Vertaisohjaus

Sisältö

​1. Vertaisohjauksen käsitteistöä​
​2. Oppiminen työssä​
​3. Oman osaamisen tunnistaminen​
​4. Palaute ja reflektio​
​5. Tutoropettajan rooleja​
​6. Turvallinen ilmapiiri​
​7. Tutoropettaja oppimaan oppimisen tukijana​
​8. Tutoropettajan ohjaava ote​
​9. Tutoropettaja opastajana​
​10. Tutoropettaja fasilitaattorina​
​11. Tutoropettajan vuorovaikutustaidot​
​12. Tutoropettaja toimintakulttuurin kehittäjänä​
​13. Vertaisohjauksen vaikutukset​
Lähteet

1. Vertaisohjauksen käsitteistöä


Vertaisohjaus

  • luottamuksellinen kollegiaalinen prosessi, jossa kaksi tai useampi työntekijä pohtii nykyisiä käytäntöjä ja laajentaa sekä kehittää uusia taitoja
  • voi olla vastavuoroista tai yksisuuntaista
  • olennainen osa työntekijöiden kehitystä
  • tukee uudenlaisen opetuksen käyttöönottoa

Työssäoppiminen
  • tapahtuu työtä tekemällä
  • vuorovaikutuksessa muiden kanssa
  • kursseilla ja koulutuksissa

2. Oppiminen työssä

Kun työpaikoilla rakennetaan systemaattisesti hyviä oppimisympäristöjä, niihin sisällytetään sekä työn tekemistä, toisilta oppimista että muodollista koulutusta. Nämä elementit tukevat toisiaan osaamisen kehittämisessä.



Työtä tekemällä

  • Työssä opitaan koko ajan.
  • Suuntaa ja motivaatiota oppimiselle antavat omat ääneen lausutut, työhön liittyvät kehittymistavoitteet 
  • Kokeiluihin ja kehittämisprojekteihin sisältyy aina riskejä, mutta myös mahdollisuuksia kehittyä.
  • Virheet ja onnistumiset ohjaavat työtä ja kehittymistä jatkossa

Oppiminen on parhaimmillaan luonteva ja jatkuva osa työtä. Siitä voidaan puhua ja sitä voidaan arvioida yksin ja yhdessä

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa

  • Toisilta oppiminen ja yhteinen ideointi ovat välttämättömiä taitoja nyt ja tulevaisuudessa. 
  • Mitä enemmän oppimisesta ja osaamisesta puhutaan, sitä enemmän siihen kiinnitetään huomiota ja sitä enemmän siitä saadaan irti. Vuosittaiset ja puolivuosittaiset kehityskeskustelut eivät riitä.

-> pitäisi olla osa arkityötä.

  • Oppimisesta ja osaamisesta keskustelua voidaan tietoisesti harjoitella, esim. Yhteiset palaverit voidaan aloittaa kertomalla, mitä jokainen on kuluvalla viikolla oppinut.

Kursseilla ja koulutuksissa
  • Myös muodollista koulutusta tarvitaan
    • Kun tarvitaan uusia näkemyksiä tai pikaista valmennusta johonkin asiaan
    • Verkkokurssit, kirjojen lukeminen, oppimisalustoilla tapahtuva keskustelu
    • Jos koulutukseen osallistuu vain yksittäisiä ihmisiä, sen siirtovaikutus voi olla heikko
    • Jos halutaan muuttaa asioita, samasta työyhteisöstä kannattaa kouluttaa useampi henkilö kerrallaan.
  • Esimiehen tulee mahdollistaa se, että opittuja asioita voidaan soveltaa työssä heti valmennuksen jälkeen.
  • Tarvitaan aikaa ja tukea opitun asian vakiinnuttamiseksi.
  • Tarvitaan useita toistoja, ennen kuin uudesta taidosta tai ajattelutavasta muodostuu rutiini.

Parhaimmillaan työnantajan investointi työntekijän kehittämiseen voi alkaa koulutuksesta ja jatkua työpaikalla. Parhaimmat koulutukset ovat sellaisia, joissa kouluttajat ovat työyhteisön sisältä tai riittävän läheltä, jolloin kouluttajalla on riittävä tietämys työntekijän työn sisällöstä.


MINKÄLAISIA OPPIJOITA TYÖYHTEISÖSSÄ ON?
  • Oppijatyylejä voidaan esittää monella eri tavalla.
    • Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli on taustalla alla olevassa jaottelussa.
  • Mallin avulla voit havahtua siihen, että eri ihmisillä eri puolet oppimisessa saattavat olla vahvemmin esillä kuin sinulla. Tämä voi auttaa vuorovaikutuksessa, kun opitaan yhdessä.
    • Harva on puhtaasti jotakin tiettyä oppijatyyppiä vaan useamman sekoitus, mutta joku tyypeistä on todennäköisesti vahvemmin esillä.

  • Keskittyy uusien kokemuksien hankkimiseen
  • Elää nykyhetkessä
  • Innokas ideoija, utelias kokeilija
  • Toimii ensin, ajattelee sitten
  • Pitää seurasta ja tuo omia ajatuksiaan esille
  • Arvostaa hyvää ja keskustelevaa ilmapiiriä
  • Oppimisen ja kehittymisen perusta on omakohtainen kokemus

Muutostilanteissa pitää päästä keskustellen prosessoimaan, mitä muutos tarkoittaa hänelle itselleen.
  • Jättäytyy taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta
  • Toimii harkitsevaisesti ja varovaisesti
  • Kuuntelee muita ja oppii tekemiensä havaintojen pohjalta
  • Suvaitsevainen, pitää matalaa profiilia
  • Oppimisen ja kehittymisen perusta on kokemusten pohtiminen perusteellisesti, tarvitsee aikaa siihen

Muutostilanteessa pitää päästä rauhassa tarkastelemaan tilannetta eri näkökulmista.
  • Keskittyy ideoiden ja mallien käytännön toteuttamiseen
  • Ryhtyy herkästi tuumasta toimeen ja turhautuu asioiden märehtimisestä
  • Pitkästyy keskustelutilanteissa, jos asiat eivät etene
  • Nauttii konkreettisista aikaansaannoksista
  • Oppimisen ja kehittymisen perustana on aktiivinen, kokeileva toiminta, opittua pitää päästä soveltamaan mahdollisimman pian.

Muutostilanteessa ryhtyy heti töihin. Jos idea ei heti toimi, se saattaa lentää nopeasti roskakoriin.
  • Asiakeskeinen ja keskittyy loogiseen ajatteluun
  • Yhdistää teoriat ja mallit käytännön kokemuksiin ja tekee näiden pohjalta päätelmät
  • Toiminta on järjestelmällistä, loogista ja kokonaisvaltaista
  • Harkitsee ja hakee varmuutta ennen käytännön toimia
  • Oppimisen ja kehittymisen perusta on kokonaisuuksien hahmottaminen hajallaan olevista tiedoista ja asioiden yleistäminen

Muutostilanteissa tarvitsee loogiset ja johdonmukaiset perustelut, auttavat sitoutumaan toimintaan ja tuovat turvallisuutta.


TEHTÄVÄ 1: Minkälainen oppija sinä olet?

Tutustu työssäoppijakuvauksiin ja pohdi, millainen oppija itse olet. Omiin oppimistottumuksiin kannattaa tutustua, jotta
  • tunnistat, miten oppimisessa kannattaa lähteä liikkeelle ja millaisia näkökulmia oppimisessa on hyvä painottaa.
  • ymmärrät, jos kollegan, uuden työntekijän tai esimiehen tapa oppia tai opastaa miellyttää tai ärsyttää.


TEHTÄVÄ 2: Miten voisit huomioida erilaisia oppijoita?

Olet suunnittelemassa koulutusta oman koulusi opettajille. Joukossa on kaikkia neljää oppijatyyppiä. Pohdi, miten voisit ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kirjaa ajatuksiasi paperille.

3. Oman osaamisen tunnistaminen


Tehtäväkohtaista osaamista tarvitaan siinä tehtävässä, jossa olet. Organisaatiokohtaista osaamista tarvitaan siinä organisaatiossa, jossa toimit. Vuorovaikutus- ja verkosto-osaaminen on tehtävästä ja organisaatiosta riippumatonta. Kehittymis- ja kehittämisosaaminen on koko ajan tärkeämpää. 

Jokaisella työntekijällä on velvoite ja vastuu kehittymisestä ja kehittämisestä omalta osaltaan. Sinun suhtautumisesi vaikuttaa sekä sinuun että työkavereihisi.


Mikään osaaminen ei kartu hetkessä, eikä huippuammattilaiseksi kehitytä yhdessä yössä tai viikossakaan vaan vaiheittain, toisinaan vasta monen vuoden harjoittelun jälkeen.


TEHTÄVÄ: Oman osaamisen ja oppimistarpeen tunnistaminen

  • Tutki osaamistasi suhteessa tutoropettaja-tehtävääsi siten, että tunnistat vahvuutesi ja tämänhetkiset heikkoutesi.
  • Mitkä ovat mahdollisuutesi kehittyä? Mitä uhkia näet? Tähän voit pyytää myös kollegan tai esimiehen kommentteja.​
  • Mitä tietoa olet oppimispoluillasi hankkinut?​
  • Mitä taitoja sinulla on?​
  • Mitä todella haluat - mitä tavoittelet?​
  • Entä kontaktit ja verkostot - mikä niiden merkitys osaamisellesi on tai on ollut?​
  • Kirjoita vastauksesi paperille ja tuo mukanasi seuraavaan koulutuskertaan.

OSAAMISALUEITA - MISSÄ TARVITAAN MUIDEN APUA?

Tutoropettajana sinulle on hyödyksi tunnistaa, millä osaamisen alueilla kunkin työtehtävän tai tehtäväkokonaisuuden kanssa olet. Kun osaat tunnistaa omien osaamisalueittesi tasot, osaat auttaa myös muita. Mitkä tehtävät ovat mukavuusalueella ja milloin? Mitkä menevät mukavuusalueen ulkopuolelle ja miksi? 

  • Mukavuusalueen ydin työtehtävien suhteen on usein pystyvyysalueella
    • työtehtävät onnistuvat sen hetkisellä osaamisella
  • Mukavuusaluetta voi olla myös rutiinialue
    • Työntekijä voi kokea aikaansaamisen tunnetta, energiaa ei tarvita paljon
  • Itsenäisen uudistumisen alueellaon mahdollista itse laajentaa osaamistaan
  • Tuen ja yhteistyön alueelle (Lähikehityksen vyöhyke) pääsemiseksi tarvitaan apua ja tukea.
  • Joillakin henkilöillä saattaa olla työtehtäviä, jotka sijoittuvat pystymättömälle alueelle (ylivoimaisen vaikeita tehtäviä) tai taantumisen alueelle (liian helppoja ja yksinkertaisia tehtäviä). 


Suunnitelma oppimisesta ja tutoropettajan tehtävien vähittäisestä haltuunotosta voi rauhoittaa mieltä.

4. Palaute ja reflektio


Ulkopuolisesta palautteesta hyötyvät kaikki, jopa oman alansa huippuasiantuntijat, jotka ovat oppineet reflektoimaan toimintaansa ja tunnistavat valttinsa ja puutteensa.

Jos saat palautetta vain silloin, kun jokin menee pieleen, kysy palautteen antajalta, esimieheltäsi tai kollegoiltasi, mitkä asiat ovat sujuneet hyvin. Harjoitteluvaiheessa erityisen tärkeää on saada kannustusta, vahvistavaa palautetta.

 



Koulutuksen, ohjauksen tms. sekä palautteen jälkeen

  • Miltä tämä koulutus, ohjauskerta tai palaute tuntuu minusta?
  • Mikä sujui hyvin tänään?
  • Oliko jotain mistä en pitänyt? Miksi en pitänyt?
  • Miten oma panokseni onnistui?
    • Osasinko valmistautua riittävästi?
    • Käytiinkö oleelliset asiat?
  • Mitä voisin tehdä toisin, jotta saisin hoidettua tehtäväni paremmin?
  • Mitä resursseja tarvitsen?
  • Kuinka paljon aikaa ja energiaa pystyn sitomaan tähän asiaan jatkossa?
    • Saanko lisää aikaa jostakin?


TUTOROPETTAJA TARVITSEE REFLEKTIIVISYYTTÄ

  • Reflektiivisyys on edellytys ammattilaisuudelle
  • Omat arvioinnit, päätökset ja näkökulmat on pystyttävä perustelemaan
  • Kypsään reflektiivisyyteen kuuluu taito nähdä tilanne useista näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille
  • Reflektio edellyttää pysähtymistä, asioiden punnitsemista, arvioimista, vertailua sekä omien vaikuttimien ja toimintaa ohjaavien näkemysten ja ajatusten tutkimista.
  • Parasta olisi, jos pystytte yhdessä reflektoimaan toimintaanne. 

5. Tutoropettajan rooleja

Opastaja

  • Saa ohjattavan oppimaan jonkin tietyn tärkeän ja etukäteen määritellyn asian
  • Esim. 1. Opetellaan iPadien varauskalenterin käyttö
  • Esim. 2. Ohjataan opettaja TVT-lainaamon sivuille

Tasavertaisen dialogin osapuoli

  • Keskustelu on yhteistä ajattelua ja ideointia, jossa molemmat osapuolet tuovat esille omia näkemyksiään arvostaen toista
  • Esim. Arkipäivän keskustelut opettajainhuoneessa

Ohjaaja/Coach

  • Auttaa ohjattavaa avoimilla kysymyksillä oivaltamaan syvemmin omia ajatuksiaan
  • Esim. Oppitunnin suunnittelu ohjattavan opettajan lähtökohdista käsin. Tutoropettaja ei päätä, vaan ainoastaan ohjaa.

Fasilitaattori

  • Ohjattavana on isompi ryhmä, jolla on selkeä tavoite
  • Organisoi ja ohjaa keskustelua, mutta ei tuota ratkaisuja
  • Esim. Ideointikokoukset

Tiedon ja osaamisen jakaja / kouluttaja

  • Jakaa omaa asiantuntemustaan koulutuksen tavoitteiden mukaisesti
  • Vertikaalinen koulutusmuoto
  • Edellyttää, että otetaan huomioon oppijan aikaisempi osaaminen ja linkittäminen uuteen -> oppimisen ohjaaja
  • Esim. TVT-kouluttajana toimiminen

Vertaiskouluttaja

  • on sekä opettaja että oppija
  • Horisontaalinen koulutusmuoto
  • Oppimisessa on joku tavoite
  • Esim. Koulun työryhmän jäsenenä toimiminen (tutoropettaja on sekä tiedon vastaanottaja että siirtäjä)
 

Toimintakulttuurin kehittäjä

  • Koskee koko koulun kehittämistä yhteistyössä johtajien kanssa
  • Määritteleviä tekijöitä strategiat, OPS, esimiesten ohjeet
  • Esim. 1. Jatkuvan arvioinnin arviointimenetelmien monipuolistaminen
  • Esim. 2. Sähköisen opehuoneen käyttöönotto
  


TEHTÄVÄ: Pohdi roolien kohdalla, onko se sinulle

  • Sopivasti kehittynyt rooli, luontevan spontaani 
  • Alikehittynyt rooli, jossa olisi tarve kehittyä 
  • Ylikehittynyt rooli, aina esiin pyrkivä rooli 
  • Alkiorooli, ei ole vielä kehittynyt ™

ROOLISSA LIUKUMINEN KEHITTÄÄ VIESTIMISTÄ
  • Roolit voidaan nähdä sosiaalisina työkaluina, ja joskus asemiaan olisi tarpeen pystyä vaihtamaan vaikka yhden keskustelun kuluessa.
  • Tietoisesti tai tiedostamatta valitut roolit ovat arkemme apuvälineitä ja kompastuskiviä.
  • Me suomalaiset olemme aika reviiritietoisia – annamme tilaa toisillemme. Pohdiskelemme älyllisesti, mutta varomme emotionaalisen palautteen antamista.
  • Harjoittelussa tukena ja peilinä toimivista kannustajista on apua.
  • Moni ammatillinen vuorovaikutustilanne hoituu sujuvasti ja kunnioittavasti roolin läpi.
  • Jos ammattirooli on kovin jäykkä, sillä on taipumus kapeuttaa persoonaa ja viilentää kohtaamisia. Tilannetajun säilyttäminen on tärkeää.


Tutoropettajan asemassa olisi tarkoituksenmukaista pystyä liukumaan joskus roolista toiseen. Voit esimerkiksi aloittaa opastajana, mutta päätyä tasavertaisen dialogin osapuoleksi, jossa ideoitte esimerkiksi yhteistä opetusta. Joskus voi käydä myös niin, että tutoroitavasi alkaakin kertoa jotakin hyvin henkilökohtaista asiaa ja tarvitsee selvästi kuuntelijaa. Silloin tutoropettajan roolit unohdetaan täysin ja toimitaan kollegana tai jopa ystävänä.

6. Turvallinen ilmapiiri

Ratkaisevia tekijöitä oppimisen, kehittymisen, innovatiivisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta ovat:

  • Turvallinen ilmapiiri
  • Oppimis- ja kehitysorientaatio
  • Yhteinen tavoite ja tulossuuntautuneisuus sekä
  • Yhteiset pelisäännöt

Tutoropettajan tulisi kyetä hälventämään pelkoa ja vähentämään epävarmuutta. Toiveikkuuden lisääminen ja kannustus mahdollistavat oppimisen.

ERILAISIA RYHMIÄ

Pelkäävä ryhmä

Varovainen ryhmä

Perusturvallinen ryhmä

Luottavainen ryhmä
  • Energiaa kuluu siihen, että jokaisen täytyy esittää olevansa pärjäävä ja osaava
  • Keskinäinen luottamus heikkoa tai olematonta
  • Vuorovaikutus niukkaa ja siinä pitäydytään aivan pintatasolla
  • Paljon kielteisiä tunteita: vihaa, pelkoa, turhautumista ja kateutta
  • Tunnustelua
  • Ihmiset tuntemattomia toisilleen
  • Tarkkailevat ja arvioivat toistensa pyrkimyksiä: voiko luottaa, miten työskentelevät, mitä ajattelevat ja miten eri asioihin reagoivat?
  • Virheistä ja vastoinkäymisistä saatu oppi jää yksilöiden haltuun
  • Hyvä tehdä töitä, arjen työt sujuvat
  • Keskustelu avointa. Puhe liittyy töiden tekemiseen, mutta tuttua myös ryhmän jäsenten työn ulkopuolinen elämä.
  • Jokainen saa apua ja on valmis antamaan apua muille
  • Erimielisyydet pystytään käsittelemään, eikä niitä heti koeta uhkana ryhmän toiminnalle.
  • Vahva luottamus jäsenten välillä, työkaveriin voi tukeutua
  • Jokainen hyväksytään omana itsenään
  • Sallitaan ja arvostetaan erilaiset näkökulmat
  • Aitoa vuorovaikutusta, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja arvostukseen
  • Asioista uskalletaan olla eri mieltä
  • Keskustelu dialogista ja siinä rakennetaan uutta


TEHTÄVÄ: Tutki erilaisten ryhmien piirteitä. Tunnistatko niistä oman työyhteisösi (joko koko porukan tai esimerkiksi pienemmän ryhmän)?

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS
  • näyttää olevan tärkein osatekijä, joka tekee ryhmän työskentelystä toimivaa.
  • saavutetaan sillä, että ryhmän jäsenet tuntevat olonsa vapaiksi ja turvallisiksi jakamaan tunteitaan ilman pelkoa syyttelystä. On siis osattava kertoa muille, jos jokin tuntuu olevan pielessä.
  • mahdollistaa sen, että voit olla oma itsesi, puhua suoraan, innovoida ja kokeilla ilman pelkoa rangaistuksesta tai naurunalaiseksi joutumisesta. Luottamus, uteliaisuus ja innostus ovat kuultavissa ja nähtävissä.

Turvallisessa ryhmässä jäsenet tuntevat oman ja toistensa osaamisen ja ovat samalla avoimia uusille mahdollisuuksille.

Ryhmän turvallisuuden aste voi vaihtua milloin vain. Pelokkaan ryhmän kanssa esimies ja tutoropettaja joutuvat tekemään enemmän töitä, ennen kuin siitä kehittyy oppiva ja kannustava ryhmä.

Kukaan ei voi yksin urakoida ryhmän turvallisuuden kehittämiseksi, vaan siihen pitää saada mukaan koko ryhmä. Mitä enemmän keskustellaan, sen parempi. Jos ryhmässä on paljon pelkoja tai muita haasteita, joista ryhmän on vaikea selvitä keskenään, kannattaa käyttää ulkopuolista työnohjaajaa tai valmentajaa apuna.

7. Tutoropettaja oppimaan oppimisen tukijana

OPPIMAAN OPPIMINEN

Tutoropettajan on hyvä tietää oppimaan oppimisesta ja tunnistaa oppijatyylit, koska tutoropettaja auttaa kollegoita työssäoppimisessa. Hänen tulisi tunnistaa, milloin yksin oppiminen on tehokasta, milloin ei ja milloin tarvitaan apua. Oppiminen voi joskus olla ahdistavaa tai pelottavaa ja ajatus osaavamman avusta voi lohduttaa. Yksin ei kenenkään tarvitse selviytyä.

Motivaatio avaa portin oppimiseen

Voit pohtia omaa motivaatiotasi kysymysten avulla.

  • Miten tärkeää asian oppiminen on sinulle? 
  • Miten todennäköisenä pidät onnistumistasi?
  • Tunnetko oppimisen iloa?
Mitä paremmin motivaatio kohdistuu opittavan asian sisältöihin, sen kestävämpää se on. Järjestä oppimisympäristösi niin miellyttäväksi kuin suinkin pystyt. Hanki treenikaveri, jolloin jonkun tehtävän harjoittelu tuntuu yhdessä mukavammalta. Palkitse itsesäsi.


Tahdonvoimaakin tarvitaan

Pelkkä motivaatio ei riitä, vaan tarvitaan myös tahdonvoimaa: pakertamista, sinnikkyyttä, suomalaista sisua.

Oppimisessa tarvittava vääntö tulee volitiosta eli toimeenpanon taidosta. Volitio alkaa siitä, mihin motivaatio päättyy. Kun volitiosi on vahva, pystyt keskittymään oppimiseen työelämässä mahdollisista esteistä ja häiriötekijöistä huolimatta.

Jotta voit suunnata omaa energiaasi tehokkaasti juuri niiden asioiden oppimiseen, jotka ovat työssäsi olennaisia, on tärkeää selvittää, mitä sinulta edellytetään ja mitä sitä varten pitää oppia. Säästä energiaasi ja volitiotasi juuri näiden asioiden oppimiseen.

OPPIMISNÄKEMYS JA OPPIMISEN MALLEJA

Nykyisen opetussunnitelman oppimisnäkemys on sosiokonstruktivistinen oppimisnäkemys, jonka mukaan yksilö oppii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia oppimiskäsityksiä organisaatiossa on, koska ne ohjaavat niitä oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita organisaatiossa tehdään. 



Kehittäjänä/ohjaajana autat ensisijaisesti joko vahvistamaan vahvuuksia tai purkamaan esteitä.


AUTA OPPIJAA KEHITTÄMÄÄN REFLEKTOINTITAITOJAAN

  • Älä kerro, kuinka toimia, kysy oppijalta kysymyksiä.
  • Kysy, haasta, rohkaise!

ROHKAISE KOKEILUUN JA VIRHEIDEN SIETÄMISEEN

  • Nopea kokeilu vs. aikaa vievä kokeilu, koko tiimi mukana vs. vain osa mukana
  • Kokeilukulttuurissa on helpompi oppia sietämään virheitä, ristiriitoja ja kriisejä. 
  • Turvallisessa ympäristössä uskaltaa jakaa tiedon mokastaan ja se mahdollistaa jaetun oppimisen. 
  • Jos virheistä ei keskustella, niistä opitaan vain sattumanvaraisesti.

 "Asioita ei voi hirveästi parantaa, elleivät virheet tule esille" 

 (Kimmo Kedonpää, Pipelife)

VAHVISTA LUOTTAMUSTA 

  • keskustelemalla kunkin odotuksista ja toiveista
  • toimimalla vastavuoroisesti toisia auttaen ja tukien
  • vaalimalla toiminnassa johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta
  • osoittamalla arvostusta toisen osaamista kohtaan sekä
  • sitoutumalla yhteisiin sopimuksiin ja pelisääntöihin.

8. Tutoropettajan ohjaava ote


OHJAUSTAIDOISSA KEHITTYMINEN

  • Ohjaamista oppii harjoittelemalla
  • Monenlaiset epämukaviltakin tuntuvat ohjaustilanteet kehittävät parhaiten
  • Toisen puolesta ei voi motivoitua, mutta motivaatioon voi vaikuttaa
  • Oppijan aiemman osaamisen huomioiminen tärkeää. Kysy, keskustele ja anna oppijalle tunne, että hän ei lähde nollilta.
  • Tavoite määrittää ohjaustavan.
  • Kenenkään puolesta ei voi oppia, sen vuoksi ohjaaminen on tärkeää.
  • Kannusta ja rohkaise.
  • Joskus tärkeintä on pysyä poissa oppimisen tieltä.

Kun käytät ohjaustaitojasi, laitat oman substanssiasiantuntemuksesi "hyllylle" ja toimit prosessin ohjaajana. Tehtävänäsi on saada oppija selkiyttämään omaa ajatteluaan, vahvuuksiaan ja tavoitteitaan sekä oivaltamaan itsestään ja osaamisestaan jotain uutta. Tavoitteena on, että oppija oppii suunnittelemaan toimintaansa.

Oppija on oman asiansa asiantuntija. Ohjaajana synnytät hänessä ajatuksia.


Kysy
  • kuulumisiaja millaisia tilanteita hänelle on viime aikoina tullut vastaan. Kuuntele. (Kuulumiset)
  • minkä asian tarkastelusta voisi olla hänelle hyötyä juuri nyt. Miten hän toivoisi tämän keskustelun auttavan häntä? (Tavoitteellisuus)
  • asiaan liittyvästä osaamisesta, kokemuksista ja vahvuuksista. Mikä häntä on aikaisemmin auttanut? (Voimavarat ja osaaminen)
  • miten ohjattavan mielestä kannattaisi toimia jatkossa käsiteltävän asian suhteen tai miten hänen tulisi suhtautua siihen. Millaisia vaihtoehtoja on? (Mahdolliset ratkaisut)
  • mitä ohjattava aikoo tehdä seuraavaksi? Milloin hän aikoo ottaa seuraavan askeleen? Mistä hän saa apua? (Ratkaisujen valinta)
  • millaisia oivalluksia ohjattava sai keskustelustanne? Mitä hän oppi toiminnastaan, ajatuksistaan ja itsestään? Miten hän voi soveltaa oppimaansa muihinkin tilanteisiin? (Oppimisen arviointi)


TEHTÄVÄ: Harjoittele tiedustelemisen mahtia

Tämän harjoituksen tavoitteena on 

  • oppia tiedustelemalla avaamaan toisen ajattelua, auttamaan toista kehittelemään ajatteluaan tai edistämään yhteistä tiedon luomista. 
  • oppia muotoilemaan puhtaita avoimia kysymyksiä, jolloin niistä puuttuu kysyjän kanta, näkökulma tai johdattelu, joka saisi vastaamaan tietyllä tavalla. 
  • oppia aloittamaan kysymys kysymyssanalla ja kysyä lyhyesti 
  • kiinnittää huomiota suhtautumisesi ihmisystävällisyyteen ja vastavuoroisuuteen
1. Harjoittele tutoroidessasi ensin 1-3 viikkoa käyttämään valmiita avoimia kysymyksiä (Kysymysryhmä1) 
2. Tämän jälkeen harjoittele kysymään toisen ajattelua uusille urille vieviä kysymyksiä (Kysymysryhmä 2) 
  • Huomaa, että kysymyssanalla (eikä verbillä) aloittamalla kysymyksestä on mahdollista tehdä avoin ja puhdas.
3. Pohdi
  1. Mitä havaitsit harjoitellessasi? 
  2. Mitä opit harjoitellesasi? 
  3. Mikä yllätti, mitä tästä seuraa tai mikä merkitys tällä harjoituksella on sinulle? 
 
1. Ajattelua, toimintaa ja tunteita avaavia sekä asian käsittelemistä edistäviä avoimia kysymyksiä 2. Ajattelua uuteen suuntaan vieviä avoimia kysymyksiä 
  • Miten ajattelet…? 
  • Miten sinun mielestäsi tämä…? 
  • Miten selität…? 
  • Miten ajattelit tehdä…? 
  • Mitä se merkitsee…? 
  • Mitä tästä tai siitä seuraa…? 
  • Mihin tuollainen johtaa…? 
  • Mihin tuo perustuu…? 
  • Mitä varten ajattelit…? 
  • Missä tilanteessa se toimii…? 
  • Millaista ajattelua tämä…? 
  • Mistä päättelet että…? 
  • Mikä se tekee…? 
  • Millainen toiminta voisi olla…? 
  • Miten perustelet tätä…? 
  • Kuinka kannattaa…? 
  • Milloin tämä on…? 
  • Minne nämä tulee…? 

Dialogista polkua voi vaihtaa niin että kysymys kohdistuu tulevaan toimintaan tai tulevaisuuteen. Näin saadaan osallistuja löytämään uusia ajattelun vaihtoehtoja ja ratkaisuja. 

  • Mikä olisi ensimmäinen askel…? 
  • Mikä saisi tästä…? 
  • Miten on tultu tähän…? 
  • Mikä voisi olla seuraava…? 
  • Miten tätä voisi muuttaa…? 
  • Minkä näistä asioista nostat esiin…? 
  • Milloin tuo toimii…? 
  • Miten sitten jos…? 
  • Mikä tämän veisi…? 
  • Miten pääset tästä…? 
  • Mitä on hyvä tehdä seuraavaksi? 
  • Mikä voisi tuoda ratkaisun? 
  • Jos mietit tätä toisin, mistä lähdet…? 
  • Mitä voisit muuttaa…? 
  • Mikä tämän ratkaisisi? 
  • Mitä nyt kannattaa tehdä? 
  • Miten tästä pääsee eteenpäin? 
  • Minkä johtopäätöksen teet itse nyt? 
  • Miten tämän voi saada toimimaan? 
  • Mikä sinun mielestäsi on tässä olennaista? 
  • Mihin tulokseen tulimme tässä keskustelussa? 
  • Mitä meiltä vielä puuttuu tästä? 
  • Mikä toisi parhaan tuloksen? 
  • Mikä veisi tätä juttua nyt huimasti eteenpäin?

9. Tutoropettaja opastajana

  • Opastajana sinulla on selkeä suunnitelma, mitä ohjattavan pitää oppia ja oivaltaa.
  • Painopisteenäsi on työnantajan edustajana opastaa työntekijää asioissa, jotka on määritelty organisaation tavoitteiksi
  • Pohdi, minkä verran omasta osaamisestasi on tarpeen ottaa esiin, jotta ohjattavan olisi helppo omaksua asia.
  • Annostele tietoa – tunnista muistin ja tiedonkäsittelyn rajat
  • Kerro ja neuvo – haasta myös ohjattavaa ajattelemaan itse



Kerro

  • Mitä on tarkoitus oppia (Tavoitteellisuus)
  • Miksi mielestäsi asia on tärkeä? (Motivaation tukeminen)
  • Mitkä ovat oppimisen kannalta keskeiset asiat ja millaisista osista kokonaisuus muodostuu(Kokonaisuuden hahmottaminen)


Kysy

  • Mitä oppija tietää asiasta ennestään? (Aikaisemman osaamisen ottaminen huomioon)
  • Miksi hän arveleeasian olevan tärkeä(Motivaation tukeminen)


Näytä

  • Itse ja selitä samalla, mitä ja miksi teet (Esimerkin näyttäminen)
  • Pyydä ohjattavaasi kokeilemaan ja kertomaan, mitä hän tekee ja miksi (Harjoittelu)

 
Kertaa , arvioi ja rohkaise

  • Pyydä oppijaa arvioimaan, miten harjoitus sujui, ja täydennä tätä arviota tarvittaessa
  • Kertaa ja pyydä oppijaa tarvittaessa harjoittelemaan lisää. 
  • Rohkaise, tue ja luo uskoa

10. Tutoropettaja fasilitaattorina

Hyvä työpaja on hyvin suunniteltu, sillä on selkeä tavoite ja väki työskentelee aktiivisesti. Sellaisen toteutuminen vaatii yleensä sen, että joku toimii työpajan fasilitaattorina tai fasilitoijana. Työpajaa voidaan suunnitella porukalla, mutta fasilitointi on yleensä yhden henkilön vastuulla. Kehittäjäopettajana tutoropettajakin usein siihen hommaan joutuu. Silloin on tärkeää muistaa, että fasilitoija ei toimi työpajassa asiantuntijana, vaan pyrkii saamaan työpajaan osallistujien asiantuntijuuden esiin ja itse pikemminkin jää taustalle. Työpajan tulosten selkiyttäminen voi tapahtua työpajan lopussa, jolloin se on usein fasilitoijan tehtävä.

11. Tutoropettajan vuorovaikutustaidot

TUTOROPETTAJA TASAVERTAISEN DIALOGIN OSAPUOLENA
  • Osaamisen jakamisessa ja yhteiskehittelyssä tarvitaan dialogisuutta ja dialogia. Olennaista on sellainen vuorovaikutus oppijoiden ja kehittäjien kesken, jossa ajatukset, ideat ja taidot aidosti kohtaavat. 
  • Dialogi on yhteiskehittelyä
  • Edellyttää keskinäistä kunnioitusta, aitoa ja tarkkaa kuuntelua sekä sellaista itseilmaisua, jossa keskeneräisiä ajatuksia uskalletaan tuoda esille.
  • Vaatii ajan ja paikan pysähtymiselle
  • Tutoropettajana voit harjoitella dialogitaitoja, esim. luopumalla mutta-sanan käytöstä. Voit harjoitella jatkamaan työkaverin pohdintaa sanomalla "joo, ja…". Miten tämä vaikuttaa vuorovaikutukseen?
  • Dialoginen suhde edellyttää turvallisuutta. Se syntyy vähitellen ajan, huomion ja kunnioituksen antamisen seurauksena.
  • Dialogisessa kohtaamisessa on tärkeää sallia toisen ihmisen kaikkien tunteiden ilmeneminen.
  • Tasavertaisessa dialogissa kumpikin osapuoli osallistuu keskusteluun oppivana osapuolena.
  • Tutoropettajan pitäisi keskittyä keskusteluun ja muistaa ja hyväksyä myös oma keskeneräisyytensä.
  • Parhaimmillaan voi syntyä intensiivinen keskustelu, joka etenee flow-tilaan.

Dialogisuus on tärkeä tutoropettajan vuorovaikutuksen väline.


VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Vuorovaikutustaitojasi käytät, kun esimerkiksi

  • tapaat ihmisiä ja alat jutella heidän kanssaan
  • työskentelet ryhmässä
  • kysyt neuvoa
  • kuuntelet
  • esität kohteliaisuuksia ja vastaanotat niitä
  • ilmaiset oman mielipiteesi.

Huom! Sosiaalisuus on eri asia kuin vuorovaikutustaidot!

Vahvista vuorovaikutustaitoja

Taitoja voit harjoitella tuttujen ihmisten kanssa joko keskustellen tai konkreettisesi harjoittelemalla tiettyjä vuorovaikutustilanteita. Harjoittelu auttaa tuntemaan olosi mukavammaksi todellisessa tilanteessa.

Hyvä tapa harjoitella vuorovaikutustaitoja on myös seurata toisten käyttäytymistä. Millä tavalla he tulevat tilanteisiin? Mitä he sanovat? Miten he reagoivat toiseen ihmiseen?

Pysähdy välillä pohtimaan, millaisen vaikutelman annat itsestäsi ulospäin. Saatat omalla käytökselläsi antaa muille viestejä, että haluaisit olla mieluummin rauhassa.




Kiinnitä huomiota ainakin näihin

  • Muistanko esitellä itseni uusille ihmisille?
  • Vastaanko minulle esitettyihin tervehdyksiin ja kysymyksiin?
  • Kuuntelenko muita keskustelijoita, annanko heille puheenvuoron?
  • Katsonko keskustelukumppania silmiin, kun puhun hänelle?
  • Tuonko omia mielipiteitäni keskustelussa esille?
  • Muistanko sanoa sanat kiitos, anteeksi, ole hyvä?

TEHTÄVÄ: Minkälaisia haasteita ja pulmia olet kohdannut yhteistyössä tai vuorovaikutuksessa esim. tutoroinnin yhteydessä, suunnittelu- tai opekokouksissa, ... ?

12. Tutoropettaja toimintakulttuurin kehittäjänä



  • Kehittäjänä tehtävänäsi on yhdessä esimiehen kanssa edistää oppimista työpaikoilla ja kehittää toimintakulttuuria tavoitteellisesti
  • Ne asiat vahvistuvat, joita tehdään ja harjoitellaan.
  • Oppimaan oppimiseen tarvitaan sekä oppimista vahvistavaa kulttuuria että oppimista tukevia rakenteita.
  • Kehittäjiltä edellytetään vahvaa sisältöosaamista ja kykyä oppia koko ajan uutta, joka taas edellyttää reflektointikykyä, vanhasta luopumista sekä laaja-alaista ja strategista ajattelua.
  • Asioiden taustojen ymmärrys on edellytys sille, että kehitystyö on mahdollista.
  • Organisaation kehittyminen kytkeytyy visioon, arvoihin, perustehtävään tai strategiaan.

TEHTÄVÄ: Oman koulun tavoitteen arviointi
  • Koulun/kunnan toimintasuunnitelma sisältää tavoitteet opetuksen kehittämiselle
  • Valitse yksi tavoite oman kunnan/koulun toimintasuunnitelmasta ja arvioi sitä seuraavien kysymysten avulla:
    • Onko tavoite täsmällinen? Kyllä/Ei
    • Onko tavoite mitattavissa? Kyllä/Ei
    • Onko tavoite saavutettavissa? Kyllä/Ei
    • Onko tavoite realistinen? Kyllä/Ei
    • Onko tavoite oikein ajoitettu? Kyllä/Ei
  • Pohdi, miten tavoitetta voisi parantaa.



KEHITTÄMISTYÖN JATKUVA ARVIOINTI

Tehdään pitkin vuotta

  • Missä on onnistuttu?
  • Missä on epäonnistuttu?
  • Onko tavoitteita muokattava?

Palautekeskustelu lukuvuoden lopussa

  • Ohjaa seuraavan lukuvuoden tavoitteiden valintaa
  • Uskallettava kysyä palautetta myös tutoropettajan toiminnasta


Esimerkki palaute-/kehittämiskeskustelusta koko työyhteisössä

  • Mitkä ovat tutortoiminnan onnistumiset viime kuukausina?
  • Millaisesta tutoroinnistaolet hyötynyt eniten?
  • Mikä tutortoiminnassa on ollut turhaa tai tarpeetonta?
  • Mitä pitäisi tehdä jatkossa, jotta saavutamme oppimiselle asettamamme lukuvuoden tavoitteet?


Esimerkki palaute-/kehittämiskeskustelusta pienessä ryhmässä tai pareittain

  • Missä olemme onnistuneet viime kuukausina?
  • Millaisesta tutoroinnista olet hyötynyt eniten?
  • Millaisia virheitä teimme?
  • Mitä voisimme tehdä toisin, jotta virheet eivät toistu?
  • Miten sallimme itsellemme ja toisillemme kokeilut ja virheet? Mihin ne sopivat, missä ne eivät tunnu sopivalta?
  • Miten jatkossa toimimme, jotta saavutamme oppimiselle asettamamme tavoitteet?


Ryhmäkehityskeskustelut

  • Kirkastavat strategista ajattelua sekä yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja toiminnasta
  • Selkeyttää omaa ja yhteistä vastuuta
  • Voidaan asettaa yhteisiä kehittämisen tavoitteita
  • Hyödyttää erityisesti asiantuntijatiimejä, jossa tavoitteet ovat yhteisiä ja kaikkien osaamista tarvitaan
  • Tarvitsee asialistan/agendan ja hyvän vetäjän
  • Vaatii ryhmänohjaajalta fasilitointitaitoja
    • Toimi itse fasilitoijana – suunnittele etukäteen!


HARJOITTELE PALAUTETAITOJA

  • Anna ensin positiivisia ja kannustavia huomioita. Myönteinen palaute vahvistaa tiimin sisäistä luottamusta.
  • Uskalla ottaa esille myös niitä asioita, jotka eivät suju toivotulla tavalla.
  • Kun luottamus omaan osaamiseen ja palautteen antajan hyväntahtoisuuteen on vahva, kriittistäkin palautetta ollaan valmiita kuuntelemaan ja vastaanottamaan.
  • Arvioikaa toimintaanne yhdessä tiimin kanssa. Kohdistakaa huomio erityisesti edistysaskeleisiin, ei vain lopputulokseen.


Lähteet

  • EPTO - European Peer Training Organisation. 2016. Vertaisoppiminen. Kouluttajan työkalupakki. Haettu osoitteesta https://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/EPTO-vertaisoppiminen-kouluttajan-tyokalupakki.pdf
  • Heikkinen, H. L. T., Jokinen H., Markkanen I. & Tynjälä P. (toim.). 2012. Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Juva: PS-kustannus
  • Kupias, P. & Peltola, R. 2019. Oppiminen työssä. Tallinna: Gaudeamus Oy.
  • Tuukkanen, R. 2016. Opettajien välisen vertaistuen hyödyntäminen opetusteknologian käytössä.Pro gradu –tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
  • Virta, M. 2011. Knowledge Sharing between Generations in an Organisation. Retention of the Old or Building the New? Väitöskirja. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto