Kehittäminen

Organisaation TVT-käytäntöjen kehittäminen

A. Valitse kehitettävä asia



(Voit lukea tarkennuksia eri otsakkeista täältä. Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli on tarkoitettu tarkentamaan ja erittelemään niitä koulun toiminta- ja työskentelykulttuurin elementtejä, jotka ovat keskeisiä tutkittaessa ja tarkasteltaessa koulujen nykytilaa ja kehittymistä erityisesti teknologian käytön ja innovaatioiden leviämisen näkökulmasta. )

B. Kartoita kehittämisen lähtökohdat – hahmota kokonaisuus
  1. Mitä on jo tehty?
  2. Mitä tulee tehdä? (tavoitteet)
  3. Miksi tehdään?
    • Ulkoiset muutostekijät (esim. opetussuunnitelmauudistus, kasvatus ja opetusalan muutokset)
    • Sisäiset muutostekijät (esim. henkilökunnan halu kehittää pedagogisia työtapoja)
  4. Miten tehdään?
    • Tärkein yksittäinen vaihe
    • Vaikuttaa eniten kehittämisen sisältöön ja toimintamalliin

Työkaluja:

C. Tee kehittämissuunnitelma
  1. Kehittämisen valmistelu (Kirjaa kaikki nämä osaksi aikataulua, jotta ne toteutuvat)
    • Kohderyhmät
    • Etenemisen vaiheet, aikataulu
    • Viestintä (sovi johtajan kanssa keskeiset teemat ja periaatteet)
    • Osallistaminen
  2. Kehittämisen toteuttaminen, seuranta ja päättäminen
    • Henkilöstön osallistuminen toteuttamiseen on olennaista.
    • Kuka tekee ja mitä? Käytännön tehtävät ja vastuut
    • Säännöllinen keskustelu edistymisestä ja siihen liittyvistä kokemuksista
    • Palautteen keruu
    • Arviointi (esim. TVT-osaamiskartoitus)
    • Vahvista hyvien käytänteiden leviämistä ja kiitä onnistumisista!

Kehittämisessä on tärkeää suunnitelmallinen yhteistyö rehtorin/koulun johdon kanssa. Lue lisää yhteistyöstä Tutortyön suunnittelu​. Tärkeää on, että kehittämiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan myös lukuvuosisuunnitelmaan.

Työkaluja: Koulun kehittämiseen liittyvä kartoitus. Esimerkki lomakkeesta, jolla voi kerätä tietoa koulun tilanteesta. Tällä lomakkeella kerättiin Jyväskylässä syksyllä 2020 tietoa yleisesti koulun kehittämisestä sekä TVT-, opetussuunnitelma- sekä erityisopetusasioiden kehittämisestä. Lomake pohjautuu Pohjois-Savon tutoropettajaverkostossa kehitettyyn koulun TVT-kartoitukseen.


Kunnan tutortoiminnan kehittäminen

Koulun/organisaation kehittämisen lisäksi on hyvä, että tutoropettajat kehittävät myös koko kunnan tutortoimintaa. Näin varmistetaan tiedon siirtyminen onnistumisista ja kehittämisen kohteista esimiehille, kunnan tietohallintoon ja päättäjille. Kun toiminnasta on tietoa, rahoitus toiminnalle on perusteltavissa. 

Kunnan tutoropettajat voivat tehdä yhteistyötä, verkostoitua. Tapaamisissa voi sopia mm. näistä asioista:
  • eri koulujen tutoropettajien välinen yhteistyö ja tapaamiset
  • johtajiin ja päättäjiin vaikuttaminen
  • kuntakohtaiset tavoitteet tutortoiminnalle -> tvt-strategia
  • kuka/ketkä kunnan tutoropettajista toimivat jäsenenä ICT-ohjausryhmässä 
  • onko tarpeen, että kunnassa on tutortoiminnan koordinaattori
    • Lue lisää 

Seuraamalla tutortoiminnan sisältöä, tutortoiminnan kehittäminen kohdistuu tarpeellisiin osa-alueisiin. Kuntakohtaisessa verkostossa seurataan aktiivisesti muiden kuntien ja verkostoiden asioita, tuotettua sisältöä ja ideoita. Näin saadaan oman kunnan tutortoiminnan käyttöön pienellä vaivalla hyviä käytänteitä.

Verkostoituminen ja oman osaamisen kehittäminen

Tutoropettajan kannattaa systemaattisesti verkostoitua muiden tutoropettajien kanssa. Verkostoitumalla saat käyttöösi koeteltuja käytänteitä muilta ja ympärillesi henkilöitä, jotka ymmärtävät huolesi ja ilonaiheesi ja joiden kanssa voitte yhdessä kouluttautua joko toinen toisianne kouluttaen tai osallistumalla viralliseen koulutukseen.

Verkostoitumisen tasoja 
  • koulu
  • kunta
  • naapurikunnat
  • maakunta
  • Suomi (esim. some-verkostot, messut ja konferenssit)

Kehittämisen apuvälineet

Oman koulun analyysi 


Jotta koulun toimintakulttuuria voi kehittää, on tärkeää saada kuva oman koulun/organisaation tämän hetkisestä tilanteesta.

Tutustu Ilona & Lakkalan Innovatiivinen, kehittyvä koulu​ -malliin. Analysoi kysymysten avulla oman koulusi toimintaa ja toimintakulttuuria.  Jos et pysty vastaamaan suoraan, ota selvää ja/tai keskustele kollegoiden kanssa. Kokoa lopuksi taulukkoon koulusi toimintakulttuurin piirteiden hyvät käytännöt, kehitettävät seikat, miksi haluat kehittää ko. piirteen toimintakäytäntöjä ja piirteiden ihannetilat

Lataa tiedosto ja kirjoita väliin. Oman koulun analyysi + apukysymykset.docx


Koke-keskustelu


Syksyllä 2020 Jyväskylässä toteutettiin jokaisella koululla ns. KOKE-keskustelu, jossa olivat mukana koulun johtajat, koulun ns. kehittäjäopettajat eli KOKE:t (tutoropettaja, OPS-agentti ja tuen tutor) sekä kasvun ja oppimisen palveluiden kehittämistiimin väkeä. Keskustelu toteutettiin etäyhteydellä ja siihen varattiin aikaa kaksi tuntia/koulu. Ennen keskustelua koululla oli täytetty KOKE-lomake. Kehittämistiimin väki tutustui koulun vastaukseen ennalta ja keskusteluissa nostettiin esiin tärkeimpiä ja kiinnostavimpia asioita vastauksesta. Keskusteluissa pohdittiin koulun yleistä kehittämistä sekä KOKE-opettajien roolia oman vastuualueensa kehittämisessä. Kehittämistiimi saattoi tuoda keskusteluihin mukaan hyviksi havaittuja käytänteitä muilta kouluilta, jos ne sopivat koulun tilanteeseen.

Jatkuva arviointi kehittämisessä

Tehdään pitkin vuotta

  • Missä on onnistuttu?
  • Missä on epäonnistuttu?
  • Onko tavoitteita muokattava?

Palautekeskustelu lukuvuoden lopussa

  • Ohjaa seuraavan lukuvuoden tavoitteiden valintaa
  • Uskallettava kysyä palautetta myös tutoropettajan toiminnasta


Sinun kannattaa aina jutella osallistujien kanssa kasvotusten, jotta saisit heiltä mahdollisimman monipuolista tietoa. Jos kuitenkin haluat kerätä lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon tietoa, voi olla käytännöllisempää lähestyä osallistujia epäsuorasti esim. kyselylomakkeella. Epäsuoran palautteen ja arvioinnin työkalut voivat toimia paremmin myös silloin, kun haluat mitata omaa suoriutumistasi (”Mitä mieltä olet tästä päivästä?”) 

Kun suunnittelet tulevia koulutuksiasi/vertaisohjaustilanteita/kehittämisprojekteja, ota siis huomioon nykyisen toimintasi koko toteutusaikana saamasi palaute: toista hyvin sujuneita asioita, vältä toistamasta epäonnistumisia ja kehitä edelleen toimintaa. 

  • Tärkeintä on pitää intoa yllä! 
  • Huolehdi siitä, että opettajat pysyvät innostuneina hankkimistaan kokemuksista ja riittävän motivoituneina jatkamaan toimintaa. 
  • Teetä osallistujilla (esim. 3–6 kuukautta myöhemmin) väliarviointi, jossa selvität kehittämistyön vaikuttavuutta heidän kannaltaan. 
  • Järjestä seurantakoulutusta, jotta osallistujat voisivat oppia uusia taitoja tai verestää vanhoja taitojaan harjoitettuaan niitä jonkin aikaa. 
  • Valitse kouluusi uusi kehittämispainopiste, joka vastaa aikaisemman kehittämistyön aikana ilmenneisiin tarpeisiin.  

Arviointitapoja voivat olla esimerkiksi
  • TVT-osaamisen kartoitukset
    • opettajian vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen
    • opettajien koulutussuunnitelman laatiminen
  • Tutoropettajan ja esihenkilön väliset arviointikeskustelut tärkeitä tutoropettajan toiminnan kannalta
  • Tutoropettajan koulutussuunnitelman laadinta

Tunne muutosprosessi, ymmärrä muutos

Toimintakulttuurin muutokset keskeyttävät normaalit työrutiinit ja voivat näin alentaa työyhteisön toimintakykyä tilapäisesti. Muutos ei tapahdu kerralla, vaan sisältää erilaisia osavaiheita, joista jokainen vaatii erilaista viestintää, osallistumismahdollisuuksia ja tukitoimia.

Muutosprosessi herättää aina tunteita


Muutosvastarintaa esiintyy seuraavissa tilanteissa (Hellström 2013):

(esimerkit Jiri Lallimo, Turun yliopisto)

1. muutokset ovat perusteellisia ja radikaaleja (vs vähittäinen muutos)  
  • esim. digiloikka ja sen edellyttämät tekijät ovat radikaaleja

2. muutokset ovat odottamattomia
  • esim. nopeat organisaatiomuutokset
3. muutokset koskettavat muutoksen kohteena olevia ihmisiä kielteisesti ja leimaavat heidät häviäjiksi

  • esim. opettajien osaamista kritisoidaan

4. kun on voimakkaasti sitouduttu niihin asioihin, joita muutos koskee
  • esim. opettajuus auktoriteettina ja henkilökohtaisena vastuunkantona
5. kun muutoksen syyt ovat epäselviä, syntyy epävarmuutta

  • esim. huono kommunikaatio tai sen puute

6. aikaisemmista muutoksista on syntynyt kielteisiä kokemuksia
  • muutokset ovat olleet raakileita, epäonnistuneita, työntekijöiden syyttely


Muutokseen sitoutuminen


Lähde: https://www.slideshare.net/TJSopintokeskus/muutoksen-yhteinen-ksittely  Lisenssi: CC Attribution-NonCommercial License

Suhtautuminen muutokseen 

Oman kärjistetyn toimintatyylin tunnistaminen voi auttaa joustamaan ja hallitsemaan tunnereaktioita​.







Tarkkailijat – lämmittelevät ja katselevat kauempaa



Innostujat - tanssivat nuotion ympärillä ja ruokkivat tulta




Kriitikot - näkevät että nuotiokin on väärin rakennettu ​





Kyynikot – odottavat nuotion sammuttavaa sadetta


Innovatiivinen, kehittyvä koulu



KOULUN TAVOITETASO

Vision sisältö
  • Yhteisellä visiolla on suora yhteys koulun kehittämishankkeiden tuloksien pysyvyyteen ja opettajien sitoutumisessa tavoitteisiin.

Digitaalisen teknologian käytön visio ja tulevaisuuden taidot
  • Aktiivinen tiedon kuluttaja (OPS: tiedonhallinta, vastuullinen ja turvallinen toimija)
  • osallistuja (OPS: vuorovaikutus ja verkostoituminen)
  • tiedon tuottaja (OPS: käytännön taidot ja oma tuottaminen, tutkiva ja luova työskentely)

Vision yhtenäisyys kuvaa sitä, miten paljon työskennellään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehittymishakuisuus
  • Tietoinen kehittämishakuisuus on yksi innovaatioiden edellytys.


JOHTAJUUS

Jaettu johtajuus = tiedonluomisen ja vastavuoroisuuden käytännöt, jotka kehittävät koulussa osallistumista ja omistajuutta
  • Tiimit
    • asiantuntijamainen valta ja vastuu (vs. jonkin toiminnan toteuttaminen)
    • koulun kehittämisen edistäminen
    • pakollisuus (vs. vapaaehtoisuus)
    • säännöllinen kokoontuminen

  • Rehtori ja apulaisrehtori
  • Tutoropettaja koulun kehittäjänä
Rehtorilla on keskeinen rooli koulun kehittämispyrkimysten edistäjänä.
  • Innostaja ja kannustaja
  • resurssien luoja/hankkija (esim. aika vertaisohjaukseen ja kouluttamiseen, oppituntijärjestelyt)
  • rajaa työskentelyä ylhäältä tulevilla faktoilla tai reunaehdoilla
  • mahdollistaa vuorovaikutuksen

Rehtorin verkostoituminen
  • tukee opettajayhteisön ammatillista kehittymistä ja oppimista toisilta
  • tuo uusia näkökulmia hänelle itselleen


KOULUN TIETOTYÖKÄYTÄNNÖT

Yhteiset tietokäytännöt = millaisia yhteisiä sopimuksia ja käytäntöjä koulussa on jakaa ja kehittää teknologian tukemana kaikkia koskevia tietoja

  • Opettajat (tiedottaminen, tiedonjakaminen, ja yhteisten asioiden hoitaminen)
  • Oppilaat ( miten koulussa huolehditaan oppilaiden digitaalisen kompetenssin kehittämisestä)
  • Yhteiset, esim. verkkolehti

Tietokäytäntöjen kehittämishankkeet (esim. ohjeet, verkkoympäristön käytön edistäminen)

Oppilaiden osallistaminen
  • Miten koulussa otetaan huomioon ja hyödynnetään oppilaiden informaali ja koulun ulkopuolella hankittu tekninen osaaminen?
  • Each one teach one, oppilaat opettajien opastajina, oppilasagentit, mediaryhmä
Koulun verkostoituminen

DIGITAALINEN TEKNOLOGIA

Teknologian tarkoituksenmukaisuus (Onko koulun käytössä laitteita ja ohjelmia, joita opiskelussa tarvitaan?)

Oppilaiden digitaalinen kompetenssi (Kuinka varmistetaan että oppilaat oppivat opetussuunnitelmassa mainitut tieto- ja viestintäteknologian taidot? Kuinka saada oppilaiden informaalit taidot käyttöön?)

Opettajien digitaalinen kompetenssi (Kuinka varmistetaan opettajien riittävä tieto- ja viestintäteknologian osaaminen käytössä ja sen ohjaamisessa?)

Teknologian riittävyys ja saatavuus (tietokoneluokat, latauskärryt, luokassa olevat laitteet)

Tekninen ja pedagoginen tuki
  • Koulun sisäiset ja ulkoiset koulutukset
  • Keskittyvätkö koulutukset tekniseen tukeen vai teknologian opetuskäytön ratkaisuihin?


OPETTAJAYHTEISÖN TYÖSKENTELYTAVAT

Pedagoginen yhteistyö ja asiantuntemuksen jakaminen
  • Systemaattiset, sovitut käytännöt (vs. epämuodollinen ja spontaani pedagoginen yhteistyö, esim. välitunti- ja kahvipöytäkeskustelut, neuvot, vinkit)
  • Esim. ajan järjestäminen suunnittelulle, yhteisopettajuus, palkkitunnit, ideapankki verkossa

Kehittämiskäytännöt (hankkeet, kouluttautuminen, pedagogiset kahvilat, tutoropettaja, kehityskeskustelut)

Opettajien verkostoituminen

PEDAGOGISET KÄYTÄNNÖT

Käsitykset teknologian pedagogisesta käytöstä
  • Opettajajohtoinen (tiedon jakaminen, mekaaniset tehtävät) vs. oppilaiden yhteisöllinen tiedon tuottaminen
  • Mihin suuntaan pedagogisia käytäntöjä tulisi kehittää?
Teknologian käyttö opetuksessa
  • Teknologian tukemat innovatiiviset työtavat
  • oppilaslähtöisyys, tiedonluomisen ja ongelman ratkaisun menetelmät autenttisissa ympäristöissä, oppilaiden omistajuus, teknologian käytön monipuolisuus ja tarkoituksemukaisuus
  • Opettaja edellytysten luoja, työskentelyprosessien organisoija ja ohjaaja

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä