7.6 Alppien monipuolinen kasvillisuus

Alpeilla sataa noin kaksi kertaa enemmän kuin sen ympäristössä. Tämä johtuu siitä, että Atlantilta ja Välimereltä virtaavat ilmamassat kohoavat rinteitä ylös ja niiden sisältämä kosteus tiivistyy sateiksi.

Alppien huipulla ilma viilenee noin 6 astetta kilometrillä, joten korkeimmilla alueilla on lunta ja jäätä. Lumiraja on Alpeilla 2 500–3 100 metrin korkeudessa. Vuoristojäätiköt kasvavat keskeltä ja liikkuvat reunoille päin kohti laaksoja. Jäätikkö sulaa reunoiltaan, ja siitä voi irrota suuria paloja.

Alppialueen jäätiköiden on havaittu pienentyneen ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkijat ovat jopa ennustelleet, että Alppien jäätikköalueista olisi reilun 25 vuoden kuluttua jäljellä vain puolet.

Lumisella vyöhykkeellä menestyvät jäkälät, sammaleet, ruohot ja varvut. Ne muodostavat ylärinteille tundramaisen vuoristokasvillisuuden. Nämä kasvit kestävät ankarat kasvuolosuhteet. Alppiniittyjä sijaitsee 2 400–3 000 metrin korkeudessa. Alppiniittyjen tunnetuin kasvi on alppitähti, Sveitsin kansalliskukka.

Alppiniittyjen alapuolella on pensaikkovyöhyke, jossa kasvaa monien suomalaistenkin pihojen koristepensasta, alppiruusua. Pensaikkovyöhykkeeltä alas päin liikuttaessa alkavat erilaiset metsät.

Ylempänä on havumetsää, missä kasvaa mäntyjä, lehtikuusia ja kuusia. Alemmassa metsävyöhykkeessä kasvaa lehtipuita, kuten pyökkejä ja tammia. Lehtimetsiä on Alpeilla raivattu monin paikoin maanviljelyyn pelloiksi tai laitumiksi.