Varhaiskasvatuksen toimintakausi on käynnistynyt elokuun alussa ja toivotamme tervetulleeksi kaikki lapset ja perheet palveluidemme piiriin.
Varhaiskasvatuslaki sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki muuttuivat 1.8.2020. Varhaiskasvatuslain muutos tarkoittaa sitä, että kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.
Koronakevään aikana osa lapsista on ollut pois varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta pitkään, jolloin lapsen varhaiskasvatukseen palaamiseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Huoltajilla voi olla tarvetta keskustelulle lapsensa tilanteesta, jolloin voi varata ylimääräisiä keskusteluaikoja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Poikkeusolojen vuoksi keväällä/kesän aikana uusien lasten tutustumisvierailut uuteen varhaiskasvatuspaikaan ovat saattaneet jäädä kokonaan pois. Syyskaudella varhaiskasvatukseen/ esiopetukseen tutustumista voidaan toteuttaa mahdollisimman pitkälle ulkotiloissa. Sen lisäksi tutustumisia voidaan toteuttaa huoltajien ja henkilöstön kesken mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä/tiedotteita hyödyntämällä. Tutustumisjakson aikana huoltaja saa tutustua yhdessä lapsen kanssa varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin. Sisätiloihin tutustuminen toteutetaan henkilöstön ohjaamana, hygieniasuosituksia noudattaen. Huoltajat voivat käydä lastensa kanssa leikkimässä päiväkodin pihalla myös toiminta-ajan päätyttyä. Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain terveenä.
Lasten vastaanottaminen päiväkotiin ja hakutilanteet suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. Linjaus siitä, että huoltajat eivät tule lainkaan päiväkodin sisätiloihin poistuu. Tuonti- ja hakutilanteissa on kuitenkin huomioitava hygienia (mm. käsien pesu/käsien desinfiointi) ja kontaktien minimointi. Lapsiryhmät toimivat omissa leikki- ja toimintaympäristöissä päivän aikana. Toiminnassa minimoidaan kontaktien määrää pienryhmätoiminnalla sekä järjestämällä toimintaa mahdollisimman paljon ulkotiloissa ja ulkoilemalla päivän aikana. Ruokailussa henkilöstö jakaa annokset lapsille. Lapset eivät saa itse ottaa ruokaa tai käsitellä toisten astioita ja ruokailuvälineitä. Uusien lasten aloittaessa kiinnitetään erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten lapset oppivat toimimaan uudessa ryhmässä turvallisesti.
Lapsen henkilökohtaisia tavaroita, kuten puhdas unilelu, voidaan halutessa tuoda varhaiskasvatukseen säilytettäväksi. Unileluilla pyritään lisäämään erityisesti uusien aloittavien lasten turvallisuuden tunnetta nukahtamisen helpottamiseksi. Lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.
Syyskaudella varhaiskasvatuksessa järjestetään vanhempaintapaamisia, joiden toteutustavasta sovitaan varhaiskasvatuspaikan kanssa. Tapaamiset järjestetään ensisijaisesti lapsiryhmittäin tai yksittäin perheen kanssa. Karanteeni- ja eristystilanteessa oleviin lapsiin voidaan pitää yhteyttä lapsen ryhmästä. Yhteydenpitotavoista voidaan sopia tarkemmin lapsen huoltajien ja henkilöstön kesken. Tutun työntekijän ja kavereiden näkeminen esimerkiksi videoyhteydellä voi olla pienellekin lapselle tärkeää osallisuuden ja poikkeavan tilanteen hahmottamisen näkökulmasta. Viestit varhaiskasvatusryhmästä lapselle ylläpitävät tunnetta kuulumisesta ryhmään ja voivat helpottaa lapsen ikävää kavereita, henkilöstöä ja toimintaa kohtaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/vasu -keskustelujen ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman eli LEOPS-keskusteluja käydään syksyn aikana. Kevätkauden poikkeusolojen aikana keskusteluja pidettiin onnistuneesti erilaisten etäyhteyksin avulla. Näiden käyttöä voidaan jatkaa tavanomaisten keskustelujen ohessa.
Varhaiskasvatukseen ei pidä tulla oireisena
Varhaiskasvatukseen ei pidä tulla, jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita. Sairastumiseen viittaavia oireita ovat mm. yskä, flunssaan liittyvä nuha, kuume, päänsärky, hengenahdistus tai vatsaoireet. Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden.
Jos lapsi on ollut sairaana, tulee hänellä olla vähintään yksi, mieluiten kaksi, oireetonta ja kuumeetonta päivää, ennen kuin hän palaa varhaiskasvatukseen.
Noudatamme varhaiskasvatuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksia. Lievästikään sairaan lapsen ei pidä tulla varhaiskasvatukseen. Riskiryhmiin kuuluvien lasten osalta varhaiskasvatukseen osallistumisen terveydellinen arviointi perustuu lasta hoitavan tahon tekemään arvioon. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois varhaiskasvatuksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa varhaiskasvatukseen. Terveydenhuolto antaa tartunnan saaneille ja altistuneille tarkemmat ohjeet. Jos oireet johtuvat allergiasta ja helpottavat selvästi allergialääkityksen aloittamisen jälkeen, voi varhaiskasvatukseen palata, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.
Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvalta matkalta palattaessa noudatetaan valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaa maakohtaisia matkustusrajoitussuositusta. Omaehtoista karanteenia suositellaan noudattamaan 14 vuorokauden ajan palattaessa matkustusrajoituksen alaisesta maasta. Omaehtoisessa karanteenissa oleva lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen.
Hygienian tehostamisesta huolimatta huolehdimme siitä, että lapsi saa tarvitsemansa aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.
Lisätietoja: https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf?t=1596550832873
Hyvää alkavaa varhaiskasvatusvuotta!
Ystävällisin terveisin,
Paula Laakso
Varhaiskasvatuspäällikkö