7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Ennaltaehkäisevä työ

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. Oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Ennaltaehkäisevään työhön liittyvät olennaisesti koulun toimintatavat, opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt ja niiden soveltuvuus oppilaille. Tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää pedagoginen asiantuntemus sekä eri ammattihenkilöiden välinen monialainen yhteistyö.

Ennaltaehkäisevässä työssä avainasemassa ovat luokan- ja aineenopettajat. He ohjaavat oppilasta kohti vastuunottamista omasta koulutyöskentelystä. He tekevät päivittäisiä havaintoja oppilaistaan ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimia. Kaikilla luokka-asteilla harjoitellaan opiskelutaitoja. Tuen tarpeen lisääntyessä opettajat ovat yhteydessä huoltajiin ja konsultoivat erityisopettajia, koulukuraattoria tai muita ammattihenkilöitä tarpeen mukaan. Yhdessä eri toimijoiden kanssa sovitaan tukitoimista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Varhaisen puuttumisen toimintamalli

Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi eriyttämällä, opettajien ja muun henkilöstön keskinäisellä yhteistyöllä, tukiopetuksella, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuen tarpeen lisääntyessä opettaja keskustelee huolesta ensin oppilaan ja huoltajan kanssa. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan eri asiantuntijoiden kanssa sen mukaan, millainen tuki oppilaalle on tarpeellista. Opettajan on mahdollista konsultoida eri asiantuntijoita aina kun huolta oppilaasta syntyy. Näitä asiantuntijoita ovat erityisopettajat, opinto-ohjaaja (yläkoulu), koulukuraattori sekä terveydenhoitaja. Yhdessä eri asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa suunnitellaan tarvittava tuki ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin esimerkiksi sosiaalitoimen, perheneuvolan tai koululääkärin palveluihin.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, huolehditaan tuen jatkumisesta ja tarvittavan tiedon siirtymisestä. Esiopetuksesta perusopetukseen sekä alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään tarkoituksenmukaisella kokoonpanolla nivelvaihepalaveri, jonka tarkoituksena on siirtää tietoa koko ryhmästä. Näiden tietojen avulla voidaan miettiä luokkajakoja ja tarvittavaa tukea yleisellä tasolla. Lisäksi jokaisen erityisen tuen piirissä olevan oppilaan asioissa järjestetään yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri, johon kutsutaan oppilaan lisäksi huoltajat, alakoulun luokanopettaja ja erityisopettaja sekä yläkoulun erityisopettaja. Tarvittaessa voidaan kutsua myös muita lapsen asioissa kiinteästi mukana olevia ammattilaisia. Huoltajan läsnä ollessa voidaan siirtää tarvittavat tiedot ja suunnitella jo tulevan luokka-asteen tuki. Niillä oppilailla, joilla on erityisen tuen päätös, nivelvaihepalaveri toteutuu parhaiten HOJKS:n tarkistamisen yhteydessä.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa ja muiden hallintokuntien kanssa

Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta myös opettajien muun henkilöstön keskinäisellä yhteistyöllä. Vastuu tuen järjestämisestä on luokanopettajalla ja aineenopettajalla. Lähin yhteistyökumppani opettajille on erityisopettaja, jonka kanssa tuen tarvetta voi pohtia jo varhaisessa vaiheessa. Erityisopettajan konsultointi ja luokanopettajan / aineenopettajan antaman lisätuen järjestäminen luokkatilanteeseen on ensimmäinen vaihe. Jos tuen tarve on laajempi, vastuu sen järjestämisestä siirtyy luokan- tai aineenopettajan lisäksi myös erityisopettajalle.

Nakkilassa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa, kuten sosiaalitoimen, perheneuvolan ja keskussairaalan eri yksikköjen kanssa. Jos koulun omat keinot eivät tuen järjestämiseen riitä, on oppilasta ja huoltajia ohjattava hakeutumaan myös muiden palvelujen piiriin. Sosiaalitoimeen voidaan ohjata, jos huolta esiintyy perhetilanteeseen liittyen. Oppimisen ja muiden koulunkäynnin vaikeuksien vuoksi ohjataan aina ensisijaisesti perheneuvolaan, jossa oppilaalle tehdään perustason tutkimukset ja ohjataan tarvittaessa keskussairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa

Oppilashuolto järjestetään monialaisena yhteistyönä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

Nakkilassa oppilashuollon palveluista vastaavat opetustoimen lisäksi koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitajat. Koulupsykologipalvelut saadaan perheneuvolasta. Kouluilla toimii yhteisöllinen oppilashuolto siten, että ryhmät kokoontuvat vähintään kerran lukuvuodessa. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteen ja tarpeen mukaan.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Yleisen tuen antaminen ei edellytä erillisiä hallintopäätöksiä. Mikäli yleisen tuen piirissä oleva oppilas tarvitsee erityisiä apuvälineitä tai muita palveluita, päätöksen niistä tekee rehtori.

Nakkilassa rehtori tekee hallintopäätöksen kotiopetuksessa olevan oppilaan osalta. Samoin rehtorin päätöksellä voidaan oppilaan opiskelu järjestää poikkeuksellisesti. Hän voi myös antaa myös luvan suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

Tehostettuun tukeen siirtyminen edellyttää pedagogisen arvion laatimista. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Nakkilassa rehtori tekee viranhaltijapäätöksen tehostettuun tukeen siirtymisestä tai palaamisesta takaisin yleisen tuen piiriin tämän moniammatillisen käsittelyn perusteella. Rehtori tekee myös päätöksen mahdollisista muista palveluista ja apuvälineistä.

Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista. Erityisen tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin tehostetun tuen piiriin sekä oppiaineiden yksilöllistäminen edellyttävät sivistysjohtajan viranhaltijapäätöstä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään myös mahdollisten palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli huoltaja ei anna suostumusta erityiseen tukeen siirtymiseksi, voidaan asia antaa sivistyslautakunnan ratkaistavaksi, jos oppilaan etu sitä vaatii.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta sivistysjohtajan viranhaltijapäätös.

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet

Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Ensimmäisenä huoltajiin ottaa yhteyttä aina oma luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja eli se henkilö, joka ensimmäiseksi havaitsee huolen aihetta. Huoltajat ovat mukana alusta saakka tuen suunnittelussa: pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja HOJKS laaditaan aina yhdessä huoltajien kanssa. Kaikille vanhemmille tarjotaan lukuvuosittain myös mahdollisuus keskusteluun luokanopettajan / luokanvalvojan kanssa. Oppilas on tilanteen mukaan mukana tapaamisessa, kuten kaikissa muissakin häntä koskevissa palavereissa. Tällä tavalla kannustetaan oppilasta ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään ja oppimisestaan sekä sitoutetaan vanhemmat tukemaan häntä. Suositeltavaa on kirjata tavoitteita muistiin esimerkiksi vanhempainvarttikaavakkeeseen tai jaksoarviointikaavakkeeseen.

Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Tiedottaminen voi tapahtua vanhempainilloissa ja koulujen nettisivuilla. Tietoa jaetaan myös henkilökohtaisesti silloin, kun oppilaan tuen tarve muuttuu.

7.2. Yleinen tuki

Yleinen tuki on ensimmäinen keino tukea oppilasta, mikäli huomataan merkkejä oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksista ja sitä annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä. Yleisen tuen tarkoituksena on vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja ja ehkäistä oppimisvaikeuksia. Yleinen tuki on lyhytkestoista ja tapahtuu pääasiassa oppilaan omassa opetusryhmässä. Tuen aloittaminen ei edellytä erillisiä hallintopäätöksiä. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikki perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Nakkilassa yleistä tukea antaa pääasiassa luokanopettaja tai aineenopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja koulun henkilöstön kanssa. Mikäli yleisen tuen tukimuotona käytetään osa-aikaista erityisopetusta, on se tilapäistä ja jaksottaista.

Oppimissuunnitelma voi olla osana yleisen tuen suunnittelua ja toteutusta. Yleisen tuen osalta laadittava oppimissuunnitelma koostuu samoista osa-alueista kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma voi olla myös osana lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi, vaan hän jatkaa opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuotena jäivät. Hylätty suoritus ei mitätöi muita hyväksyttyjä suorituksia, kuten luokalle jäämisen yhteydessä tapahtuu, vaan oppilaalla on mahdollisuus täydentää hylätyt suoritukset hyväksytyiksi vuosiluokan suorittamisen jälkeen. Merkittävimmän joustomahdollisuuden vuosiluokkiin sitomaton opiskelu tarjoaa peruskoulun päättövaiheessa. Mikäli yhdeksännellä luokalla oleva oppilas ei jostain syystä kykene suoriutumaan hyväksytysti kaikista opinnoistaan, hänen on mahdollista siirtyä etenemään oman opinto-ohjelmansa mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppilaan suorittamat hyväksytyt suoritukset eivät raukea ja hän jatkaa opintojaan seuraavana lukuvuotena 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä kaikissa oppiaineissa on hyväksytysti suoritettu.

Nakkilassa vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun piirin on mahdollista siirtyä peruskoulun päättövaiheessa, mikäli päättötodistuksen oppimääristä jokin on hylätty. Tällöin oppilaalla on mahdollista jatkaa opintojaan seuraavana lukuvuotena hylättyjen oppimäärien osalta hyväksyttyjen suoritusten raukeamatta. Päättötodistuksen oppilas saa heti, kun kaikki perusopetuksen oppimäärät ovat hyväksytysti suoritettu. Päätöksen vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun siirtymisestä tekee yhteiskoulun rehtori.

7.3.Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea. Motivaatio-ongelmat eivät ole syy tehostettuun tukeen siirtymiselle. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon ja tuen aikana annettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.

7.3.1 Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Se laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Nakkilassa pedagogisen arvion laadinta on pääsääntöisesti luokan- ja aineenopettajan vastuulla. Erityisopettaja arvioi yhdessä opettajan kanssa tehostetun tuen tarpeellisuutta ja avustaa opettajaa arvion laadinnassa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa

7.3.2 Oppimissuunnitelma

Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Nakkilassa oppimissuunnitelman laadinnasta vastaavat luokan- ja aineenopettajat.

7.4. Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu muilla tukitoimilla riittävästi. Erityisen tuen tarkoituksena on mahdollistaa oppilaalle onnistumisen kokemukset oppimisessa, vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota sekä luoda pohja opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen.

Erityinen tuki koostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Nämä tukimuodot muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Opiskelu erityisen tuessa tapahtuu joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Oppiaineittain opiskeleva erityisen tuen oppilas opiskelee oppiainekohtaisesti joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

Erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan erityisopetuksen toteuttamista määrittää hänelle laadittu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetuksen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan itsetunnon myönteistä kehittymistä ja mahdollistaa oppilaan oppiminen oppilaan kasvun ja kehityksen lähtökohdat huomioon ottaen.

Erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus ohjaukseen, yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin.

7.4.1 Pedagoginen selvitys

Erityisen tuen aloittaminen perustuu kirjallisesti laadittavaan pedagogiseen selvitykseen. Se laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa selvityksen laadinnassa voidaan käyttää apuna muiden asiantuntijoiden lausuntoja. Mikäli oppilaalle on aiemmin laadittu kuntoutussuunnitelmia tai muita suunnitelmia, voidaan niitä hyödyntää huoltajan suostumuksella.

Nakkilassa pedagogisen selvityksen laadinta on erityisopettajan vastuulla. Erityisopettaja tekee yhteistyötä luokan- tai aineenopettajien sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa selvittäessään erityisen tuen aloittamisen tarpeellisuutta. Yläkoulussa pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuollon ammattihenkilöiden moniammatillisena yhteistyönä. He antavat lausuntonsa osana pedagogista selvitystä. Päätöksen erityiseen tuen aloittamisesta, mahdollisista yksilöllistettävistä oppiaineista ja tarvittaessa palaamisesta takaisin tehostetun tuen piiriin tekee sivistysjohtaja pedagogisen selvityksen pohjalta.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa käytetään apuna oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on aiemmin saanut erityistä tukea, käytetään apuna aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSIa.

7.4.2 Erityisen tuen päätös

Opetuksen järjestäjän tulee tehdä erityisen tuen antamisesta kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain mukaisesti ja sen perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Nakkilassa erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja.

Yleensä edellytyksenä erityisen tuen päätökselle on oppilaan saama tehostettu tuki ja selvitys sen riittämättömyydestä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista ja pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätös erityiseen tukeen siirtymisestä ilman tehostetun tuen antamista voidaan tehdä myös siinä tapauksessa, että oppilaan koulunkäynnin tilanne muuttuu onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Päätös tarkistetaan myös tilanteissa, joissa oppilaan tilanne muuttuu asioissa, joista on päätetty erityisen tuen päätöksessä. Nakkilassa tarkistamista varten laadittavasta pedagogisesta selvityksestä vastaa erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Päätöksen erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta tekee sivistysjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksen tarkastamisen yhteydessä päädytään siihen, että oppilas ei tarvitse erityistä tukea, ryhdytään oppilaalle antamaan tehostettua tukea.

7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

HOJKS

Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSiin kirjataan erityistä tukea saavan oppilaan kaikki tukimuodot. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS laaditaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

7.4.4 Oppimäärän yksilöllistämisen vaiheet

Mikäli oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Tärkeää on huomioida kuitenkin, että kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä haasteissa. Yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Mikäli yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee olla riittävän haasteellisia. Tavoitteet kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella. Yksilöllistetyn oppiaineen numeroarvosana tai sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja – kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla.

Oppiaineen yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään hallintopäätös tai jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Oppilaalle tulee järjestää vapautetun oppiaineen tilalla muuta opetusta tai toimintaa.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-opintoihin.

7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset, joilla ei vamman tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa perusopetuslaissa määriteltyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla esiopetus voi kestää yhden tai kaksi vuotta. Oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään ennen esiopetuksen alkua ja lapselle tehdään samalla myös päätös erityisestä tuesta. Nakkilassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset ohjataan pienempään esiopetusryhmään. Moniammatillinen yhteistyö sekä tiivistetty yhteistyö huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kun mietitään lapsen koulun aloitusta ja siihen liittyviä tukimuotoja, korostuu yhteistyö koulun laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Tämä osallistuu keväällä viimeiseen vanhempainvarttiin mahdollisuuksien mukaan. Tällöin mietitään yhdessä, mikä olisi paras koulunaloitus lapselle. Myös erityisluokanopettajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten, muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta osittain tai kokonaan toiminta-alueittain. Tämä on mahdollista vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppimisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointitavat suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa yksilöllisesti sekä kirjataan oppilaan HOJKSiin.

Toiminta-alueittain opiskelussa keskitytään taitoihin, jotka auttavat oppilasta suoriutumaan mahdollisimman hyvin itsenäisestä elämästä. Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Koulupäivät rakennetaan kuntouttaviksi ja kehitystä tukeviksi. Toiminta-alueittain opetuksen järjestämiseen kuuluu vahva yhteistyö hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa.

Erityisen tuen päätöksen tarkastelun yhteydessä arvioidaan myös toiminta-alueittain opiskelun tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Mikäli oppilaalla on edellytyksiä opiskella oppiainejakoisen opetussuunnitelman mukaisesti, tehdään päätös siirtymisestä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

7.5.1 Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetuksen tulee olla suunnitelmallista ja sitä on saatava niin usein kun on tarpeen heti kun oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetusta annetaan joko sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamiseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamiseen oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta sen voi tehdä myös oppilas tai huoltaja. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista, merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen.

7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana sen merkitys tukimuotona vahvistuu. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua siihen.

7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumiseen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla.

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden vuoksi. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten viittomakieltä tai erilaisia symbolijärjestelmiä. Nakkilassa asiantuntemusta symbolijärjestelmistä löytyy erityisluokanopettajilta.

Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä.

Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle tarpeesta riippuen.