Fi 1
FILOSOFIAN OSA-ALUEET-TEHTÄVÄ
RYHMÄTYÖ
Palauttakaa oman ryhmän tehtävä tähän kansioon.
Laittakaa ryhmän jäsenten nimet palautettavaan tiedostoon.
Ryhmät: LOGIIKKA, ETIIKKA, TIETOTEORIA, YHTEISKUNTAFILOSOFIA, METAFYSIIKKA
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä ko. filosofian osa-alue on ja mitä se tutkii?
2. Mihin kysymyksiin se vastaa?
3. Miten se niihin pyrkii vastaamaan?
4. Mikä merkitys tällä filosofian osa-alueella on?; MIHIN SITÄ TARVITAAN? Mihin vaikuttaisi ja millaista olisi, jos ko. filosofian osa-aluetta ei olisi olemassa?
5. Etsikää vähintään kaksi filosofia, jotka ovat näitä kysymyksiä ratkoneet.
Palauttakaa oman ryhmän tehtävä tähän kansioon.
Laittakaa ryhmän jäsenten nimet palautettavaan tiedostoon.
Ryhmät: LOGIIKKA, ETIIKKA, TIETOTEORIA, YHTEISKUNTAFILOSOFIA, METAFYSIIKKA
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä ko. filosofian osa-alue on ja mitä se tutkii?
2. Mihin kysymyksiin se vastaa?
3. Miten se niihin pyrkii vastaamaan?
4. Mikä merkitys tällä filosofian osa-alueella on?; MIHIN SITÄ TARVITAAN? Mihin vaikuttaisi ja millaista olisi, jos ko. filosofian osa-aluetta ei olisi olemassa?
5. Etsikää vähintään kaksi filosofia, jotka ovat näitä kysymyksiä ratkoneet.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Filosofitehtävän palautuskansio
FILOSOFI-TEHTÄVÄ
Laita nimesi tehtävään.
Palauta tähän filosofi-tehtävä.
Valitse filosofi (se filosofi, jonka lause oli kiinnostavin)
Kirjoita tehtävään se lause, minkä perusteella valitsit kyseisen henkilön. Mikä lauseessa kiinnosti/mietitytti tai miksi se viehätti?
milloin ja missä eli?
mihin koulukuntaan kuuluu?
miksi hän on kuuluisa? (tärkein saavutus, mistä asiasta oli kuuluisa)
mitä opetti?
miten vaikutti?
hänen kuuluisin sanontansa
miten on vaikuttanut (filosofian) historiaan?
Muuta tärkeää
Mitä voisit oppia tältä filosofilta?
HUOM!
Ei saa käyttää AI-tekstiä.
Merkitkää lähteet selvästi tekstin loppuun. Vaihtoehtoisesti lähteen saa merkitä sulkuihin heti sen lauseen perään, missä sitä on käyttänyt.
kirjoita lyhyt esseemuotoinen teksti.(½-1 sivua tekstiä)
Laita nimesi tehtävään.
Palauta tähän filosofi-tehtävä.
Valitse filosofi (se filosofi, jonka lause oli kiinnostavin)
Kirjoita tehtävään se lause, minkä perusteella valitsit kyseisen henkilön. Mikä lauseessa kiinnosti/mietitytti tai miksi se viehätti?
milloin ja missä eli?
mihin koulukuntaan kuuluu?
miksi hän on kuuluisa? (tärkein saavutus, mistä asiasta oli kuuluisa)
mitä opetti?
miten vaikutti?
hänen kuuluisin sanontansa
miten on vaikuttanut (filosofian) historiaan?
Muuta tärkeää
Mitä voisit oppia tältä filosofilta?
HUOM!
Ei saa käyttää AI-tekstiä.
Merkitkää lähteet selvästi tekstin loppuun. Vaihtoehtoisesti lähteen saa merkitä sulkuihin heti sen lauseen perään, missä sitä on käyttänyt.
kirjoita lyhyt esseemuotoinen teksti.(½-1 sivua tekstiä)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
elokuvatehtävä
Fi 1 elokuvatehtävän ohjeet
Katsomme kurssilla elokuvan.
Esseessäsi voit pohdiskella ihmisen asemaa maailmankaikkeudessa, mitä on todellisuus ja mikä on todellista. Mitä on ihmisyys tai inhimillisyys? Mikä tekee ihmisestä ihmisen? Onko ihminen ja hänen muistonsa sama asia?
Mitkä asiat nousevat sinulle esille, kun mietit elokuvan teemoja ja kun pohdit katsomaasi elokuvaa.
Idea on, että itse mietit asioita esseessä.
Esseen pituus on noin yksi sivu, enempää ei tarvitse olla.
Arvioin tehtävän, niin kuin muutkin filosofian tehtävät ja ne vaikuttavat arvosanaan.
AI:n tekemistä tehtävistä saa arvosanan 0 tai tulee poistetuksi kurssilta. Samoin, jos teksti on plagioitu.
Tämän vuoksi tämä tehtävä tehdään tunnilla.
tärkeitä dioja , joita voi hyödyntää pohjatunnin esseeaiheita miettiessä
Fi1 Filosofeja
Filosofia-peli 1
Tässä tehtävässä voit valita useita tapoja pelata. Sisältö: Filosofeja, mm. Locke, Hume
Tässä tehtävässä voit valita useita tapoja pelata. Sisältö: Filosofeja, mm. Locke, Hume
Fi 1
fi linkkejä Quislet-tehtäviin
Ajattelu ja argumentaatio -kalvopohjat
Mitä filosofia on?
Filosofian osa-alueita
Argumentaatio ja päättely
Ovatko seuraavat päätelmät päteviä?
Logiikan esimerkkejä
Lähtölauseista eli premisseistä edetään johtopäätökseen.
Esimerkki 1.
P1. Kaikki lukiolaiset ovat opiskelijoita.
P2. Liinu on lukiolainen.
Siis: Liinu on opiskelija.
Esimerkki 2.
P1. Kaikki filosofit ovat autoja.
P2. Musti on filosofi.
Siis: Musti on auto.
Logiikka ei välitä sisällöistä, vain päättelystä.
Esimerkki 2.1.
P1. Kaikki a:t ovat b.
P2. C on a.
Siis: c on b.
Esimerkki 3.
P1. Kaikki käärmeet osaavat madella.
P2. Minä osaan madella.
Siis …?
Vrt. Esimerkki 3.1.
P1 Vain käärmeet osaavat madella. (Tai kaikki matelutaitoiset ovat käärmeitä.)
P2. Minä osaan madella.
Siis minä olen käärme.
Esimerkki 3.2.
P1. Kaikki a:t osaavat (ovat) b.
P2. C osaa (on) b.
Siis …?
Premisseistä tarkastetaan niiden totuus, päättelystä sen pätevyys. Jos premissit ovat tosia ja jos päättely on pätevää, johtopäätös on tosi.
Nykyään logiikka on matemaattista
- ihmettelyä
- kyseenalaistamista
- ajattelemisen ajattelua
- ”perimmäisten kysymysten” käsittelyä, esimerkiksi kuolemaan ja rakkauteen liittyvät ongelmat
- käsitteiden analyysia ja määrittelyä
- ristiriitojen paljastamista
- kriittisen keskustelun ylläpitämistä
- synteesiin (kokonaiskuvaan) pyrkimistä
- filosofia: kreikaksi sofia = viisaus, fil = ystävyys, rakkaus
Filosofian osa-alueita
- Metafysiikaksi kutsutaan todellisuuden perimmäistä luonnetta koskevaa pohdintaa. Mitä oleva on?
- Filosofinen antropologia keskittyy ihmiseen. Mikä on ihminen?
- Tieto-oppi (tietoteoria, epistemologia) käsittelee tiedon mahdollisuutta, perustelua ja totuutta. Tieto-opin tärkeä osa-alue on tieteenfilosofia. Tieto-opin kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Mitä on totuus? Mikä on totta?
- Etiikka (moraalifilosofia) tutkii moraalista käyttäytymistä, moraaliarvoja ja moraalin perusteluja. Etiikan päämääränä on oikeamielinen ihminen. Mikä on oikein ja millä perusteella?
- Yhteiskuntafilosofia pyrkii määrittelemään oikeudenmukaisen yhteiskunnan piirteitä. Etiikan päämääränä on oikeamielinen yksilö, yhteiskuntafilosofian päämääränä oikeudenmukainen yhteiskunta.
- Logiikka on sekä erityistiede että filosofian osa-alue. Logiikka tutkii oikean päättelyn menetelmiä.
- Filosofian historia kuvaa (filosofisen) ajattelun kehitystä. Filosofian historia on oikeastaan historiaa, mutta käytännön syistä esimerkiksi koulussa se opiskellaan filosofia-oppiaineen yhteydessä.
- Muita: kielifilosofia, estetiikka, ympäristöfilosofia.
Argumentaatio ja päättely
- Argumentti = väite ja sen perustelut
- Esim. Pekka-Pekka tulee kuolemaan, koska ihmisen solut eivät kykene uusiutumaan ikuisesti.
- Argumentti sisältää päätelmän.
- Päätelmä = premissit + johtopäätös.
- Esim. P1. Pekka-Pekka on ihminen, P2. Ihminen on biologisesti ohjelmoitu kuolemaan. Siis: Pekka-Pekka tulee kuolemaan.
Ovatko seuraavat päätelmät päteviä?
- Juna on tänään ajoissa, koska junat myöhästelivät eilen.
- Brasilia voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden, koska heillä on eniten mestaruuksia.
- Kaikilla filosofeilla on parta, siis filosofian opettajalla on parta.
Logiikan esimerkkejä
Lähtölauseista eli premisseistä edetään johtopäätökseen.
Esimerkki 1.
P1. Kaikki lukiolaiset ovat opiskelijoita.
P2. Liinu on lukiolainen.
Siis: Liinu on opiskelija.
Esimerkki 2.
P1. Kaikki filosofit ovat autoja.
P2. Musti on filosofi.
Siis: Musti on auto.
Logiikka ei välitä sisällöistä, vain päättelystä.
Esimerkki 2.1.
P1. Kaikki a:t ovat b.
P2. C on a.
Siis: c on b.
Esimerkki 3.
P1. Kaikki käärmeet osaavat madella.
P2. Minä osaan madella.
Siis …?
Vrt. Esimerkki 3.1.
P1 Vain käärmeet osaavat madella. (Tai kaikki matelutaitoiset ovat käärmeitä.)
P2. Minä osaan madella.
Siis minä olen käärme.
Esimerkki 3.2.
P1. Kaikki a:t osaavat (ovat) b.
P2. C osaa (on) b.
Siis …?
Premisseistä tarkastetaan niiden totuus, päättelystä sen pätevyys. Jos premissit ovat tosia ja jos päättely on pätevää, johtopäätös on tosi.
Nykyään logiikka on matemaattista
0 kommenttia