Hannah Arendt oli saksanjuutalainen yhteiskuntatieteilijä ja filosofi, joka julkaisi Yhdysvalloissa vuonna
1948 teoksen Totalitarismin synty. Hän käsitteli erityisesti 1920–30-lukujen ääriliikkeitä. Francis Fukuyama
on politiikan tutkija Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa ja keskittyy Yhdysvaltain 2000-luvun politiikkaan.

8.1 Arvioi katkelmissa 8A ja 8B esitettyjen määritelmien osuvuutta ääriliikkeiden ja populismin
kannattajista. 14 p.

- molemmat kirjoittajat ovat akateemisesti koulutettuja ja katkelmat ovat eri aikakausilta
- Fukuyama korostaa sitä, että ääriliikkeiden kannattajat purkavat pettymystään omaan asemaansa
- ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansallissosialistit saivat kannatusta vetoamalla Versaillesin rauhanteon nöyryytykseen, Trump korostaa, että Yhdysvaltoja kupataan koko ajan eri tahoilta, esim. Eurooppa säästää, kun Yhdysvallat huolehtii puolustuksesta. Kunnollisen, perinteisen ja työtätekevän amerikkalaisen duunarin asioista ei huolehdi enää kukaan. Saavat osakseen vain ylenkatsetta. Teidän vaikeutenne ei ole teidän syytä, vaan kiinalaisten, eurooppalaisten, vihervasemmiston jne. syytä.
- Brexitissä ihmisten ongelmat johtuivat Euroopan unionista
- Arendt korostaa sitä, että kannattajat eivät ole aikaisemmin osallistuneet politiikkaan
- Arendt näkee, että populistiset puolueet asemoivat itsensä perinteisen puoluekentän ulkopuolelle ja siten vetoavat niihin, jotka eivät ennen ole olleet mukana politiikassa tai kyllästyneet sen toimintatapoihin eli "jatkuvaan jauhamiseen"
- sekä fasistit että kansallissosialistit pystyivät rekrytoimaan mukaan uusia ihmisiä, jotka eivät olleet ennen osallistuneet politiikkaan ja olivat poliittisesti kokemattomia, samoin heidän kannattajansa olivat jollain tavalla pettyneet asemaansa ja halusivat parantaa sitä. Esim. Saksan työväestö, keskiluokka ja nationalistiset piirit. Myös Trump on saanut rekrytoitua uusia kannattajia politiikkaan ennen osallistumattomista ihmisistä ja sellaisista, jotka ovat kokeneet asemansa heikentyvän esim. Kiina-ilmiön takia. Myös Brexitissä sama ilmiö.
- Arendt ei kuitenkaan tuo esille taloudellisten olojen aiheuttamaa katkeruutta, eikä muiden aatteiden (kommunismi) aiheuttamaa pelkoa, jotka olivat kuitenkin syitä kannattaa ääriliikkeitä
- katkelmissa kuvataan alkuperäistä ääriliikkeiden kannattajakuntaa. Kannattajien joukko laajeni keskiluokkaan sekä 1920-30-luvuilla että omana aikanamme
- Arendt ja Fukuyama ovat esittäneet näkemyksensä erilaisissa historiallisissa konteksteissa, mutta samat ajatukset ovat sovellettavissa myös muihin aikakausiin

8.2. Miten poliittiset johtajat ovat hyödyntäneet Fukuyaman mainitsemaa kaunan politiikkaa kylmän sodan päättymisestä lähtien ja mitä vaikutuksia tällä on ollut maailmanpolitiikkaan? (16p)

- Yhdysvalloissa kaunaisuus on ollut yksi Trumpin kannatuksen ja presidentiksi nousemisen syistä
- Trumpin presidenttikausina Yhdysvaltain suhteet Eurooppaan ovat heikentyneet ja kauppasota Kiinan kanssa on syventynyt
- Trumpin toiminta on vaikuttanut Nato:n ja YK:n painoarvoon heikentävästi
- esimerkiksi kaunan politiikasta sopii myös Brexit ja sen vaikutus Euroopan unioniin
- populistiset puolueet koko Euroopassa ovat hyödyntäneet kaunan politiikkaa kannatuksen hankkimisessa 2000-luvulta lähtien.
- Esimerkkejä kaunan aiheista, joihin populistiset puolueet vetoavat: Tavallinen työtätekevä ja ahkera kansalainen saa kärsiä, kun yhteiskunta tukee maahanmuuttajia ja pakolaisia runsaskätisesti. Tavallinen ahkera työläinen on maksumiehenä. Euroopan unionin jäsenmaksut ovat liian kalliit ja mitä saamme vastineeksi? Perinteisten arvojen maahan polkeminen. Kunnollinen suomalainen mies ei kelpaa enää suomalaisille naisille jne.
- populististen puolueiden kannatuksen nousun seurauksena kireämpi suhtautuminen maahanmuuttoon ja kehitysapuun, muukalaisvihamielisyys. taustalla myös valtioiden omat, suuret talousvaikeudet.
- Venäjällä myös Putin on hyödyntänyt kaunaa politiikassaan, jonka tavoitteena on Venäjän kansinvälisen vaikutusvallan kasvattaminen. Hän on korostanut, että Euroopan unioni on laajentunut itään heikentääkseen Venäjää eikä ole ottanut huomioon sen turvallisuusintressejä, länsimaiset, vapaamieliset arvot ovat jatkuvasti Putinin politiikan kritiikin kohteena. Putin on korostanut lännen aatteellista, poliittista ja sotilaallista uhkaa.
- Esimerkkeinä tavoitteesta esimerkiksi Krimin valloittaminen ja hyökkäyssota Ukrainaan 2022
- Venäjän toiminnasta on ollut seurauksena pakotteet Venäjää vastaan, Venäjän eristäminen länsimaista ja Naton laajeneminen
- Venäjä hakee yhteistyötä muiden autoritaaristen valtioiden kanssa: Kiina, Pohjois-Korea ja Turkki
- Eurooppa ei ole kylmän sodan jälkeen enää ollut ensisijainen osa Yhdysvaltain ulko- tai talouspolitiikkaa, mutta on yhä olennainen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Trump yrittää välittää rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille, mutta sopua ei ole vielä saatu. Euroopassa ja Ukrainassa pelätään, että Ukrainan on tyytminen sanelurauhaan ja Putin saisi tavoitteensa läpi. Euroopassa uskotaan sen vain lisäävän Putinin valloitushaluisuutta.
- Euroopan unionin toimintakyky on heikentynyt jonkin verran jäsenmaissa lisääntyneen populismin, nationalismin ja euroskeptismin takia. Tosin Venäjän uhka on jonkin verran lisännyt EU-myönteisyyttä
- Lähi-Idän politiikassaan Trump on korostanut Israelin tukemista