Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt
Oppimisympäristön vaikutus lasten oppimiseen
Leikkiympäristöjen rakentamisessa on otettu lasten toiveet ja tarpeet huomioon, näin leikki motivoi lasta ja on pitkäkestoisempaa. Kun leikki kiinnostaa lasta ja hän pääsee sitä luomaan yhdessä ystävien kanssa, se on motivoivaa. Leikin rakentamisessa voidaan toteuttaa luovaa ilmaisua, taidekasvatusta, aiheeseen liittyvää musiikkia, liikuntaa, teatteria, satuja ja vaikka mitä monenlaista. Leikki elää tarinaa ja inspiroi meitä kaikkia toimiaan yhdessä.
Puheen kehitys osana yhteistä toimintaa
Hankeen aikana on paljon mietitty lasten puheen kehitystä ja heidän mahdollisuuksiaan kertoa omista mielenkiinnonkohteistaan. Osissa ryhmiä on otettu käyttöön kuvatukia eli kuvien avulla on tuettu lapsen ilmaisua ja puhetta. Puhe on osa vuorovaikutustaitoja ja toiminnan sopimista yhdessä toisten lasten kanssa. Työntekijän ohjaus, vuoron antaminen ja vuoron odottaminen ovat olennaista kaikkien lasten huomioimisessa.
Vuorovaikutustaitoihin on kiinnittetty huomiota mm. yhteisten pelien ja pihaleikkien avulla. Lapsia on tuettu onnistumaan ja auttamalla leikkiin mukaan. Ristiriitojakin tulee vähemmän, kun työntekijä on mukana lasten leikeissä. Leikkeihin liittyy mielikuvitusta, jota voidaan ilmeillä, eleillä ja puheella tukea.
Laulut, lorut ja riimit tukevat kielen kehitystä. Myös rytmiikalla on merkitystä puheen kehittymiselle. Hankkeen aikana on lisätty musiikin merkitystä jokapäiväiseen toimintaan.
Vuorovaikutustaitoihin on kiinnittetty huomiota mm. yhteisten pelien ja pihaleikkien avulla. Lapsia on tuettu onnistumaan ja auttamalla leikkiin mukaan. Ristiriitojakin tulee vähemmän, kun työntekijä on mukana lasten leikeissä. Leikkeihin liittyy mielikuvitusta, jota voidaan ilmeillä, eleillä ja puheella tukea.
Laulut, lorut ja riimit tukevat kielen kehitystä. Myös rytmiikalla on merkitystä puheen kehittymiselle. Hankkeen aikana on lisätty musiikin merkitystä jokapäiväiseen toimintaan.
Yhteistyö päiväkodin ja perhepäivähoidon välillä
Yhteistyö perhepäivähoidon ja päiväkotien välillä on vielä vähäistä, mutta osa perhepäivähoidon lapsista pääsee tutustumaan päiväkotiin varahoitopäivinä. Joskus perhepäivähoitajalla ja päiväkodin lapsiryhmällä on voinut olla ns. puistotreffejä, jolloin lapset saavat leikkiä yhdessä. Myös kirjaston satuhetkillä ryhmät voivat nähdä toisiaan.
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
Lapsi oppii leikkien. Leikkiin tarvitaan leikin mahdollistava oppimisympristö eli leikkiypäristö. Leikkiympäristö sisältää leikkiin kuuluvia leluja ja leikkiä kuvaavaa ymäristöä. Leikissä todentuu vuorovaikutus ja yhdessä toimimisen taitoja, näin leikkiympristö on myös psyykkinen ja sosiaalinen.
Hankkeen avulla kolmessa päiväkodissa kiersi varhaiskasvatuksen opettaja - coutsaaja Hannelandialta. Hän observoi päiväkotien toimintaa, kehitti oppimisympäristöjä ja menetelmiä yhdessä henkilöstön kanssa. Observoinnin tuloksena huomasimme, että meidän oli aika kehittää leikkiympäristöjä siten, että ne kutsuvat lapset leikkimään: "Vau, mä haluan tuonne leikkimään!" Leikkiympäristöistä tulee löytyä lasten leikkiä varten tarvitsemat välineet, joilla leikkiä. Itse leikkipaikan pitää kuvata sitä miläjöötä, mitä leikitään. Leikkiessään lapsi yleensä ilmentää arjen kokemuksia esim koti-, kauppa-, lääkäri- ja huoltoasemaleikki. Lapsille on myös tärkeää mielikuvituksen rikkaus, josta leikki kertoo.
Leikki on väline tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen ryhmässä. Leikkiessään lapset harjoittelevat toimimista toisten lasten ja aikuisten kanssa. Hankkeen avulla pohdimme pedagogiikkaamme ja pedagogista kohtaamista lasten leikeissä: miten työntekijä ohjaa lasten leikkiä? miten leikissä ollaan luontevasti läsnä? miten kannustetaan lasta ajattelemaan ja ideoimana? miten lapselle puhutaan? mitä lapset ajattelevat leikistä? miten he oppivat?
Hanke lisäsi leikin määrää arjessa ja leikin avulla oppimista, mikä on lapselle olennainen tapa oppia. Päivän pirstaleisuus ja kiire väheni, ja päivistä tuli joustavampia siirtymien vähentyessä. Lapset oppivat toimimaan toisten lasten kanssa niin, että kiusaamisen mahdollisuudet vähenivät. Yhteinen leikki on laajentanut lasten sosiaalisia suhteita ja opettanut leikkimään eri lasten kanssa. Joukkoon ottamisen tunne on lisääntynyt.
Leikin avulla oppimisesta ja taitojen kehittämisestä on tehty kokonaisuuksia esim. Lumikuningatar-satuseikkailua tai dinosaurusmaailmaa. Lapset ovat myös retkeilleet Tammelan kauniissa luontokohteissa ja rakentaneet sisälle leikkilaavun pitkospuineen. Tehtiin Portaan päiväkotiin myös VPK, mikä on monelle kylän lapselle tärkeää.
Hankkeen aikana ja leikkiympäristöjen kiinnostavuuden lisääntyessä lapset ovat rohkaistuneet puhumaan enemmän. Leikkiminen leikkiympäristöissä pienemmissä ryhmissä on lisännyt kavereiden kanssa yhteisleikkiä. Leikkiä on nyt enemmän kuin perinteisiä hieman koulumaisia tuokioita. Nyt nämä oppimisen aiheet toteutetaan lasten leikeissä ja heidän kanssaan leikkiä tai ilmiöitä tutkien. Tämä on muuttanut myös viestintää toiminnasta huoltajille. Ennen huoltajille laadittiin näkyville ns. viikkolukkareita, mitä minäkin päivänä tehdään. Nykyään moni kirjoittaa viikkoblogia, mitä on tehty tai kokoaa pedagogiselle dokumentointiseinälle kuvia toiminnasta. Näin annamme lapsille tilaa kehittää omaa toimintaansa itse ja yhdessä työntekijöiden avustamana. Toiminnan lapsilähtöisyys yhdessä aikuisen kanssa on lisääntynyt.
Hankkeen avulla kolmessa päiväkodissa kiersi varhaiskasvatuksen opettaja - coutsaaja Hannelandialta. Hän observoi päiväkotien toimintaa, kehitti oppimisympäristöjä ja menetelmiä yhdessä henkilöstön kanssa. Observoinnin tuloksena huomasimme, että meidän oli aika kehittää leikkiympäristöjä siten, että ne kutsuvat lapset leikkimään: "Vau, mä haluan tuonne leikkimään!" Leikkiympäristöistä tulee löytyä lasten leikkiä varten tarvitsemat välineet, joilla leikkiä. Itse leikkipaikan pitää kuvata sitä miläjöötä, mitä leikitään. Leikkiessään lapsi yleensä ilmentää arjen kokemuksia esim koti-, kauppa-, lääkäri- ja huoltoasemaleikki. Lapsille on myös tärkeää mielikuvituksen rikkaus, josta leikki kertoo.
Leikki on väline tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen ryhmässä. Leikkiessään lapset harjoittelevat toimimista toisten lasten ja aikuisten kanssa. Hankkeen avulla pohdimme pedagogiikkaamme ja pedagogista kohtaamista lasten leikeissä: miten työntekijä ohjaa lasten leikkiä? miten leikissä ollaan luontevasti läsnä? miten kannustetaan lasta ajattelemaan ja ideoimana? miten lapselle puhutaan? mitä lapset ajattelevat leikistä? miten he oppivat?
Hanke lisäsi leikin määrää arjessa ja leikin avulla oppimista, mikä on lapselle olennainen tapa oppia. Päivän pirstaleisuus ja kiire väheni, ja päivistä tuli joustavampia siirtymien vähentyessä. Lapset oppivat toimimaan toisten lasten kanssa niin, että kiusaamisen mahdollisuudet vähenivät. Yhteinen leikki on laajentanut lasten sosiaalisia suhteita ja opettanut leikkimään eri lasten kanssa. Joukkoon ottamisen tunne on lisääntynyt.
Leikin avulla oppimisesta ja taitojen kehittämisestä on tehty kokonaisuuksia esim. Lumikuningatar-satuseikkailua tai dinosaurusmaailmaa. Lapset ovat myös retkeilleet Tammelan kauniissa luontokohteissa ja rakentaneet sisälle leikkilaavun pitkospuineen. Tehtiin Portaan päiväkotiin myös VPK, mikä on monelle kylän lapselle tärkeää.
Hankkeen aikana ja leikkiympäristöjen kiinnostavuuden lisääntyessä lapset ovat rohkaistuneet puhumaan enemmän. Leikkiminen leikkiympäristöissä pienemmissä ryhmissä on lisännyt kavereiden kanssa yhteisleikkiä. Leikkiä on nyt enemmän kuin perinteisiä hieman koulumaisia tuokioita. Nyt nämä oppimisen aiheet toteutetaan lasten leikeissä ja heidän kanssaan leikkiä tai ilmiöitä tutkien. Tämä on muuttanut myös viestintää toiminnasta huoltajille. Ennen huoltajille laadittiin näkyville ns. viikkolukkareita, mitä minäkin päivänä tehdään. Nykyään moni kirjoittaa viikkoblogia, mitä on tehty tai kokoaa pedagogiselle dokumentointiseinälle kuvia toiminnasta. Näin annamme lapsille tilaa kehittää omaa toimintaansa itse ja yhdessä työntekijöiden avustamana. Toiminnan lapsilähtöisyys yhdessä aikuisen kanssa on lisääntynyt.
Pienryhmätoiminnan mahdollistaminen
Hankkeen tarkoituksena oli mahdollistaa jokaisen osallistuminen ja ryhmään kuuluminen yhä paremmin. Hankkeeseen palkattiin varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, joka kiersi eri päiväkodeissa viikon tai kahden viikon periodeilla. Lastenhoitaja osallistui lapsiryhmän toimintaan ja mahdollisti lapsiryhmän jakamisen yhä pienempiin pienryhmiin.
Jokaselle lapselle mahdollistettiin yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja oppia. Vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja kehitettiin pienissä ryhmissä leikkiympäristössä. Leikkiympäristöjä kehitettiin lapsia kiinnostaviksi.
Pienryhmässä lapset toimivat eri lasten kanssa, tutstuvat toisiinsa ryhmienkin vaihtuessa. Työntekijät keskustelevat lasten kanssa yhdessä. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada kavereita ja oppia taitoja keskustella toisten lasten kanssa, näin ketään ei jätetä syrjään. Siirtymävaiheet tilanteesta toiseen helpottuvat ja toteutuvat joustavammin pienempien lapsiryhmien ansiosta.
Hankkeen aikana huomattiin, että suunnittelu on vahvasti opettajajohtoista, jolloin lastenhoitajien suunittelu on jäänyt vähemmälle. Hanke on muuttanut tilannetta ja yhdeisen suunnittelun kautta antanut mahdollisuuden lastenhoitajien ammatillisuuden huomioimiseen enemmän.
Pienryhmässä lapset harjoittelevat oma vuoron odottamista, toisen huomioimista ja parityöskentelyä. Työntekijän on helppo olla läsnä leikeissä, kun lapsia on pienempi määrä. Työntekijä on tilanteen tasalla leikkiessä tai ohjatessa leikkiä lasten kanssa.
Jokaselle lapselle mahdollistettiin yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja oppia. Vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja kehitettiin pienissä ryhmissä leikkiympäristössä. Leikkiympäristöjä kehitettiin lapsia kiinnostaviksi.
Pienryhmässä lapset toimivat eri lasten kanssa, tutstuvat toisiinsa ryhmienkin vaihtuessa. Työntekijät keskustelevat lasten kanssa yhdessä. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada kavereita ja oppia taitoja keskustella toisten lasten kanssa, näin ketään ei jätetä syrjään. Siirtymävaiheet tilanteesta toiseen helpottuvat ja toteutuvat joustavammin pienempien lapsiryhmien ansiosta.
Hankkeen aikana huomattiin, että suunnittelu on vahvasti opettajajohtoista, jolloin lastenhoitajien suunittelu on jäänyt vähemmälle. Hanke on muuttanut tilannetta ja yhdeisen suunnittelun kautta antanut mahdollisuuden lastenhoitajien ammatillisuuden huomioimiseen enemmän.
Pienryhmässä lapset harjoittelevat oma vuoron odottamista, toisen huomioimista ja parityöskentelyä. Työntekijän on helppo olla läsnä leikeissä, kun lapsia on pienempi määrä. Työntekijä on tilanteen tasalla leikkiessä tai ohjatessa leikkiä lasten kanssa.
Arviointiin liittyviä kysymyksiä pienryhmätoiminnan kehittämisessä mukana oleviin ryhmiin
- Miten pienryhmätoiminta on auttanut lasten vuorovaikutus- ja sosiaalistentaitojen sekä itsesäätelyn kehittymiseen?
- Millaiset menetelmät ovat auttaneet lasten vuorovaikutus- ja sosiaalistentaitojen sekä itsesäätelyn kehittymiseen?
- Millaisia hyviä käytäntöjä saavutitte yhteissuunnitelussa? Yhteissuunnittelussa lapsiryhmän tiimin ja tiimin ”ulkoa” tulevan työntekijän kanssa esim. suunnittelun ajankohta, palaverin sisältö, ennakointi, arviointi.
Arviointikysymyksiä kaikkiin ryhmiin
Hankkeeseen liittyviä kysymyksiä pedagogisen toiminnan arviointiin:
- Millaisia pedagogisia menetelmiä olette kehittäneet ja käyttäneet?
- Miten leikkiympäristö on vaikuttanut lasten oppimiseen?
- Millaisella toiminnalla on myönteistä vaikutusta lasten taide- ja luovan ilmaisun kehittymiseen?
- Mitkä menetelmät ovat osoittautuneet toimiviksi lasten kanssa?
- Millaista yhteistyötä on kehitetty perhepäivähoidon ja päiväkodin välille?
- Millaisen menetelmän haluaisit esitellä koko varhaiskasvatukselle esim. vakaillassa keväällä?