6. Tarkastele diagrammia. Mistä johtuvat erot eri valtioiden kaupungistumisasteessa?
6. Tarkastele diagrammia. Mistä johtuvat erot eri valtioiden kaupungistumisasteessa?
Bangladesh on esimerkki kehittyvästä maasta, jonka kaupungistumisaste on vielä melko matala. Kolmessakymmenessä vuodessa kaupungistumisaste on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut 15 prosentista 33 prosenttiin. Samalla suurkaupunkien laitamien slummit ovat kasvaneet.
Ruandassa suurin osa väestöstä on perinteisesti asunut maaseudun kylissä, ja vuonna 1980 kaupungistumisaste oli vain 5 %. Kaupungistuminen on kuitenkin ollut nopeaa, ja kaupungistumisaste on sen jälkeen yli nelinkertaistunut. Sekä Bangladeshissa että Ruandassa suuri syntyvyys ja muuttoliike kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa voimistavat kaupungistumista.
Belgia sijaitsee Länsi-Euroopan ydinalueella, jossa asutus on hyvin tiivistä. Kaupungistumisaste oli vuonna 1980 jo 95 % ja tällä hetkellä lähes 100 %. Maa on asukasmääräänsä nähden melko pieni ja hyvin toimeentuleva.
Yhdysvaltain ja Suomen kaupungistumisasteet ovat kohonneet lähes samaa tahtia eli hiukan yli 10 % viimeisten 30 vuoden aikana. Molemmissa yli 80 % väestöstä asuu nykyään kaupunkimaisilla alueilla. Tiiviisti asuttujen alueiden lisäksi molemmissa maissa on myös laajoja harvaanasuttuja alueita ja maanviljelysseutuja, joiden takia kaupungistumisaste ei ole yhtä suuri kuin esimerkiksi Belgiassa.
Yhdysvalloissa laajojen harvaan asuttujen alueiden olemassaoloon vaikuttaa myös maan varsin suuri koko ja Suomessa puolestaan pohjoinen sijainti.