Ravinnon sisältämiä ravintoaineita ovat erilaiset energia- ja suojaravintoaineet, kuten hiilihydraatit, rasvat, proteiinit eli valkuaisaineet, kivennäisaineet ja vitamiinit.
Ihminen tarvitsee näitä ravintoaineita riittävästi elimistön välttämättömiin tehtäviin,

Ihminen tarvitsee noin viisikymmentä (50) erilaista ravintoainetta elimistön välttämättömiin tehtäviin. Jokaisella ravintoaineella on elimistössä tietty tehtävä, siksi ihmisen on saatava tarvittavia ravintoaineita ruoasta riittävästi.

Ravintoaineita tarvitaan :

• energian tuottamiseen
• kudosten muodostumiseen
• aineenvaihdunnan säätelyyn
• lihastyöhön
• ruoan sulatukseen

Ravintoaineet ryhmitellään energiaravintoaineisiin ja suojaravintoaineisiin

Energiaravintoaineita:

• rasvat
• hiilihydraatit
• proteiinit

Rasvan osuus kokonaisenergiasta saa olla noin 30 % (kovan rasvan osuus enintään 10 %). Kasviöljyt, etenkin rypsi- ja oliiviöljy, ovat suositeltavia rasvoja, koska niissä on runsaasti tyydyttymättömiä, pehmeitä rasvahappoja. Säännöllinen kalan syönti parantaa ruokavalion rasvahapposisältöä.

Hiilihydraattien osuudeksi kokonaisenergiasta suositellaan 55-60 %. Hiilihydraatteja saa viljavalmisteista, hedelmistä, marjoista, perunoista ja kaikista kasviksista. Niissä on myös runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Kuitenkin kuorittuna vilja ja riisi sisältävät paljon tyhjiä kaloreita, siis energiaa ilman vitamiineja tai kivennäisaineita. Vähäkuituiset hiilihydraatit - kuten sokeri, makeiset, keksit ja vaalea leipä - eivät pidä näläntunnetta pitkään poissa.
Ravintokuidun suositeltava saanti aikuisille on 25-35 g/vrk. Viljavalmisteissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on paljon tärkeitä kuituja.

Proteiinin eli valkuaisaineen saanti on suomalaisilla yleensä riittävää. Niiden osuudeksi kokonaisenergiasta suositellaan 10-15 %. Aikuisten päivittäinen proteiinin tarve vaihtelee välillä 0,5-3,0 g painokiloa kohti. Eläinproteiinia saadaan maidosta, lihasta, kalasta ja kananmunista. Kasvisproteiinin lähteitä ovat viljavalmisteet ja palkokasvit sekä pähkinät.


Elimistö tarvitsee energiaravintoaineita elintoimintojen säätelyyn, kasvamiseen, työntekoon, liikuntaan ja lämmön ylläpitämiseen.

Suojaravintoaineita:

• vitamiinit
• kivennäisaineet

Suojaravintoaineita tarvitaan elimistön aineenvaihdunnan säätelyyn, ravintoaineiden imeytymiseen, kudosten uusiutumiseen sekä antamaan vastutustuskykyä erilaisia tauteja vastaan.
Monipuolisen ruokavalion avulla vitamiinien saanti on turvattu.
Vitamiinit jaetaan liukoisuutensa perusteella kahteen ryhmään: vesiliukoisiin (C- ja B-ryhmän vitamiinit) ja rasvaliukoisiin (A-, D-, E-, ja K-vitamiinit).
C- vitamiinia tarvitaan luuston ja hampaiden kehittymiseen, vastustuskykyyn sekä edistämään raudan imeytymistä. C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä, marjoista ja perunasta. C-vitamiinin vähäinen saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä.
B-ryhmän vitamiinit vaikuttavat yhdessä ja niitä saadaan samoista ruoka-aineista. Hyviä B-vitamiinin lähteitä ovat liha, maksa, kala, täysjyväviljavalmisteet, maitotuotteet, kananmuna ja palkokasvit. B-vitamiineja tarvitaan mm. aineenvaihduntaan, hermoston toimintaan sekä pitämään limakalvot kunnossa.
Rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E,K) varastoituvat elimistöön ja ne liukenevat rasvoihin. Rasvaliukoiset vitamiinit säilyvät melko hyvin ruoanvalmistuksessa.

Kivennäisaineet ovat alkuaineita, joita elimistössä on runsaasti kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, fosforia, natriumia, rikkiä ja klooria. Ihmiselle välttämättömiä hivenaineita ovat esim. rauta, jodi, sinkki, seleeni ja fluori. Kivennäis- ja hivenaineet säilyvät ruoanvalmistuksessa hyvin. Monipuolisen ruokavalion avulla ihminen saa tarvittavat kivennäis- ja hivenaineet elimistön käyttöön.

Vettä on ihmisen elimistössä keskimäärin 60 % ja sitä on kaikissa soluissa. Veden määrään elimistössä vaikuttaa rasvakudoksen määrä ja ikä. Vesi säätelee elimistön lämpötilaa ja kuljettaa ravinto- ja kuona-aineita.