Ideoita opettajien koulutukseen

Kokemukset jakoon

Hankkeen aikana projektityöntekijä Leena Nukari järjesti erilaisia opettajien täydennyskoulutuksia. Tälle sivulle on koottu joitain Leenan ajatuksia koulutusten sisällöistä. Voit hyödyntää näitä esimerkiksi suunnitellessasi tsemppaus tilaisuutta oman koulusi opettajille tai muille kasvattajille.

Mukavia hetkiä ympäristöasioiden äärellä!

Pohdintaa kasvattajien koulutuksiin liittyen

Lähtökohtia
Ympäristökasvattaminen edellyttää opettajalta tietynlaista henkilökohtaista näkemystä käsiteltyihin asioihin liittyen. Jos aihepiiri tuntuu itsestä vaikealta tai ahdistavalta, voi sen käsittely oppilaiden kanssa olla sitäkin vaikeampaa. Siksi on hyödyllistä että kukin miettii myös omaa suhdettaan asiaan. Ymmärtää pitäisi myös miksi elämäntapoja olisi muutettava, mitkä toimet ovat merkittäviä ympäristön kannalta, mitä keinoja kasvattajilla on viestiä asiasta eteenpäin ja minkälainen ympäristökasvatus on vaikuttavaa, eli oikeasti muuttaa oppilaiden toimintaa ja elämäntapoja.

Teemoja joita koulutuksissa voisi käsitellä, riippuen tietenkin siitä kuinka paljon aikaa on käytettävissä ja mitkä ovat koulutuksen varsinaiset tavoitteet:

  • Maailman tilanne, luonnonvarojen kulutus, ilmastonmuutos, globaali oikeudenmukaisuus, onnellisuuden riippumattomuus materiasta, tarve elämäntavan muutokselle
  • Oma suhde ympäristöasioihin, mielipiteiden pohdinta, omat tärkeät elämänkokemukset, mitkä asiat itseä mietityttävät
  • Kestävä elämäntapa ja ympäristöteot, miten voimme vaikuttaa, energian ja materiaalin säästö, viestintä, politiikka, kasvatus, yksilön ja yhteisön vastuu. Kouluissa mm. energiankulutuksen tarkkailu, koulumatkaliikkuminen ja ruokahävikki ovat asioita joiden tarkastelusta voi saada merkittäviä ympäristövaikutuksia vähennetyksi. Yksilön tasolla merkittäviä tekijöitä tärkeysjärjestyksessä ovat asuminen lämmityskustannuksineen, liikkumistavat, ruokavalinnat, kestävät harkitut hankinnat, vapaa-ajan vietto ja matkustaminen.
  • Miten kouluissa edistetään ympäristöasioita? Näiden kolmen oltava linjassa keskenään: opetussuunnitelmat, koulun toimintakulttuuri, opetus. Koulun ympäristöohjelmaan on hyvä kirjata tarkemmat koulukohtaiset tavoitteet ja lukuvuosittaiset toimenpiteet.
  • Vaikuttava ympäristökasvatus. Yhdistelmä tietoja, taitoja ja tunteita. Luontosuhteen kehittäminen erityisesti nuoremmilla, vastuullisuuteen panostaminen isommilla. Positiivisella asenteella, yhteisöllisesti ja oppilaita ja opettajia osallistaen. Menetelminä ulkona oppiminen, tiedot ympäristöasioista ja luontosuhde, draama ja eläytyminen, seikkailukasvatus ja elämykset, tekemällä oppiminen ja oikeat ympäristöteot, ympäristövaikutusten kartoitus ja minimointi, yhdessä tekeminen ja osallisuus päätöksen tekoon, tulevaisuusskenaarioiden pohdinta, arvojen ja mielipiteiden pohdinta.
Toimintaa ja tunteiden herättelyä
Kasvattajat kaipaavat koulutuksilta konkreettisia työvälineitä asioiden käsittelyyn ja edistämiseen. Lisäksi uuden opetussuunnitelman hengessä olisi hyödyllistä tarjota heille kokemuksia toiminnallisesta oppimisesta ja erilaisista menetelmistä, joita he itsekin voivat hyödyntää. Koska samalla on usein tavoitteena myös kasvattajien motivointi, olisi koulutuksessa hyvä olla mukana elementtejä vaikuttavasta ympäristökasvatuksesta, eli jotain mikä koskettaa osallistujien tunteita tai omia kokemuksia ja tekee siten aiheesta heille tärkeän ja kiinnostavan. Osallistujien toiveita, osaamista ja kokemuksia kannattaa kartoittaa heti aluksi ja hyödyntää mahdollisuuksian mukaan muutenkin.

Maailman tilanne

Arkku-harjoitus
Esittelen osallistujille pienen arkun, joka minulla on mukanani. Kerron että siellä sisällä on salaisuus, jota tarvitsemme, mikäli haluamme jatkaa nykyisenkaltaista elämäntapaamme. Laitan arkun kiertämään ja kaikki saavat kurkistaa sen sisälle arvaillen jo etukäteen mitä siellä mahtaisi olla. Ryhmissä keskustellaan aiheesta ja kirjoitetaan muutaman rivin yhteenveto ohjeistuksella:
Mitä tämä tarkoittaa? Mitä siis pitäisi tehdä?
Esiin nousseet ajatukset käydään yhdessä keskustellen läpi.


Tehtävän taustalla on ajatus siitä että nykyinen elämäntapamme kuluttaa liikaa luonnonvaroja. Arkun sisältä löytyy neljä pientä maapalloa. Tämä vertaus viittaa siihen, että mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa turvaamaan luonnonvarojen riittävyyden myös jatkossa.

Olen käyttänyt tätä harjoitusta monesti. Yleensä tämä harjoitus saa osallistujat itse palauttamaan nämä asiat mieleensä ja minun ei tarvitse ryhtyä luennoimaan aiheesta enempää. Ihmiset kyllä tietävät, mikä maailman tilanne on, asiaa ei vain aina ole miellyttävä pohtia, saati kuulla saarnoja aiheesta. Arkun kautta pääsemme hauskalla tavalla keskustelemaan aiheesta, sekä siitä mitä meidän olisi siis tehtävä. Yleensä vielä muistutan keskustelun yhteydessä ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja että se liittyy tähän samaan kokonaisuuteen. Keskustelut ovat aina erilaisia, usein puhutaan erilaisista ekologisista ratkaisuista tai eri toimien vaikuttavuudesta tms. ja siitä on hyvä sitten jatkaa siihen miten kestävää elämäntapaa voisi koulutyössä edistää.

Maailman suurin oppitunti video
Toinen helppo tapa palauttaa maailman tilanne ihmisten mieleen on mm. tämä UNICEF:n video. https://www.google.fi/search?q=maailman+suurin+oppitunti&ie=&oe=

Video herättää varmasti joitakin ajatuksia ja niistä voi keskutella ennen kuin jatketaan eteenpäin.

Oma suhde ympäristöasioihin

Arvojen selkeytysharjoitukset
Kestävän elämäntavan kysymykset ovat arvopohjaisia kysymyksiä. Meillä kaikilla on erilaisia mielipiteitä aiheisiin liittyen ja usein yhtä helppoa oikeaa ratkaisua ei edes ole. Arvoista on tärkeää keskustella ja harjoitella mielipiteiden ilmaisua. Erilaisia arvojen selkeyttämisharjoituksia on koottu mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen julkaisemaan oppaaseen joka löytyy osoitteesta: https://www.kierratyskeshttps://www.kierratyskeskus.fi/files/63/Arvoselkeytysharjoituksia.pdfkus.fi/files/63/Arvoselkeytysharjoituksia.pdf

Mielipidejanat
Eniten käyttämäni yksinkertainen harjoitus on mielipidejana. Siinä kerrotaan väittämiä ja osallistujien on siirryttävä tilassa sen mukaan onko täysin samaa mieltä, täysin eri mieltä vai jotain siltä väliltä. Jokaisen väittämän jälkeen voi pyytää halukkaita kommentoimaan vastauksiaan. Harjoituksella on mahdollista nostaa esiin juuri niitä aiheita, joista haluaa keskustelua. Siinä on myös se etu että osallistujat nousevat hetkeksi ylös ja saavat jaloittelua.

Kartoitus yhdistettynä mielipidejanaan
Jos kyseessä on esimerkiksi tietyn koulun henkilökunta voidaan mielipidejanaa hyödyntää myös esim. kartoittamaan osallistujien mielipidettä ympäristökasvatuksen tilasta koulussa. 

Vastaukset voidaan määritellä esimerkiksi kolmiportaiselle asteikolle vaikkapa näin:
Punainen: Koulumme ympäristötyö ei ole kummoista, pitäisi tsempata.
Keltainen: Teemme jo jonkin verran mutta aina voi parantaa.
Vihreä: Olemme hyvin aktiivisia ja oppilaamme saavat koulussamme hyvät eväät kestävän elämäntavan toteuttamiseen.

Tulokset kirjataan ylös eli lasketaan kuinka monta henkeä on minkäkin värisellä aluellla. Mikäli jonkinlaisia kehitystoimenpiteitä suoritetaan voidaan vastaava kartoitus toteuttaa myöhemmin uudestaan ja verrata tilannetta aiempaan.

Omien kokemusten muistelu ja vaihtaminen
Omat kokemukset ja niiden pohdinta tuovat aiheen lähemmäs itseä. Päivän teemasta ja tavoitteista riippuen voidaan muistella esimerkiksi omia kouluaikoja ja sitä minkälaisia ympäristökasvatustempauksia silloin oli tai vaikkapa omia lempiluontopaikkoja ja pohtia miten ne ovat muuttuneet vuosien aikana. Voidaan myös miettiä mistä onnellisuus koostuu. Ensin jutellaan pareittain tai pienryhmissä ja vasta sitten jaetaan ajatuksia isommalle ryhmälle.

Kestävä elämäntapa ja ympäristöteot

Mitkä ratkaisut ovat kestäviä?
Myös tällä sivustolla on kerrottu joitain esimerkkejä kestävistä ratkaisuista. Tietoa ja mielipiteitä näistä on olemassa paljon, joten itse en yleensä keskity ns. hyvien tekojen listojen antamiseen opettajille. Siinä vaiheessa jos osallistuja on kiinnostunut aiheesta, hän kyllä jo tietää mitä pitäisi tehdä. Jos hänet saadaan motivoitua tekemään työtä ympäristön eteen, hän myös etsii aktiivisesti eri ratkaisuja. Jos motivaatio puolestaan ei ole kohdallaan, niin liika neuvominen voi tuntua syyllistävältä ja defenssit estävät vinkkien sisäistämisen. Olen kokenut parhaaksi sen että esimerkit ja kysymykset nousevat osallistujilta itseltään ja jos he kysyvät, niin sitten tartun aiheisiin syvällisemmin. Esimerkiksi alussa esitelty Arkku-harjoitus toimii hyvin keskustelun herättäjänä.

Voi kuitenkin olla tarpeen suhteuttaa sitä mitkä teot ovat ympäristön kannalta merkittäviä. Kouluissa mm. energiankulutus, koulumatkaliikkuminen ja ruokahävikki ovat asioita joita tarkastelemalla voidaan saada merkittäviä ympäristövaikutuksia aikaan.

Mistä koostuu suomalaisen luonnonvarojen kulutus?
Keskimääräisen suomalaisen luonnonvarojen kulutus jakaantuu seuraaville osa-alueille.
Asuminen 32 %
Liikkuminen 21 %
Ruoka 19 %
Kuluttaminen 14%
Vapaa-aika 11 %
Matkustaminen 3%

Yksi tapa käsitellä aihetta on antaa osallistujille nämä osa-alueet ja prosenttiosuudet lapuilla ja heidän tulee yhdistää ne oikein. Sitten keskustellaan aiheesta. Yllättävää on mm. se että vaikka esimerkiksi yksittäinen lentomatka on hyvin kuormittava, niin keskivertosuomalainen ei lennä pitkälle ja siihen nämä prosenttiosuudet perustuvat.



Mihin kulutamme energiaa?
Yllä oleva eri laitteiden sähkönkulutusta tarkasteleva harjoitus on lainattu WWF: materiaaleista ja löytyy heidän materiaalipankistaan osoitteesta: https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki/

Erilaiset laskurit ja omien valintojen kyselyt
Koulutuksessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista lähteä selvittämään ja vertailemaan kunkin osallistujan syntitaakkoja. Laskurit voivat kuitenkin suhteuttaa asioita tärkeysjärjestykseen ja vaihtoehtojen pohtiminen voi synnyttää ajatuksia ja keskustelua. Joitakin laskureita löytyy mm. osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/Laskureita_hiilijalanjaljen_arviointiin_(3890)

Miten kouluissa edistetään ympäristöasioita?

Koulun ympäristötyön jaottelu kolmeen tasoon
Itse olen kokenut että aluksi on hyvä jäsentää keskustelua kertaamalla eri tasot joilla kouluissa ympäristötyötä tehdään. Opetussuunnitelmat ovat ensimmäinen taso, joka määrittää tavoitteet. Toinen taso on opetus, eli se miten ympäristöteemat, -taidot ja -tunteet näkyvät opetuksessa. Kolmas taso on toimintakulttuuri eli se miten esimerkin kautta opimme toimimaan.

Voisi olla kiinostavaa saada osallistujat itse oivaltamaan tämä. Tässä voisi hyödyntää esimerkiksi omien kokemusten pohdintaa tai provosoivaa keskustelua siitä kumpi vaikuttaa enemmän kodin vai koulun malli. Näiden tasojen merkitystä ja roolia voidaan pohtia ryhmissä. Yksi esimerkki löytyy Vehkalahden koulutuksen kuvauksesta.

Tiedot, taidot, tunteet
Olen halunnut korostaa sitä että opetuksen tulisi sisältää tietojen lisäksi myös taitoja ja tunteita. Tätä olemme pyrkineet tarkastelemaan mm. hahmottelemalla erilaisia kestävän elämäntavan kasvatukseen liittyviä käsitteitä näiden kolmen sanan ympärille. Mainittakoon, että oikeaa vastausta ei välttämättä ole koska asiat liittyvät toisiinsa niin monella tapaa.


Omien tavoitteiden suunnittelu
Jos halutaan esimerkiksi työstää koulun omia kestävän elämäntavan kasvatuksen tavoitteita voidaan niitä lähteä suunnittelemaan vaikka näin: Ryhmille valitaan jotkut teemat joita halutaan työstää. Nämä voisivat olla esimerkiksi osallisuus, toimintakulttuuri ja monialainen opetus. Kunkin ryhmän on mietittävä oman aiheensa kannalta negatiivisesti esim. mitä meidän tulisi tehdä, jotta varmistumme siitä ettei oppilaiden osallisuus toteutu koulussa. Kun kukin ryhmä on saanut ideoita ylös, vaihdetaan teemaa ja toinen ryhmä miettii miten nämä edelliset suunnitelmat käännetään positiivisiksi.

Muiden esimerkit ja ideat jakoon
Aina on kiinnostavaa kuulla mitä muut ovat tehneet. Parasta olisi saada paikalle joku kertomaan omista innostavista kokemuksista ja ideoista. Myös tällä sivustolla on jaettu erilaisia ideoita ja niitä voidaan myös yhdessä kehitellä eteenpäin.

Vertaistuki
On mukavaa kun ei olla yksin tekemässä ja toisaalta ei jäädä muiden kelkasta. Muiden kanssa kannatta verkostoitua ja mm. WWF koulussa sivustolla voi vaihtaa ideoita muiden koulujen kanssa. https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/

Vaikuttava ympäristökasvatus

Tunteet kehiin myös opettajien koulutuksessa
Tällä osiolla on kaksijakoinen tavoite. Toisaalta koulutuksessa olisi hyvä välittää opettajille tietoa siitä, minkälainen opetus on vaikuttavaa ja toisaalta olisi myös onnistuttava jotenkin koskettamaan heidän tunteitaan, jotta he haluavat itse jatkossa toteuttaa vaikuttavaa ympäristökasvatusta. Tunteet ovat siis keskiössä. Niistä pitäisi puhua ja niitä pitäisi kokea.

Ympäristökasvatuksen teoriat
Teoreettista tukea siihen mikä on vaikuttavaa löytyy alasivulta Materiaalit opetustyön tueksi.

Keinoja
Tunteiden herättelyyn koulutuksessa on luontevaa pyrkiä käyttämään erilaisia taiteen keinoja, kokemusten jakamista sekä arvojen selkeyttämisharjoituksia. Esimerkiksi draaman avulla voitaisiin pohtia sitä miksi nuori tekee jonkinlaisia kulutusvalintoja, voitaisiin kuunnella aihetta tukevaa musiikkia tai kirjoittaa runoja. Luonnon puitteita kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan ja vierailut kiinnostaviin ympäristöalan kohteisiin kuten lajittelukeskukseen tai vesilaitokselle voivat olla herättäviä kokemuksia. Olisi hienoa jos yhdessä voitaisiin toteuttaa jokin ympäristöä hyödyttävä projekti, joka voimauttaisi ja innostaisi osallistujat.

Myös oman luontosuhteen pohdinta on tärkeässä roolissa ja esimerkiksi aikuisille suunnattua Suuri mysteeri materiaalia voisi hyödyntää koulutuksissa. Materiaali löytyy osoitteesta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ymparistotietoisuus/kasvatus/suurimysteeri