Englantia varhaiskasvatuksessa

Yhdessä englanniksi - muutos kohti kielellisempää toimintakulttuuria varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

Tammela on mukana opetushallituksen englanninkielen varhentamishankkeessa, jossa tavoitteena on rikastaa kielten oppimista lasten varhaisvuosina. Tammelan varhaiskasvatuksessa alkaa elokuussa 2018 englannin kielen varhentaminen 3-6 -vuotiaiden lasten ryhmissä. Mukaan on ilmoittautunut jo 25 prosenttia varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista.

Tavoitteena on omaksua myönteinen asenne ja kiinnostus vieraita kieliä ja kulttuureita kohtaan sekä herättää luottamus omiin kykyihin oppia ja käyttää kieltä. Lapsen herkkyyskausia hyödyntäen kielten oppiminen ja omaksuminen on luontevaa ja muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Samalla myös henkilöstön osaaminen kehittyy ja kielellisyys jalkautuu myös koteihin. Lapsille mahdollistetaan tutustuminen eri kieliin luontevasti lasten toimintaan liittyen.

Otteita Sukellus kielikylpyyn -oppaasta

Sukellus kielikylpyyn on kirjoitettu kielikylpyä aloittavien lasten vanhemmille oppaaksi. Se soveltuu joiltakin osin myös suppeampaan kielikylpyyn, jota Tammelassa tarjotaan. Alla otteita alkuperäisestä oppaasta.

”Vanhempien ei tarvitse osata ruotsia laittaakseen lapsensa ruotsinkieliseen kielikylpyyn. Tämä on yleisin kysymys, mitä minulta kysytään. Totta puhuen tämän varmistimme myös itsekin ensimmäiseksi.” Kielikylpyvanhempi

Kielikylvyn periaatteista:

  • yksi aikuinen, yksi kieli
  • oppiminen luonnollisissa tilanteissa
  • vapaaehtoista
  • ei vaadi aiempaa kielitaitoa
  • lapsen tuottamaa kieltä ymmärretään
  • painotus ymmärtämisessä
  • mahdollisimman paljon luonnollisia kielenoppimisen tilanteita

 ei vaatimuksia aloittamiselle, tarkoitettu kaikille

oppimisen ongelma ei este osallistumiselle, jokainen tapaus kuitenkin erilainen ja harkittava erikseen, lähtökohtana lapsen etu

kannattaa keskustella asiasta lapsen kanssa etukäteen

Kielikylpyä aloitteleville suunnattu lastenkirja: Erkki menee kielikylpyyn

samat tavoitteet ja vasu kaikille

Kielivirheisiin ei kiinnitetä huomiota ikävällä tavalla, vaan lasta pyritään ohjaamaan oikeaan muun muassa auttamalla häntä eri tavoin löytämään oikeanlainen tapa käyttää kielikylpykieltä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi toistamalla virheelliset sanat oikein. Tässä pyrkimyksenä on luoda lapselle turvallisuuden tunne, jolloin lapsi uskaltaa ilmaista itseään ja tuottaa uutta kieltään mahdollisimman luontevasti.

Ensimmäiset laulut ja fraasit ruotsin kielellä opitaan jo muutamissa viikoissa. Nämä taidot huomataan myös kotona hyvin nopeasti. Vanhempien tulee kuitenkin huomata, että varsinaisen kielen sisällön ymmärtämiseen menee huomattavan paljon pidempi aika. Kielen tuottaminen tapahtuu jokaisella lapsella yksilöllisesti. Jotkut lapset aloittavat kielen tuottamisen nopeasti, kun taas toisilla siihen kuluu jopa vuosia. Tärkeää on tietää, että lapsi oppii hyvin nopeasti ymmärtämään kielikylpykieltä.

Pelkkä kielellinen kommunikaatio ei ole ainoa tapa saada lapsia ymmärtämään, vaan viestin välittymistä tuetaan monin eri keinoin. Puheen kanssa rinnan käytetään esimerkiksi kehon kieltä, ilmeitä eleitä ja äänenpainoa. Näiden lisäksi apuna käytetään muun muassa käsinukkeja, erilaisia kuvakortteja, kirjojen kuvia jne., jotka kaikki osaltaan tukevat viestin välittymistä. Yksi tärkeä asia, jonka lapset myös kielikylvyssä ollessaan oppivat on se, että jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää kokonaisuuden hahmottamiseksi.

Päiväkodin henkilökunnalla on käytössään myös paljon erilaisia keinoja, joilla lapsi saadaan käyttämään kielikylpykieltä yhä enemmän ja toimimaan aktiivisesti kommunikaatiotilanteissa. Tämä tapahtuu tarjoamalla lapsille valinnanvaihtoehtoja ja ikään kuin ”työntämällä” heidät aktiivisiksi osallistujiksi tilanteeseen. Lastentarhanopettaja voi esimerkiksi kysyä lapselta ”Vill du ha ett grönt eller gult papper?” ja samanaikaisesti näyttää hänelle keltaista ja vihreää paperia. Näin kysymällä lapsi saadaan huomaamattaan osallistumaan keskusteluun, toisin kuin silloin, jos kysymys olisi kuulunut ”vem vill ha grönt papper?”. Oleellista on kuitenkin muistaa, että kielikylpylasten viestinnässä huomio kiinnitetään ensisijaisesti sisältöön, ja vasta toissijaisesti oikeaoppiseen viestintään. Näin ollen päivähoidossa painotetaan ymmärtämistä ennen tuottamista, koska ymmärtävä kuuleminen saavutetaan ennen ymmärtävää tuottamista.

Päiväkodeissa voidaan myös käsitellä ruotsinkielistä sanastoa erilaisten teemojen avulla. Teematyöskentely on kokonaisvaltaista päiväkodin henkilökunnan tarkoin suunnittelemaa toimintaa, johon sidotaan usein kaikki muu tekeminen päiväkodissa. Alussa teemat käsittelevät lasta ja lapsen lähiympäristöä, minkä jälkeen asteittain siirrytään käsittelemään muita teemoja sanaston kehittyessä. Teemana voi olla esimerkiksi ”minä itse”, jolloin laulujen, kuvien, piirustusten ja erilaisten työpajojen avulla käsitellään omaan kehoon liittyviä asioita ja sanastoa.

Alussa lasten tuottama ruotsinkieli on nk. välikieltä. Lapset käyttävät esimerkiksi paljon suomea ja ruotsia samassa lauseessa esimerkiksi ”Minä tykkään lingoneista.” Välikielen käyttäminen on luonnollinen osa lapsen matkaa kohti yhä paremmin hallittua ruotsin kieltä ja siitä ei tule olla huolissaan. Kun lapsen osaaminen ja sanavarasto karttuvat, saa välikieli vähemmän sijaa kommunikoinnissa.

Rutiineilla on tärkeä merkitys kielikylpypäiväkodissa. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa ruokailuun liittyvät päivittäiset rutiinit, pukeminen ja siivous. Näiden rutiinitoimien aikana lapsi kuulee yhä uudestaan samaa sanastoa. Rutiinit auttavat lapsia arvaamaan ja päättelemään asian sisällön, vaikka he eivät sitä täysin ymmärtäisikään, ja helpottavat siten ymmärtämistä. Asioita myös kerrataan paljon kielikylvyssä. Kertaamalla voidaan varmistaa, että lapsi ymmärtää asian sekä tarkistaa ymmärtämisen taso. Kertaamisella on siten suuri merkitys, samoin kuin sillä, mitä sen jälkeen tehdään, kuten mahdollisten väärinymmärrysten korjaamisella. Lasten tekemät kielelliset virheet korjataan toistamalla oppilaiden väärät kielen tuotokset oikeassa muodossa ja myönteisellä tavalla. Tähän liittyy myös hyvin vahvasti kielellisenä mallina toimimisen tärkeys.

Vanhemman myönteinen suhtautuminen kielikylpyyn ja kielten oppimiseen vaikuttaa myönteisesti myös lapseen.

Kielen avulla lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan ja saa myös palautetta siitä. Kielelliset taidot ovat siten yhteydessä lapsen yleiseen kehitykseen sekä myöhemmin koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Äidinkielen ja vieraan kielen taidot korreloivat keskenään. Mitä paremmat taidot lapsella on äidinkielessään, sitä paremmat ovat myös hänen taitonsa kielikylpykielessä.

Vanhemmat voivat halutessaan tukea myös ruotsinkielen kehitystä:

  • valitsemalla televisiosta myös ruotsinkielisiä lastenohjelmia
  • rohkaisemalla lasta katsomaan esimerkiksi DVD-elokuvia toisinaan myös ruotsin kielellä
  • lukemalla kirjoja ja lehtiä ruotsiksi lapselle
  • rohkaisemalla lasta käyttämään kielikylpykieltä esimerkiksi matkoilla.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden äidinkielen kirjalliset taidot koulussa jäävät alkuvaiheessa kehityksessä jälkeen, kun opetus tapahtuu lähes ainoastaan kielikylpykielellä. Myöhemmässä vaiheessa, kun opetuksessa painotetaan aiempaa enemmän äidinkieltä, saavuttavat oppilaat suomenkielisten oppilaiden äidinkielen taidot vuodessa ja kielen kirjallisen tuottamisen taidot hieman myöhemmin. Oman äidinkielen osalta lapsilla ei esiinny kielikylvystä johtuvaa poikkeavuutta puheessa.

Kuinka kielikylpyoppilaat sitten suhtautuvat toisiin kulttuureihin? Tutkimusten mukaan lapset oppivat kielikylvyn myötä suhtautumaan avoimesti ja positiivisesti toisiin kieliryhmiin ja kulttuureihin. Tämän lisäksi lapset oppivat puhumaan vierasta kieltä pelkäämättä virheiden tekemistä.