Kun työpaikoilla rakennetaan systemaattisesti hyviä oppimisympäristöjä, niihin sisällytetään sekä työn tekemistä, toisilta oppimista että muodollista koulutusta. Nämä elementit tukevat toisiaan osaamisen kehittämisessä.

Työtä tekemällä

• Työssä opitaan koko ajan.
• Suuntaa ja motivaatiota oppimiselle antavat omat ääneen lausutut, työhön liittyvät kehittymistavoitteet 
• Kokeiluihin ja kehittämisprojekteihin sisältyy aina riskejä, mutta myös mahdollisuuksia kehittyä.
• Virheet ja onnistumiset ohjaavat työtä ja kehittymistä jatkossa

Oppiminen on parhaimmillaan luonteva ja jatkuva osa työtä. Siitä voidaan puhua ja sitä voidaan arvioida yksin ja yhdessä

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa

• Toisilta oppiminen ja yhteinen ideointi ovat välttämättömiä taitoja nyt ja tulevaisuudessa. 
• Mitä enemmän oppimisesta ja osaamisesta puhutaan, sitä enemmän siihen kiinnitetään huomiota ja sitä enemmän siitä saadaan irti. Vuosittaiset ja puolivuosittaiset kehityskeskustelut eivät riitä.

-> pitäisi olla osa arkityötä.

• Oppimisesta ja osaamisesta keskustelua voidaan tietoisesti harjoitella, esim. Yhteiset palaverit voidaan aloittaa kertomalla, mitä jokainen on kuluvalla viikolla oppinut.

Kursseilla ja koulutuksissa

• Myös muodollista koulutusta tarvitaan
  • Kun tarvitaan uusia näkemyksiä tai pikaista valmennusta johonkin asiaan
  • Verkkokurssit, kirjojen lukeminen, oppimisalustoilla tapahtuva keskustelu
  • Jos koulutukseen osallistuu vain yksittäisiä ihmisiä, sen siirtovaikutus voi olla heikko
  • Jos halutaan muuttaa asioita, samasta työyhteisöstä kannattaa kouluttaa useampi henkilö kerrallaan.
• Esimiehen tulee mahdollistaa se, että opittuja asioita voidaan soveltaa työssä heti valmennuksen jälkeen.
• Tarvitaan aikaa ja tukea opitun asian vakiinnuttamiseksi.
• Tarvitaan useita toistoja, ennen kuin uudesta taidosta tai ajattelutavasta muodostuu rutiini.

Parhaimmillaan työnantajan investointi työntekijän kehittämiseen voi alkaa koulutuksesta ja jatkua työpaikalla. Parhaimmat koulutukset ovat sellaisia, joissa kouluttajat ovat työyhteisön sisältä tai riittävän läheltä, jolloin kouluttajalla on riittävä tietämys työntekijän työn sisällöstä.

MINKÄLAISIA OPPIJOITA TYÖYHTEISÖSSÄ ON?

• Oppijatyylejä voidaan esittää monella eri tavalla.
  • Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli on taustalla alla olevassa jaottelussa.
• Mallin avulla voit havahtua siihen, että eri ihmisillä eri puolet oppimisessa saattavat olla vahvemmin esillä kuin sinulla. Tämä voi auttaa vuorovaikutuksessa, kun opitaan yhdessä.
  • Harva on puhtaasti jotakin tiettyä oppijatyyppiä vaan useamman sekoitus, mutta joku tyypeistä on todennäköisesti vahvemmin esillä.

	Keskittyy uusien kokemuksien hankkimiseen Elää nykyhetkessä Innokas ideoija, utelias kokeilija Toimii ensin, ajattelee sitten Pitää seurasta ja tuo omia ajatuksiaan esille Arvostaa hyvää ja keskustelevaa ilmapiiriä Oppimisen ja kehittymisen perusta on omakohtainen kokemus Muutostilanteissa pitää päästä keskustellen prosessoimaan, mitä muutos tarkoittaa hänelle itselleen.
	Jättäytyy taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta Toimii harkitsevaisesti ja varovaisesti Kuuntelee muita ja oppii tekemiensä havaintojen pohjalta Suvaitsevainen, pitää matalaa profiilia Oppimisen ja kehittymisen perusta on kokemusten pohtiminen perusteellisesti, tarvitsee aikaa siihen Muutostilanteessa pitää päästä rauhassa tarkastelemaan tilannetta eri näkökulmista.
	Keskittyy ideoiden ja mallien käytännön toteuttamiseen Ryhtyy herkästi tuumasta toimeen ja turhautuu asioiden märehtimisestä Pitkästyy keskustelutilanteissa, jos asiat eivät etene Nauttii konkreettisista aikaansaannoksista Oppimisen ja kehittymisen perustana on aktiivinen, kokeileva toiminta, opittua pitää päästä soveltamaan mahdollisimman pian. Muutostilanteessa ryhtyy heti töihin. Jos idea ei heti toimi, se saattaa lentää nopeasti roskakoriin.
	Asiakeskeinen ja keskittyy loogiseen ajatteluun Yhdistää teoriat ja mallit käytännön kokemuksiin ja tekee näiden pohjalta päätelmät Toiminta on järjestelmällistä, loogista ja kokonaisvaltaista Harkitsee ja hakee varmuutta ennen käytännön toimia Oppimisen ja kehittymisen perusta on kokonaisuuksien hahmottaminen hajallaan olevista tiedoista ja asioiden yleistäminen Muutostilanteissa tarvitsee loogiset ja johdonmukaiset perustelut, auttavat sitoutumaan toimintaan ja tuovat turvallisuutta.

---

TEHTÄVÄ 1: Minkälainen oppija sinä olet?

Tutustu työssäoppijakuvauksiin ja pohdi, millainen oppija itse olet. Omiin oppimistottumuksiin kannattaa tutustua, jotta

• tunnistat, miten oppimisessa kannattaa lähteä liikkeelle ja millaisia näkökulmia oppimisessa on hyvä painottaa.
• ymmärrät, jos kollegan, uuden työntekijän tai esimiehen tapa oppia tai opastaa miellyttää tai ärsyttää.

---

TEHTÄVÄ 2: Miten voisit huomioida erilaisia oppijoita?

Olet suunnittelemassa koulutusta oman koulusi opettajille. Joukossa on kaikkia neljää oppijatyyppiä. Pohdi, miten voisit ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kirjaa ajatuksiasi paperille.