Maisterit -21 (1. tapaamisen tehtävät)

 Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetus antaa eväitä ymmärtää mennyttä, jonka kautta ymmärrämme paremmin myös tätä päivää. Miten eri historian tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, miten asiat maailmassamme ovat nyt. Historian opetuksen tulisi kehittää myös oppilaiden kriittistä ajattelua.

Historian opetus on tärkeää sitoa jollain lailla oppilaille sopivaan kontekstiin, jotta siitä saadaan mielenkiintoista ja motivoivaa. Opetuksen ei tulisi perustua ulko-oppimiseen tai olla opettajajohtoista paasaamista. Oppilaan tulisi olla aktiivisessa roolissa oppimisessa.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni hienoa, että opetussuunnitelmassa on nostettu elämykselliset ja toiminnalliset työtavat esille historian opetuksessa. Näistä mainittiin esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkiminen, kerronta, draama, leikit ja pelit. En juurikaan muista, että tällaisia työtapoja olisi käytetty historian opetuksessa omina kouluaikoina.

Historian opiskelu suositellaan aloitettavaksi perehtyen historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Tällä tavoitellaan varmasti juuri sitä, että lähestytään oppiainetta oppilaiden oman elämän kautta. Vastaavanlaisesta lähestymistavasta muistan myös omilta kouluajoilta, joskin en niinkään kovin onnistuneista. Omat muistoni ovat hyvin väkinäisiä, kun piti tuoda joku isovanhempien aikainen kahvipannu tms. esine, joita sitten metsästettiin pakolla. Motivoivaa ja mielenkiintoista se ei suinkaan ollut.

Pidin siitä, että tavoitteet on jaettu opetussuunnitelmaan selkeästi molemmissa oppiaineissa. Historian ilmiöiden ymmärtäminen T4-T8 sekä historiallisen tiedon käyttäminen T9-T11 olivat mielestäni mielenkiintoisimmat. Jäin kuitenkin miettimään tarkemmin tavoitetta T4: auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Tavoitteen arvioinnin kohteena on kronologinen ymmärrys. Jäin pohtimaan tätä erityisesti ulko-opeteltujen vuosilukujen näkökulmasta. Ulkoa opetellut vuosiluvut eivät tunnu keskeisiltä tämän päivän historian opetuksessa, mutta tarvitaanhan tämän tavoitteen saavuttamiseksi jonkinlaista tietoa eri aikakausina tapahtuneista vuosiluvuista. Tästä tavoitteista nousi vahvasti mieleen omilta kouluajoilta alituiset vuosilukujanat ja tärkeiden vuosilukujen tankkaaminen. Jäin pohtimaan miten eri aikakausia ja keskeisiä vuosilukuja voisi opettaa mukaansatempaavalla tavalla.

Yhteiskuntaopissa tavoitteet liittyen yhteiskunnallisen tiedon käyttämiseen ja soveltamiseen T7-T9, olivat mielestäni mielenkiintoisimmat. Etenkin T8 rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteleminen ja soveltaminen sekä T9 mediataidot ovat minusta tosi tärkeitä aiheita ja on hienoa, että näitä taitoja opetetaan nykyään koulussa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet tulevat historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa hyvin esille.

Ajattelu ja oppiman oppiminen (L1) nousee vahvasti esille. Historiassa tärkeää on osata käyttää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Yhteiskuntaopissa puolestaan vahvistetaan taitoa kysyä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa.

Myös monilukutaito (L4) ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen nousee tärkeinä esille. Oppilaat harjoittelevat etsimään aiheeseen soveltuvaa tietoa sekä tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia lähteitä. Oppilaat saavat ohjausta turvalliseen ja vastuulliseen TVT:n käyttöön. Yhteiskuntaopissa oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan ja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Tavoitteena on myös ohjata huomioimaan tietosuoja ja tekijänoikeudet sekä pohtimaan mitä seurauksia vastuuttomasta ja lainvastaisesta toiminnasta voi olla.