Vuoristot vaikuttavat alueen olosuhteisiin ja ihmisten elämään monin eri tavoin. Korkeat vuoristot vaikuttavat ennen kaikkea alueen sateisuuteen ja jokien virtaamissuuntiin. Vuoristot toimivat myös vesivarastoina.

Vuorten merituulten puoleisilla rinteillä sataa paljon vettä. Kun merestä haihtuvaa kosteutta on riittävästi, se tiivistyy pisaroiksi. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vesihöyryä. Haihtunut kosteus kulkee ilmavirtausten mukana tuulten kuljettamaan suuntaan. Aikanaan se törmää vuoristoon, jolloin vuoret pakottavat ilmamassan nousemaan ylös.

Ilmamassan noustessa ylös se jäähtyy, kosteus tiivistyy ja tulee sateena alas. Vuorten yli jatkaa edelleen osa ilmamassasta matkaansa. Tässä ilmamassassa ei ole enää kuitenkaan riittävästi kosteutta, joten vuorten toisella puolella ei saada juurikaan sateita. Tämä havaitaan esimerkiksi Pohjoismaissa: Norjassa sataa paljon, Ruotsissa ja Suomessa vähemmän.



Vuoriston merkitys sademääriin näkyy hyvin esimerkiksi Andien kohdalla, kun vuoriston itärinteiltä Perussa vettä riittää suuriin vesistöihin. Andien länsipuolella taas on suuri Atacaman aavikko.

Koska jokien vesi ei voi vapaasti virratessaan nousta ylöspäin, on veden virrattava pois päin vuoristosta.

Vesi pyrkii kulkemaan alas mahdollisimman suoraan ja helpointa reittiä. Tälle kulkureitille muodostuu vähitellen veden kuluttama uoma. Kallion kovuudesta riippuu, kuinka nopeasti uoma syntyy.

Vuoret rajaavat valuma-alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että vuorten eri puolilta joet virtaavat eri suuntiin.

​