Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävä)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää, että oppilas oppii historian avulla monipuolista ajattelua sekä kriittisyyttä. Historiaa opiskelemalla oppilas myös vahvistaa historiallisten tekstien ja ympäristöjen lukutaitoa, jolloin taito erottaa fakta ja tulkinta toisistaan kehittyy. Historian opetuksessa on tärkeää tutustua myös ajanjäsentämiseen, jota voidaan tutkia ja pohtia esimerkiksi oman lähipiirin avulla (isovanhemmat/tutustuu oman perheensä ja sukunsa historiaan). Tärkeää on myös saada oppilaalle käsitys ja ymmärrys siitä, että useat historian tapahtumat ovat ihmisen toiminnan seurausta, joka heijastuu myös siihen, että oppilas oppii ymmärtämään oman toimintansa seurauksia.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian opetuksen ja sen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita opetukseen elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja. Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkiminen, vierailut paikallisissa museoissa, kerronta, draama sekä erilaiset leikit ja pelit. Historian opetuksen kokonaisvaltaisena tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa.

Tavoitteista (T1-11) kiinnostukseni herättivät erityisesti tavoitteet T4, T5, T6, T7, T8. Kaikissa tavoitteissa korostuu historian ilmiöiden ymmärtäminen, jolloin oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöistä, osaa kuvata muutosta sekä oppilas kykenee eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan. Sain usean idean näiden tavoitteiden ympärille, joita voisin tulevaisuudessa toteuttaa oppilaiden kanssa historian opetuksen yhteydessä. Erilaiset museovierailut historiallissilla kohteilla ovat elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, jotka toimisivat mainiosti näiden tavoitteiden ympärillä.

Esimerkiksi T5 käsittelee ihmisen elämää ja olisi mielekästä tutustua menneen ajan ihmisen arkeen monipuolisin keinoin. Oppilasryhmän kanssa voisi tutustua metsästys- ja pyyntikulttuureihin ja pohtia miten ennen vanhaan saatiin ravintoa ja miten se eroaa nykypäivästä. Oppilas oppii samalla arvostamaan historian eri ajanjaksoja ja kulttuurien ainutlaatuisuutta, joka näkyy nykypäivänä yhä voimakkaammin arjessamme.

 Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet historiassa ja yhteiskuntaopissa korostavat oppilaan ajatteluntaitojen kehittymistä. Tarkoituksena on, että oppilas havainnoi sekä analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä ja kykenee etsimään hyvän tulevaisuuden rakentamisen elementtejä. Tällöin oppilas pyrkii havaitsemaan, millaisia vaikutuksia yksilöiden tekemillä valinnoilla on ja pyrkii toimimaan eettisesti. Sekä historianopetus että yhteiskuntaopin opetus tukevat oppilaan identiteetin rakentumista.

Historian opiskelu auttaa opiskelijaa jäsentämään muuttuvan maailman epävarmuutta sekä ymmärtämään nykypäivän tapahtumia ja pohtimaan niitä eri näkökulmista. Yhteiskuntaoppi puolestaan ohjaa opiskelijaa miettimään yksilön ja yhteiskunnan vastuuta eritasoilla. Kokonaisuudessaan historian ja yhteiskuntaopin oppiaineet tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille monipuolisia arjentaitoja, jotka ovat peruskoulussa läsnä päivittäin.