Raportti 4: QR-koodiluontopolku
Koulunpuron luontopolku QR-koodein
Vehniän koulun takapihalla virtaa Koululammen ja Alanen-järven yhdistävä Koulunpuro. Talvisin puron reunaa seuraa oppilaidenkin käyttämä hiihtolatu, kesäisin lenkkipolku. Koulunpuron alue ei kuulu koulun välituntialueeseen. Opetuskäyttöön puron alue sopii kuitenkin mainiosti, koska se sijaitsee aivan koulun takapihalla ja on siksi nopeasti ja turvallisesti saavutettava. Purolle pääsee ilman tien ylityksiä parissa minuutissa. Selkeäpiirteinen ja matala puro rajaa opetusalueen hyvin, joten oppimisympäristö on nelostien läheisyydestä huolimatta turvallinen. Puron yli on rakennettu muutama silta, joilta esimerkiksi vesinäytteiden ottaminen sujuu helposti.
Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut Vehniän läpi kulkevan moottoritiesuunniteman pohjaksi alueen ympäristövaikutusten arvioinnin. Raportissa Koululampea ja Koulunpuroa kuvataan seuraavasti: Koululampi on suoreunainen järvi, joka laskee Alaseen valtatietä 4 lähimpänä olevasta osastaan eteläpäästään. Järven eteläpäässä luhtavyöhyke on noin 20 metriä leveä. Rannoilla kasvaa luhtavuohennokkaa (Scutellaria galericulata), vehkaa (Calla palustris) ja harvakseltaan järvikortetta (Equisetum fluviatile). Vesialueella kasvaa kohtalaisesti ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphaea alba). Lasku-uoma on Koululammen puoleisessa päässä noin kaksi metriä leveä, mutta vain joitakin kymmeniä senttejä syvä. Tien ali se kulkee rumpuputkea pitkin. Uoman ympäristössä esiintyy lehtipuustoa ja pajukkoa ja sen reunoilla vehkakasvustoja, jotka voivat tarjota viitasammakolle suojaisia lisääntymisympäristöjä. Uoma on enimmäkseen varjoinen ja se soveltuu huonosti sudenkorentojen lisääntymispaikaksi. Koululammella tavattu sudenkorentolajisto oli tavanomaista luhtarantaisen järven lajistoa, mm. vaskikorento (Cordulia aenea), ruskohukankorento, keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum), isotytönkorento sekä rusko- ja siniukonkorentoja (Aeshna grandis, A. juncea)."
(http://www.ymparisto.fi/vt4VehniaAanekoskiYVA)
Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut Vehniän läpi kulkevan moottoritiesuunniteman pohjaksi alueen ympäristövaikutusten arvioinnin. Raportissa Koululampea ja Koulunpuroa kuvataan seuraavasti: Koululampi on suoreunainen järvi, joka laskee Alaseen valtatietä 4 lähimpänä olevasta osastaan eteläpäästään. Järven eteläpäässä luhtavyöhyke on noin 20 metriä leveä. Rannoilla kasvaa luhtavuohennokkaa (Scutellaria galericulata), vehkaa (Calla palustris) ja harvakseltaan järvikortetta (Equisetum fluviatile). Vesialueella kasvaa kohtalaisesti ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphaea alba). Lasku-uoma on Koululammen puoleisessa päässä noin kaksi metriä leveä, mutta vain joitakin kymmeniä senttejä syvä. Tien ali se kulkee rumpuputkea pitkin. Uoman ympäristössä esiintyy lehtipuustoa ja pajukkoa ja sen reunoilla vehkakasvustoja, jotka voivat tarjota viitasammakolle suojaisia lisääntymisympäristöjä. Uoma on enimmäkseen varjoinen ja se soveltuu huonosti sudenkorentojen lisääntymispaikaksi. Koululammella tavattu sudenkorentolajisto oli tavanomaista luhtarantaisen järven lajistoa, mm. vaskikorento (Cordulia aenea), ruskohukankorento, keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum), isotytönkorento sekä rusko- ja siniukonkorentoja (Aeshna grandis, A. juncea)."
(http://www.ymparisto.fi/vt4VehniaAanekoskiYVA)
OPS2016
Laaja-alainen osaaminen:
Toimintakulttuurin kehittäminen:
Monialaisen opintokokonaisuuden oppiaineet:
- ajattelu ja oppimaan oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- monilukutaito
- tieto- ja viestintäteknologinen osaamine
- osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Toimintakulttuurin kehittäminen:
- oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
- hyvinvointi ja turvallinen arki
- vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
- osallisuus ja demokraattinen toiminta
- vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Monialaisen opintokokonaisuuden oppiaineet:
- ympäristöoppi (jokamiehen oikeudet, elinympäristö ja eliöt, tutkimisen ja toimimisen taidot, kartta, turvallinen liikkuminen, vaikuttamisprojekti ja lähiympäristön tilan hyvinvoinnin edistäminen)
- liikunta (luontoliikunta)
- äidinkieli (lukutaito ja tekstin ymmärtäminen, tiedonhankinta ja tiedonhalun tyydyttäminen monimediaisessa ynmpäristössä)
- tvt (QR-koodien luominen, QR-koodien lukemiseen tarvittavan mobiilisovelluksen käyttäminen, tietolähteiden käyttö, toiminta verkossa)
QR-koodit
Karhut-ryhmä suunnitteli huhtikuussa 2017 koulun takapiha-alueelle Koulunpuron ympäristöön sopivia kevätseurantaan liittyviä QR-koodeja. QR-koodit laadittiin QR-koodien tekemiseen soveltuvalla QR Code Generator -ohjelmalla (http://fi.qr-code-generator.com/). QR-koodein rakennetun luontopolun laatimisen tavoitteena oli sekä tutustua lähiympäristön kevään merkkeihin että harjoitella QR-koodien luomista ja lukemista sekä tiedonhankintaa internetin avulla.
QR-koodien laatiminen aloitettiin pohtimalla yhdessä kevään merkkejä lähiympäristössä. Oppilaat saivat tutkittavakseen Luonto- Liiton Lasten kevätseurantalomakkeen (http://kevatseuranta.fi/wp-content/uploads/2017/02/lasten-kevatseuranta-2017-netti.pdf). Kun kevätseurantalomaketta oli tutkittu yhdessä, lähdettiin pareittain Koulunpuron varteen tutkimaan, mitä kevään merkkejä olisi jo näkyvissä. Koska kevät ei vielä ollut ennättänyt kovin pitkälle, ei montakaan seurantalomakkeen havaintokohdetta löydetty. Kevätseurantalomakkeen sisältämien lajien lisäksi oppilaat etsivät pareittain muita mielenkiintoisia Koulunpuron luontokohteita.
Luokassa mietittiin yhdessä, mistä tehtyihin havaintoihin voisi saada lisäselvyyttä. Internetistä etsittiin lisätietoa havainnoista. Tässä yhteydessä keskusteltiin internetistä löytyvän tiedon kriittisesta arvioinnista.
Opettaja tulosti ja laminoi QR-koodit. Ne kiinnitettiin pieniin puurimoihin ja numeroitujen rimojen paikat merkittiin karttaan. Mahdollisen ilkivallan vuoksi QR-kooditauluja ei haluttu jättää paikoilleen, vaan ne kerättiin työskentelyn päätteeksi seuraavaa käyttäjäryhmää varten. Karhut-ryhmän oppilaat lupautuivat viemään koodit paikoilleen, mikäli joku muu oppilasryhmä haluaisi niitä käyttää.
QR-koodit sisälsivät esimerkiksi seuraavia kevääseen ja Koulunpuron luontoon liittyviä tietoja ja tehtäviä:
QR-koodien laatiminen aloitettiin pohtimalla yhdessä kevään merkkejä lähiympäristössä. Oppilaat saivat tutkittavakseen Luonto- Liiton Lasten kevätseurantalomakkeen (http://kevatseuranta.fi/wp-content/uploads/2017/02/lasten-kevatseuranta-2017-netti.pdf). Kun kevätseurantalomaketta oli tutkittu yhdessä, lähdettiin pareittain Koulunpuron varteen tutkimaan, mitä kevään merkkejä olisi jo näkyvissä. Koska kevät ei vielä ollut ennättänyt kovin pitkälle, ei montakaan seurantalomakkeen havaintokohdetta löydetty. Kevätseurantalomakkeen sisältämien lajien lisäksi oppilaat etsivät pareittain muita mielenkiintoisia Koulunpuron luontokohteita.
Luokassa mietittiin yhdessä, mistä tehtyihin havaintoihin voisi saada lisäselvyyttä. Internetistä etsittiin lisätietoa havainnoista. Tässä yhteydessä keskusteltiin internetistä löytyvän tiedon kriittisesta arvioinnista.
Opettaja tulosti ja laminoi QR-koodit. Ne kiinnitettiin pieniin puurimoihin ja numeroitujen rimojen paikat merkittiin karttaan. Mahdollisen ilkivallan vuoksi QR-kooditauluja ei haluttu jättää paikoilleen, vaan ne kerättiin työskentelyn päätteeksi seuraavaa käyttäjäryhmää varten. Karhut-ryhmän oppilaat lupautuivat viemään koodit paikoilleen, mikäli joku muu oppilasryhmä haluaisi niitä käyttää.
QR-koodit sisälsivät esimerkiksi seuraavia kevääseen ja Koulunpuron luontoon liittyviä tietoja ja tehtäviä:
- Koulunpuron vedenalaiskuvaus -video, Karhujen tekemä vedenalaiskuvaus retkellä 29.3.2017
- Sammakon kehitysvaiheet
- Ruskosammakko (Rana temporaria)
- Linnunlaulukaraoke
- Kurkista pönttöön (viirupöllön pesinnän live-seuranta)
- Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris)
- Leskenlehti (Tussilago farfara)
- Kansallispuu rauduskoivu (Betula)
- Sokkotehtävä pareittain (aistien herkistyminen)
- Kaarnan/lehtien uittaminen
- Kansallislintu laulujoutsen (Cygnus cygnus)
- Kompakysymystehtävä
Koulunpuron kevätseurannan QR-koodeja
Arviointi
QR-koodien laatiminen osoittautui teknisesti erittäin helpoksi, vaikka opettaja ei aiemmin ollutkaan niitä laatinut ja opetteli niiden käytön omatoimisesti. Oppilaat oivalsivat QR-koodien idean nopeasti ja ideoivat innokkaasti niiden sisältöjä. Varsinaista QR-koodiluontopolkupäivää varten oppilaat toivat huoltajiltaan lupalapun omien mobiililaitteiden käyttöön. Huoltajia ohjattiin asentamaan oppilaiden omiin laitteisiin valmiiksi jokin QR-koodeja lukeva sovellus ja ohjaamaan oppilasta sen käyttöön. Ne oppilaat, joilla ei ollut lupaa käyttää tai ei ollut omaa mobiililaitetta, käyttivät koulun iPadeja ja opettajan matkapuhelinta. Valitettavasti koulun langaton internet-yhteys katkesi luontopolun keskivaiheilla eikä kaikkien koodien lukeminen iPadeilla siksi onnistunut. Opettaja kävikin lukemassa muutaman oppilaan kanssa osan koodeista uudelleen omalla matkapuhelimellaan.
Kaikki oppilaat osasivat helposti lukea QR-koodeja. Osa oppilaista innostui kiiruhtamaan kooditaululta toiselle eikä aina malttanut lukea mahdollista koodiin liittyvää kysymystä. Koodit sisälsivät sekä tietoa (ympäröivästä) luonnosta että pieniä aisteja herkistäviä paritehtäviä. Osa koodeista liittyi suoraan ympäröivään luontoon (esim. rentukan ja leskenlehden tunnistaminen puron varresta/purosta), osa taas esitteli internetin mahdollisuuksia luonnon havainnoimiseen (esim. viirupöllön live-pesinnän seuraaminen, lintukaraoke). Luontopolkutaulujen tehtävät liittyivät kaikki jollakin tavoin nimenomaan paikalliseen luontoon, vaikkakaan kaikkia eliölajeja ei voinut juuri paikan päällä havaita.
Oppilaat toivoivat, että voisivat toisenkin kerran lähteä QR-koodiluontopolulle. Uskon, että koodien lukeminen on oppilaita motivoiva oppimiskeino ja koodeja voi käyttää monipuolisesti eri oppiaineiden opetuksessa. Koska oppilaat yleensä ovat pelkästään QR-koodien käyttäjiä (esim. tuotteiden ohjeet, mainokset), opettaa tällainen työskentely oppilaat ymmärtämään, että koodit ovat aina jonkun laatimia ja niiden sisältämään tietoon tulee myös suhtautua kriittisesti.
Kaikki oppilaat osasivat helposti lukea QR-koodeja. Osa oppilaista innostui kiiruhtamaan kooditaululta toiselle eikä aina malttanut lukea mahdollista koodiin liittyvää kysymystä. Koodit sisälsivät sekä tietoa (ympäröivästä) luonnosta että pieniä aisteja herkistäviä paritehtäviä. Osa koodeista liittyi suoraan ympäröivään luontoon (esim. rentukan ja leskenlehden tunnistaminen puron varresta/purosta), osa taas esitteli internetin mahdollisuuksia luonnon havainnoimiseen (esim. viirupöllön live-pesinnän seuraaminen, lintukaraoke). Luontopolkutaulujen tehtävät liittyivät kaikki jollakin tavoin nimenomaan paikalliseen luontoon, vaikkakaan kaikkia eliölajeja ei voinut juuri paikan päällä havaita.
Oppilaat toivoivat, että voisivat toisenkin kerran lähteä QR-koodiluontopolulle. Uskon, että koodien lukeminen on oppilaita motivoiva oppimiskeino ja koodeja voi käyttää monipuolisesti eri oppiaineiden opetuksessa. Koska oppilaat yleensä ovat pelkästään QR-koodien käyttäjiä (esim. tuotteiden ohjeet, mainokset), opettaa tällainen työskentely oppilaat ymmärtämään, että koodit ovat aina jonkun laatimia ja niiden sisältämään tietoon tulee myös suhtautua kriittisesti.