Suvi Räsänen
Maisterit -21( 1. tapaamisen tehtävä)
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Historian opetuksen on mielestäni tärkeää opettaa ja auttaa ymmärtämään nykyhetkeä; miksi asiat ovat tietyllä tavalla nyt? Olisi tärkeää, että historian opetus herättäisi mielenkiinnon historiallisiin tapahtumiin sekä menneisyyttä kohtaan. Mitä ja miksi tapahtui, mitä siitä seurasi ja mikä yhteys näillä tapahtumilla on aina nykyhetkeen asti? Voisiko historiasta oppia jotakin tulevaisuutta varten?
Historia on yleisivistävä oppiaine ja se kertoo menneestä maailmasta ja menneiden sukupolvien ajattelusta ja yleisemminkin ihmisen toiminnasta. Valitettavasti monen mielenkiinto näitä asioita kohtaan on kärsinyt perinteisen historianopetuksen tavoitteiden painottumisesta yksityiskohtiin ja vuosilukujen osaamiseen.
Mitkä ops:in kohdat herättivät kiinnostuksen/ mitä jäit ihmettelemään?
Ops:iin tutustuessani ensimmäinen ajatukseni oli, että olisi kiinnostavaa lukea omien kouluvuosieni aikainen historian opetussuunnitelma. Kokemukseni historian oppimisesta on sellainen, että opeteltavat asiat tuntuivat toisistaan täysin irrallisilta asioilta, joilla ei ollut mitään yhteyttä mihinkään, kaikkein vähiten omaan elämääni tai kokemuspiiriini. Niinpä näillä asioilla ei ollut juurikaan mitään merkitystä minulle.
Olikin mukava huomata, miten vahvasti opetussuunnitelmassa korostuvat täysin toisenlaiset asiat kuin historiallisten tapahtumien ja vuosilukujen tarkka hallinta.
Kiinnostavaa oli minusta se, miten historian oppiaineen tavoitteena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hienoa oli mielestäni myös erilaisten oppimisympäristöjen merkitys, tvt:n hyödyntäminen sekä erityisesti toiminnallsten ja elämyksellisten opetusmenetelmien korostaminen. Eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja toiminnalliset menetelmät herättävät kiinnostuksen opittavaa asiaa kohtaan aivan eri tavalla kuin opettajan monologin kuunteleminen ja kirjasta lukeminen. Tutkiva opiskelutapa tuo myös mielenkiintoa historian opiskeluun.
Mielenkiintoista ops:ssa oli mielestäni oli myös oppiaineen arviointi. Sisältöjen muistamisen sijaan painopiste on tiedon soveltamisen ja historiallisen ajattelun kehittymisen arvioinnissa.
Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historia ja yhteiskuntaoppi ovat luonteeltaan sellaisia oppiaineita, joihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet limittyvät hienosti. Useimmat laaja-alaisen osaamisen osa-alueista voidaan yhdistää helposti historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Erityisesti osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, työelämätaidot ja yrittäminen, monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen sekä ajattelu ja oppimaan oppiminen ovat entistä enemmän tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, joita historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden opiskelu vahvistaa.
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Historian opetuksen on mielestäni tärkeää opettaa ja auttaa ymmärtämään nykyhetkeä; miksi asiat ovat tietyllä tavalla nyt? Olisi tärkeää, että historian opetus herättäisi mielenkiinnon historiallisiin tapahtumiin sekä menneisyyttä kohtaan. Mitä ja miksi tapahtui, mitä siitä seurasi ja mikä yhteys näillä tapahtumilla on aina nykyhetkeen asti? Voisiko historiasta oppia jotakin tulevaisuutta varten?
Historia on yleisivistävä oppiaine ja se kertoo menneestä maailmasta ja menneiden sukupolvien ajattelusta ja yleisemminkin ihmisen toiminnasta. Valitettavasti monen mielenkiinto näitä asioita kohtaan on kärsinyt perinteisen historianopetuksen tavoitteiden painottumisesta yksityiskohtiin ja vuosilukujen osaamiseen.
Mitkä ops:in kohdat herättivät kiinnostuksen/ mitä jäit ihmettelemään?
Ops:iin tutustuessani ensimmäinen ajatukseni oli, että olisi kiinnostavaa lukea omien kouluvuosieni aikainen historian opetussuunnitelma. Kokemukseni historian oppimisesta on sellainen, että opeteltavat asiat tuntuivat toisistaan täysin irrallisilta asioilta, joilla ei ollut mitään yhteyttä mihinkään, kaikkein vähiten omaan elämääni tai kokemuspiiriini. Niinpä näillä asioilla ei ollut juurikaan mitään merkitystä minulle.
Olikin mukava huomata, miten vahvasti opetussuunnitelmassa korostuvat täysin toisenlaiset asiat kuin historiallisten tapahtumien ja vuosilukujen tarkka hallinta.
Kiinnostavaa oli minusta se, miten historian oppiaineen tavoitteena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hienoa oli mielestäni myös erilaisten oppimisympäristöjen merkitys, tvt:n hyödyntäminen sekä erityisesti toiminnallsten ja elämyksellisten opetusmenetelmien korostaminen. Eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja toiminnalliset menetelmät herättävät kiinnostuksen opittavaa asiaa kohtaan aivan eri tavalla kuin opettajan monologin kuunteleminen ja kirjasta lukeminen. Tutkiva opiskelutapa tuo myös mielenkiintoa historian opiskeluun.
Mielenkiintoista ops:ssa oli mielestäni oli myös oppiaineen arviointi. Sisältöjen muistamisen sijaan painopiste on tiedon soveltamisen ja historiallisen ajattelun kehittymisen arvioinnissa.
Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historia ja yhteiskuntaoppi ovat luonteeltaan sellaisia oppiaineita, joihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet limittyvät hienosti. Useimmat laaja-alaisen osaamisen osa-alueista voidaan yhdistää helposti historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Erityisesti osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, työelämätaidot ja yrittäminen, monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen sekä ajattelu ja oppimaan oppiminen ovat entistä enemmän tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, joita historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden opiskelu vahvistaa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.