8. Propaganda ja historiapolitiikka

8.1. Arvoi aineiston 8.A. pohjalta aineistojen B, C ja D propagandistista luonnetta. (18p)

- aineisto B on perinteistä propagandaa, joka perustuu vastustajan naurunalaiseksi tekemiseen. Sen voi luokitella valkoiseksi propagandaksi, koska tekijä on tiedossa ja selvästi kerrottu. Videota ei ole yritetty muokata aidon tuntuiseksi ja sen voi ymmärtää olevan Saksaa vastaan. Tämä voi olla propagandaa tai satiirista viihdettä. Teoksessa viitataan elokuvaan "Tahdon riemuvoitto", joka oli propagandistinen elokuva Natsi-Saksassa.
- aineistossa C o sekä valkoisen että harmaan propagandan piirteitä. Valkoista edustaa se, että Yhdysvaltain ulkoministeri puhuu itsenään edustaen virka-asemaansa. Toisaalta puheen tarkoitus on vakuuttaa kuulijalle, että Irakissa olisi joukkotuhoaseita ja jätettään vastakkaiset argumentit mainitsematta. Irakista ei lopulta löytynyt joukkotuhoaseita, jolla hyökkäystä oikeutettiin.
- aineisto C on selvästi mustaa propagandaa, jossa tekijä on tehnyt kuvamanipulaation ja kirjoittanut tekstiin hyvin tunteisiin vetoavan kuvauksen tapahtumista. Kuvan ja kuvatekstin on tarkoitus harhauttaa katsojaansa, sen alkuperä on tuntematon ja sisältö valhetta. Aineisto C on julkaistu vuonna 2015, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaam ja myös Itä-Ukraina oli osittain miehitetty. Kuvalla ja tekstillä on haluttu luoda kuva siitä, että ukrainalaiset vihaavat venäläisiä niin paljon, että Itä-Ukrainasta paennut venäläistaustainen nainen ja hänen vastasyntynyt lapsensa joutuivat väkivallan ja häpäisyn kohteeksi. Putinin ja hänen aggressiivisen ulkopoliitiikkansa perusteluna oli juuri se, että Putin halusi kitkeä natsismi Itä-Ukrainasta. Vauvan käsivarteen on viilletty juuri natsisymboli.

8.2.C. Pohdi, millainen merkitys propagandalla ja historiapolitiikalla on ollut 2000-luvulla ja esitä perusteltu arvio niiden roolista lähitulevaisuudessa. (12p)

- propagandalla tarkoitetaan tarkoituksellista ja ohjattua mielipiteiden muokkausta esimerkiksi joukkotiedotusvälineiden avulla
- historiapolitiikalla tarkoitetaan menneisyyden tapahtumien tulkintaa tarkoitushakuisesti sillä tavalla, että tulkinta edistää haluttuja poliittisia päämääriä
- propagandasta esimerkkinä voisi olla ääri-islamialisen ISIS:n kanpanjat 2010-luvulla, joilla rekrytoitiin kannattajia Euroopasta Lähi-Itään käymään pyhää sotaa Syyriassa. Propagandat toteutettiin internetin välityksellä ja kohteena olivat Euroopassa asuvat musliminuoret. Monet radikalisoituivat ja lähtivät sotimaan ISIS:n joukkoihin.
- Venäjä on tuottanut propagandakampanjoita 2010-luvulla Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa auttaakseen Donald Trumpin voittoon. Keinoina esim. vakoilu ja erilaiset disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa.
- Venäjä on kohdistanut propagandaa myös Suomeen niin sanotuissa lapsikaappaustapauksissa ja mustamaalamalla suomalasten toimittajien työtä. Lapsikaappausjutuissa yleensä ideana on se, että venäläisäidit ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi huoltajuuskiistoissa venäläistaustansa vuoksi. Suomalainen toimittaja Jessika Aro julkaisi kirjan Venäjän informaatiovaikuttamisesta nimeltään "Putinin trollit - tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta". Hän joutui Venäjän organisoiman häirinnän ja lokakampanjan uhriksi. Suomessa hänen vainoamiseesa osallistuivat MV-lehti ja Johan Backman, toimeksiantajana todennäköisesti Venäjän viranomaiset.
- Venäjän propaganda ukrainalaisten natsismista, jota venäjän joukot menivät tuhoamaan
- historiaa on käytetty perusteluna päätöksentekoon Suomessa esim. Suomen Nato-jäsenyydelle, armeijan kehittämiselle, Ukrainan tukemiselle, vaatimukselle siitä, että Putinin vaatimuksiin ei saa suostua
- Putin on käyttänyt historiapolitiikkaa hyväkseen Ukrainan sodan perustelemisessa: suuressa isänmaallisessa sodassa NL kukisti natsismin ja nyt lähdettiin kukistamaan natsismi myös Ukrainasta
- Putin perustelee aluelaajennuksiaan historiallisilla syillä
- historiallisista syistä Saksa suhtautuu aseellisen voimansa lisäämiseen ja esittelyyn varovaisesti
- propagandaa ja historiapolitiikkaa ei voi täysin erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät toisiinsa
- mielestäni propagandan ja historiapolitiikan merkitys on 2000-luvulla kasvanut ja tulevaisuudessa voi kasvaa lisää. Erityisesti sosiaalinen media lisää sitä. Siellä jokainen voi tuottaa haluamaansa materiaalia ilman kovin tiukkaa ennakkosensuuria muiden luettavaksi.