kohtaan aivan eri tavalla kuin opettajan monologin kuunteleminen ja kirjasta lukeminen. Tutkiva opiskelutapa tuo myös mielenkiintoa historian opiskeluun. 
Mielenkiintoista ops:ssa oli mielestäni oli myös oppiaineen arviointi. Sisältöjen muistamisen sijaan painopiste on tiedon soveltamisen ja historiallisen ajattelun kehittymisen arvioinnissa. 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat luonteeltaan sellaisia oppiaineita, joihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet limittyvät hienosti. Useimmat laaja-alaisen osaamisen osa-alueista voidaan yhdistää helposti historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Erityisesti osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, työelämätaidot ja yrittäminen, monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen sekä ajattelu ja oppimaan oppiminen ovat entistä enemmän tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, joita historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden opiskelu vahvistaa.

Maisterit -21

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Jokaisen oppiaineen kohdalla on erittäin tärkeää, että opettajan suhtautuminen oppiaineeseen on positiivinen. Taustalla ei voi olla negatiivisia oppiaineeseen liittyviä käsityksiä, jotka väistämättäkin vaikuttavat opetukseen ja sen laatuun. Vaikka opettajan historian tuntemus ei ole edellytys opettamiselle, niin koen, että oppilaiden on helpompi luottaa opettajaan, jos he kokevat opettajan asiantuntevaksi.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Oli hienoa huomata, kuinka kokonaisvaltaisia opetussuunnitelmassa kuvatut tavoitteet ovat. Kummankaan oppiaineen kohdalla ei tullut sellaista tavoitetta, jonka olisin kokenut jollain tavalla tarpeettomaksi, vaan tavoitteet tuntuvat tärkeiltä.

Historian oppiaineen tavoitteista vahvimmin mieleen jäi T5 eli oppilaan ohjaaminen ihmisten toiminnan motiivien ymmärtämiseen. Tuo tavoite on jo aikaisemmin noussut esiin kurssilla ja oli mukava havaita, että historiallinen empatia on asia, johon opetuksessa tähdätään. Toki nykyajan ihmisenä on mahdotonta täysin käsittää, millaisessa maailmassa historian ihmiset ovat eläneet, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö mahdollisimman kattavan käsityksen saavuttaminen olisi tavoiteltava asia.

Yhteiskuntaopin tavoitteista ensimmäisenä mieleen tulee T6 eli eri toimijoiden tuottaman yhteiskunnalliseen tietoon liittyvien arvojen, näkökulmien ja tarkoitusperien ymmärtämisen tukeminen. Elämme nykyään yhteiskunnassa, jossa erilaista tietoa tulee monesta suunnasta ja koen hyvin tärkeäksi, että oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti saatavilla olevaan tietoon. Sillä on merkitystä, että mistä tieto löytyy ja miten se on tuotettu.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ajattelu ja oppiminen

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa painottuva tutkiva ote kehittää monella tapaa ajattelua ja oppimaan oppimista. Tutkivassa opetuksessa vuorovaikutus ja päättely on isossa roolissa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Yksi historian opetuksen merkittävistä tehtävistä on tutustuttaa oppilaat eri kulttuureihin, niin omaansa kuin muihinkin. Opetuksessa pyritään antamaan käsitystä siitä, miten kulttuurit ovat muodostuneet ja minkälaiset aatteet, niiden taustalla ovat. Kulttuurien ymmärrys kehittää myös vuorovaikutustaitoja. 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Historian ja yhteiskuntaopin opetus antaa merkityksellistä tietoa yhteiskunnassa toimimiseen liittyen. Historian kautta opitaan, että miten aikaisemmin on toimittu ja minkälaisiin seuraamuksiin se on johtanut. Tämä voi antaa näkökulmaa oppilaille heidän ja muiden tahojen ratkaisuihin elämässä. Yhteiskuntaoppi antaa oppilaille kuvaa siitä, että miten yhteiskunnan rakenteet toimivat ja minkälaisia velvollisuuksia sekä mahdollisuuksia kansalaisilla nykyaikana on.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa käydään läpi monia erilaisia tietoja ja tekstejä. Tutkivassa opetuksessa tulkitaan monessa muodossa olevaa tietoa ja tehdään päätelmiä. Oppiaineisiin kuuluva monipuolinen tulkitseminen kehittää monilukutaitoa. Kummassakin oppiaineessa tulisi tutustua ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian tuomia mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen on väistämätöntä nyk yhteiskunnassa, joten varsinkin yhteiskuntaopissa tulisi harjoitella sen käyttämistä. 

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Historian opetuksessa saadaan tietoa siitä, miten menneisyydessä on toimittu ja miten on päädytty nykyiseen yhteiskuntamalliin. Yhteiskuntaopissa käydään läpi tarkemmin keinoja, joiden avulla yhteiskunnalliseen toimintaan voidaan osallistua nykyaikana.

Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävä)

1. Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni tärkeää historian opetuksessa on opettaa tunnin aiheet mielenkiintoisella tavalla ja näin saada oppilaat motivoitumaan historian opiskelusta jo alusta saakka. On tärkeää, että historian opiskelu ei ole ulkoa opettelua ja, että opiskelu ei tapahdu pelkästään sisältö edellä. Tärkeämpää on historian asioiden ja tapahtumien ymmärtäminen sekä tulkitseminen. Oppilaiden on tärkeää ymmärtää mitkä asiat ovat johtaneet nykyaikaan ja mitkä eri tekijät ovat vieneet asiat tähän pisteeseen. Historian opiskelussa on tärkeää syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä laajat kokonaisuudet. Historian opetuksessa korostuu myös esimerkiksi lähdekriittisyys ja tiedon haku

2. Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostukseni herätti se, että opetussuunnitelmassa mainittiin, että historian opetuksen tavoitteiden kannalta on tärkeää valita elämykselliset sekä toiminnalliset työtavat. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkiminen, kerronta, draama, leikit ja pelit. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisen kanssa.  

Historian tavoitteet olivat selkeitä, ne oli jaettu selkeästi kolmeen eri tavoitekokonaisuuteen eikä mikään tavoite jäänyt itselle epäselväksi. Jäin kuitenkin ihmettelemään T1 tavoitetta, jossa tavoitteena on ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Pohdin lähinnä tuota identiteetin rakentuvuutta historian oppiaineen kautta ja sitä, miten historia oppiaineena vaikuttaa identiteetin rakentumiseen.

Yhteiskuntaopin tavoitteet olivat myöskin selkeitä. Näissä kiinnostukseni herätti median roolin tarkastelu, sillä se on koko ajan enemmän mukana myös 4–6 luokkalaisten oppilaiden elämässä. Koen tärkeänä myös yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä olevan perehtymisen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. On hyvä, että vuorovaikutus ja siihen liittyen kuunteleminen, mielipiteiden ilmaisu, omien näkemyksien perustelu sekä omien vahvuuksien löytäminen on läsnä opetuksessa jo tässä vaiheessa.

 

3. Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina on suuresti osana laaja-alaista oppimista. Tietoa molemmissa aineissa etsitään monista eri lähteistä, mikä tukee lähdekriittisyyden sekä monilukutaidon harjoittelua. Opetuksen toiminnallisuus tukee osallistumista, vuorovaikutustaidon kehittymistä ja itsensä ilmaisua. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan arjen taitoja, kuten rahankäyttöä, kulutusvalintoja, yrittämistä sekä demokraattista vaikuttamista ja näihin liittyy vahvasti L6 työelämäntaidot ja yrittäjyys. Lisäksi oppiaineissa harjoitellaan yhteistyötaitoja sekä oma-aloitteellisuutta mitä oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa työelämässä.

Maisterit -21 1.tapaamisen tehtävät

• Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää, että koko aineeseen lähdetään mukaan oman lähihistorian kautta. Se tuo opetuksen lähemmäs ja sen tiedon päälle voi alkaa rakentamaan uutta tietoa kauempaa. Vuosiluvut ja muu nippelitieto voi olla mukana, mutta pääpaino tulisi olla muussa sisällössä ja yhteisessä oppimisessa ja tapahtumien ymmärtämisessä. Historian opetus on tärkeää, että voi ymmärtää mm. ympäristöjen ja ihmisen elämänkulkua, miten on kuljettu nykypäivään ja oman paikkansa historiallisella aikajanalla sekä hahmottaa tulevaisuutta eri näkökulmista.

• Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian tekstitaidot tarttuivat pohdittavaksi, se että ei pelkästään lue mitä luettavaksi osoitetaan, vaan oppii myös analysoimaan ja tulkitsemaan lukemiaan menneitä lähteitä kriittisesti. Eli sellainen syvemmin ymmärtävä lukeminen, tiedon tutkiminen on tärkeää. Arvioinnissa muistamisen sijaan annetaan painoarvo tiedon soveltamiselle ja historiallisen ajattelun kehittymiselle. Yhteiskunnallisen moniperspektiivisyyden tärkeys nousi myös esille, eli ei pelkkä historian lukeminen vaan historian omaksuminen omiksi näkemyksiksi yhteiskunnallisina ilmiöinä. Oppiaineen tavoitteet näyttävät rakentuvan loogisesti kiinnostuksen herättelystä, tiedon hankkimisen ja ymmärtämisen ja ajattelun laajentamisen kautta selityksille ja tulkinnoille ja oman toiminnan selittämiselle. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet poikki leikkaavat kaikkea omaa oppimista, kasvua ja kehittymistä elämän eri osa-alueilla.

• Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen osioita tulee eri tavoite- ja sisältöalueilla vaihdellen ja rinnatusten. Esimerkiksi oppiaineet tarjoavat mahdollisuuden oman ajattelun kehittymiselle, ajatella kriittisesti mutta samalla monesta näkökulmasta, yhteistyötaitojen kehittymistä ja sosiaalisia taitoja kaikin puolin ryhmätöissä yms. Oppiaineet tarjoavat tietysti kulttuurista osaamista ja tiedon kasvamista jo oman maan kohdalla, miten olemme olleet ajan saatossa toisten valtioiden vallan alla ja siitä itsenäistyneet, ja mitä se oikeasti on vaatinut pienen maan kansalta. Toisaalta toisten maiden tapoihin tutustuminen tuo ymmärrystä ja toivottavasti avarakatseisuutta toisia kohtaan. Tulevaisuusajattelua ja näkemystä mihin suuntaan maailmaa olisi hyvä viedä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja tasapainon kannalta, kun tiedetään ennen vallalla olleet mm. arvot, normit ja tavat.

Maisterit -21
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää, että oppijat oppivat ymmärtämään lähiympäristönsä, perheensä ja läheistensä historiaa. Näin he oppivat jäsentämään maailmaa. Tärkeää on myös saada tietoa siitä, miten tämän päivän tilanteeseen on tultu. Kriittisen ajattelun herätteleminen historian puuttellisuudesta ja puolueellisuudesta on tärkeää.


POPS 2014

Historian opetussuunnitelman perusteissa mainitaan myös kriittisen ajattelun tärkeys. Historia on aina jonkin henkilön tai ryhmän näkökulma asiaan. Sen on vaikea olla neutraalia. Vuosiluokilla 3-6 historian opetukseen näyttäisi olevan sekoitettuna myös yhteiskuntaopin sisältöjä, joka oli mielestäni hieman yllättävää. Kun historian opetukseen otetaan yhteiskunnallinen näkökulma mukaan, historian tarkastelulle tulee myös oman toiminnan reflektointia, mietitään sitä, miten edeltäjien "virheistä" voidaan oppia. Yhteiskuntaopin opetussuunnitelman perusteissa painotetaan myös kriittisen ajattelun tärkeyttä. Opetellaan, kuinka eri toimijoiden tuottamaa tietoa tutkitaan kriittisesti arvioiden. Yhteiskuntaopissa kannustetaan oppijoita yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Heitä yritetään saada kiinnostumaan ajankohtaisista tapahtumista, seuraamaan niitä ja pohtimaan niiden vaikutusta omaan elämään. Yhteiskuntaopin tavoitteissa oli mielenkiintoista huomata oman rahan käyttöön perehtyminen. Itse en muista, että olisimme omana aikanani käyneet rahan käyttöä alakoulussa, mutta mielestäni on hienoa, että siitä puhutaan ja harjoitellaan nykypäivänä jo alakoulussa.
Lisäksi historian opetuksen tavoitteisiin kirjatut "itsestä huolehtiminen ja arjen taidot" sekä "työelämäntaidot ja yrittäjyys" olivat sellaisia mitä en ihan ensimmäisenä olisi mieltänyt historian opetuksen tavoitteiksi, mutta tarkemmin ajateltuna näitä taitoja oppii myös tämän aineen kautta.

Laaja-alainen osaaminen

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon eväitä laaja-alaiselle osaamiselle. Niiden avulla pääsee harjoittelemaan muun muassa tiedonhakutaitoja, kriittistä ajattelua, kulttuurin moninaisuutta sekä vahvistamaan identiteettiä. Tiedon hakemisen aikana oppijat pääsevät myös harjoittelemaan itseohjautuvuutta sekä vastuun ottoa.