Maisterit -21 1. Tapaamisen tehtävä

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää kehittää oppilaiden ymmärrystä nykyiseen elämäämme merkittävästi vaikuttaneita historiallisia tapahtumia, koska auttaa käsittämään miksi asiat ovat nykypäivänä niin kuin ovat ja toisaalta se auttaa ymmärtämään ihmisen toimintaa sekä sen syitä ja seurauksia. Myös historiallisen tiedon luonteen luonteen ymmärtäminen on historian opetuksessa keskeistä, koska se auttaa ymmärtämään miksi historiallista tieto on olemassa ja miten tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Sen avulla on myös mahdollista kehittää kriittistä ajattelua ja lukutaitoa, joka on mielestäni keskeistä nykyajassa, sillä tietoa on saatavilla hyvin erilaisista lähteistä, eikä kaikki saatavilla oleva tieto pidä paikkaansa. 

Näitä teemoja tulisi puolestaan opetuksessa käsitellä sillä tavalla, että tieto on lapsia ajatellen helposti omaksuttavaa ja opetus motivoivaa. En usko, että perinteinen opettajajohtoinen opetus ja muistiinpanojen ulkoa-opettelu on historian opetuksessa tehokkain tapa oppia. Ainakaan itselleni se ei koskaan ole ollut. Vaan ajattelen oppimista tukevien ja motivaatiota ylläpitävien opetustapojen, olevan paljon parempi lähestymistapa historian opetukseen. Esimerkiksi toiminnallisella oppimisella, narratiivisuudella, leikeillä, peleillä, tutkimisella ja tiedon soveltamisella on kokemuksieni mukaan paljon tehokkaampi vaikutus oppimisen kannalta, kuin tiedon toistamisella muistiinpanoihin ja pänttäämisellä. 

Pops2014

Kiinnostavimmat tavoitteet historian opetussuunnitelmassa olivat mielestäni historian ilmiöiden, erilaisten tapahtumien ja ilmiöiden syiden ja seurauksien ymmärtämiseen sekä tulkintojen selittämiseen liittyvät tavoitteet (T5, T6, T10). Koen, että nämä tavoitteet kehittävät erityisesti kriittistä ajattelua ja auttavat ymmärtämään syvemmin historiallisen tiedon luonnetta, ihmisen merkitystä historian toimijana ja tuottajana sekä historiallisen tiedon muuttuvuutta. 

Oman perheen tai yhteisön historiaan sekä sen tarkasteluun liittyvät tavoitteet (esim. T7) tuntui hankalalta, kun mietin aiheen haasteellisuutta oppilaiden erilaisten taustojen suhteen. Miten tavoitetta tulisi lähestyä mikäli luokassa on esimerkiksi vaikeista oloista tulevia lapsia esim. pakolaistaustaisia oppilaita, joilla saattaa olla lähimenneisyydessä hyvinkin traumaattisia kokemuksia. Toisaalta vaikka tavoite ei sinällään ole haastava ja on mielenkiintoinen. Se on samaan aikaan myös hyvin henkilökohtainen ja vaatii opettajalta ymmärrystä oppilaiden taustoista ja sensitiivisyyttä ohjata työskentelyä. 

Laaja-alainen osaaminen:

Historian opetus mahdollistaa monien laaja-alaisten osaamisen alueiden sisällyttämisen opetukseen. Ajattelu ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät erityisesti kriittisen ajattelun osalta, kun opetuksessa pohditaan historiallisten tapahtumien syys -seuraussuhteita tai historiallisen tiedon tulkinnallisuutta. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu puolestaan kehittyy kun historiassa perehdytään esim. oman perheen ja yhteisön historiaan tai erilaisiin historiallisiin tapahtumiin niin samalla kehittyy ymmärrys eri kulttuureista ja historiallisista kehitys kuluista sekä kyky asettua toisten asemaan. Ilmaisu taidot kehittyvät kun opetusta toteutetaan esimerkiksi toiminnallisesti, draaman, leikkien tai pelien keinoin. Itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin liittyvä osaaminen kehittyy historian opetuksessa mielestäni esimerkiksi kriittisen ajattelun kehittymisen kautta. Lapset oppivat ymmärtämään mikä on luotettavaa tietoa, josta on hyötyä myös tiedonhaussa vapaa-ajalla.

 Monilukutaitoon liittyvä osaaminen kehittyy kun opetuksessa tulkitaan ja tuotetaan erilaisia historiaan liittyviä tekstejä, kuvia, videoita, kirjoitettua ja puhuttua tekstiä. Tähän liittyen kehittyy myös luontevasti tieto -ja viestintäteknologinen osaaminen, kun opetuksessa käytetään erilaisia tvt-välineitä esimerkiksi tiedonhakuun ja tiedon esittämiseen. Työelämätaidot ja yrittäjyys kehittyvät, kun opitaan historian ja yhteiskuntaopin kautta esimerkiksi erilaisten ammattien muodostumisesta ja yrittäjyydestä ja pohditaan miksi meillä on ammatteja. Yhteiskuntaopin puolella voidaan käsitellä myös työssäkäyntiin ja työelämään liittyviä taitoja ja asioita. Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyvät taidot kehittyvät, kun opitaan ihmisten tekojen vaikutuksesta nykyisyyteen, mutta toisaalta opitaan myös, että asioihin voi ja pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa voidaan käsitellä erilaisia tapoja vaikuttaa ja toimia kestävästi paremman tulevaisuuden vuoksi.