5. Tutki oheisia diagrammeja ja kuvaa 11.7. Vastaa kysymyksiin. Huom. diagrammit vuodelta 2021.
5. Tutki oheisia diagrammeja ja kuvaa 11.7. Vastaa kysymyksiin.
a) Mille kahdelle alueelle yli puolet Latinalaisen Amerikan viennistä suuntautuu?
Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan.
b) Vertaile viennin kokonaisarvoa eri maanosien välillä. Mitä huomioita voit tehdä?
b) Vertaile viennin kokonaisarvoa eri maanosien välillä. Mitä huomioita voit tehdä?
Ylivoimaisesti suurimmat tavaraviennin kokonaisarvot ovat Euroopan ja Keski-Aasia sekä Itä-Aasian ja Oseanian vienti. Pienin tavaraviennin kokonaisarvo on Saharan eteläpuolisella Afrikalla.
c) Mitä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta viedään eniten?
c) Mitä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta viedään eniten?
Raaka-aineita, kuten maataloustuotteita ja öljyä.
d) Mitä Etelä-Aasiasta viedään eniten?
d) Mitä Etelä-Aasiasta viedään eniten?
Kuluttajatuotteita, kuten vaatteita ja elektroniikkaa.
e) Mistä Suomi tuo eniten tuotteita (diagrammi vuodelta 2021)?
e) Mistä Suomi tuo eniten tuotteita (diagrammi vuodelta 2021)?
Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä.
Suomen tärkeimmät tuontimaat (2024–2025):
Saksa: Suurin tuontimaa, osuus noin 14 % tavaratuonnin arvosta.
Ruotsi: Toiseksi suurin, noin 11,6 % osuus.
Kiina: Merkittävä tekstiilien ja kulutustavaroiden tuoja.
Muita tärkeitä tuontimaita ovat Norja ja Alankomaat.
Suurimmat tuontituoteryhmät:
Koneet ja laitteet: Laitteet, voimakoneet, moottorit ja elektroniikka.
Energia: Raakaöljy, kaasu ja sähkö, joiden osuus on noin 14 %.
Teollisuuden tuotantohyödykkeet: Noin 30 % tuonnista.
Kulutustavarat: Sisältäen elintarvikkeet, tekstiilit ja vaatteet.
Tavaratuonnin rakenne koostuu pitkälti teollisuuden raaka-aineista, komponenteista ja kuljetusvälineistä, jotka tukevat Suomen vientiteollisuutta.
Suomen tärkeimmät tuontimaat (2024–2025):
Saksa: Suurin tuontimaa, osuus noin 14 % tavaratuonnin arvosta.
Ruotsi: Toiseksi suurin, noin 11,6 % osuus.
Kiina: Merkittävä tekstiilien ja kulutustavaroiden tuoja.
Muita tärkeitä tuontimaita ovat Norja ja Alankomaat.
Suurimmat tuontituoteryhmät:
Koneet ja laitteet: Laitteet, voimakoneet, moottorit ja elektroniikka.
Energia: Raakaöljy, kaasu ja sähkö, joiden osuus on noin 14 %.
Teollisuuden tuotantohyödykkeet: Noin 30 % tuonnista.
Kulutustavarat: Sisältäen elintarvikkeet, tekstiilit ja vaatteet.
Tavaratuonnin rakenne koostuu pitkälti teollisuuden raaka-aineista, komponenteista ja kuljetusvälineistä, jotka tukevat Suomen vientiteollisuutta.
Vuonna 2025 Suomen tavaravienti on keskittynyt vahvasti perinteisille aloille: metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteisiin, raaka-aineisiin sekä teollisuuden välituotteisiin. Vaikka palveluvienti kasvaa, tavaravienti on yhä viennin perusta. Keskeisiä vientituotteita ovat puutuotteet, koneet, öljytuotteet ja erilaiset kemialliset aineet.
Suomen vienti ja tärkeimmät tuoteryhmät 2025:
- Päätuotteet: Metsäteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri), kemianteollisuuden tuotteet (orgaaniset/epäorgaaniset aineet, öljytuotteet), metallit ja metallituotteet sekä koneet ja laitteet.
- Viennin kehitys: Tavaroiden viennin arvo on kasvanut vuonna 2025. Tammi-heinäkuussa 2025 tavaraviennin arvo nousi 5,5 prosenttia edellisvuodesta.
- Kasvualat: Esimerkiksi kojeiden ja mittareiden sekä öljytuotteiden viennin arvo on kasvanut merkittävästi.
- Tärkeimmät vientimaat (aiempien vuosien perusteella): Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat.
Tavaroiden ja palveluiden vienti on kasvanut (esim. 2 % kolmannella neljänneksellä 2025), mikä on pitänyt vaihtotaseen ylijäämäisenä.
Vaihtotase on kansantalouden mittari, joka kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan (kauppatase), tuotannontekijäkorvausten (kuten palkat, korot) ja tulonsiirtojen (kuten verot, sosiaaliturvamaksut) tasapainoa ulkomaisten taloustoimien kanssa. Ylijäämäinen vaihtotase tarkoittaa, että maahan tulee enemmän rahaa ulkomailta kuin lähtee, mikä vahvistaa kansantalouden ulkomaista nettovarallisuutta. Alijäämäinen vaihtotase osoittaa päinvastaista ja kasvattaa ulkomaista velkaantumista.
Vaihtotase on kansantalouden mittari, joka kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan (kauppatase), tuotannontekijäkorvausten (kuten palkat, korot) ja tulonsiirtojen (kuten verot, sosiaaliturvamaksut) tasapainoa ulkomaisten taloustoimien kanssa. Ylijäämäinen vaihtotase tarkoittaa, että maahan tulee enemmän rahaa ulkomailta kuin lähtee, mikä vahvistaa kansantalouden ulkomaista nettovarallisuutta. Alijäämäinen vaihtotase osoittaa päinvastaista ja kasvattaa ulkomaista velkaantumista.