Kestävä elämäntapa ja ympäristöteot
Mitkä ratkaisut ovat kestäviä?
Myös tällä sivustolla on kerrottu joitain esimerkkejä kestävistä ratkaisuista. Tietoa ja mielipiteitä näistä on olemassa paljon, joten itse en yleensä keskity ns. hyvien tekojen listojen antamiseen opettajille. Siinä vaiheessa jos osallistuja on kiinnostunut aiheesta, hän kyllä jo tietää mitä pitäisi tehdä. Jos hänet saadaan motivoitua tekemään työtä ympäristön eteen, hän myös etsii aktiivisesti eri ratkaisuja. Jos motivaatio puolestaan ei ole kohdallaan, niin liika neuvominen voi tuntua syyllistävältä ja defenssit estävät vinkkien sisäistämisen. Olen kokenut parhaaksi sen että esimerkit ja kysymykset nousevat osallistujilta itseltään ja jos he kysyvät, niin sitten tartun aiheisiin syvällisemmin. Esimerkiksi alussa esitelty Arkku-harjoitus toimii hyvin keskustelun herättäjänä.
Voi kuitenkin olla tarpeen suhteuttaa sitä mitkä teot ovat ympäristön kannalta merkittäviä. Kouluissa mm. energiankulutus, koulumatkaliikkuminen ja ruokahävikki ovat asioita joita tarkastelemalla voidaan saada merkittäviä ympäristövaikutuksia aikaan.
Mistä koostuu suomalaisen luonnonvarojen kulutus?
Keskimääräisen suomalaisen luonnonvarojen kulutus jakaantuu seuraaville osa-alueille.
Asuminen 32 %
Liikkuminen 21 %
Ruoka 19 %
Kuluttaminen 14%
Vapaa-aika 11 %
Matkustaminen 3%
Yksi tapa käsitellä aihetta on antaa osallistujille nämä osa-alueet ja prosenttiosuudet lapuilla ja heidän tulee yhdistää ne oikein. Sitten keskustellaan aiheesta. Yllättävää on mm. se että vaikka esimerkiksi yksittäinen lentomatka on hyvin kuormittava, niin keskivertosuomalainen ei lennä pitkälle ja siihen nämä prosenttiosuudet perustuvat.
Mihin kulutamme energiaa?
Yllä oleva eri laitteiden sähkönkulutusta tarkasteleva harjoitus on lainattu WWF: materiaaleista ja löytyy heidän materiaalipankistaan osoitteesta: https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki/
Erilaiset laskurit ja omien valintojen kyselyt
Koulutuksessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista lähteä selvittämään ja vertailemaan kunkin osallistujan syntitaakkoja. Laskurit voivat kuitenkin suhteuttaa asioita tärkeysjärjestykseen ja vaihtoehtojen pohtiminen voi synnyttää ajatuksia ja keskustelua. Joitakin laskureita löytyy mm. osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/Laskureita_hiilijalanjaljen_arviointiin_(3890)
Myös tällä sivustolla on kerrottu joitain esimerkkejä kestävistä ratkaisuista. Tietoa ja mielipiteitä näistä on olemassa paljon, joten itse en yleensä keskity ns. hyvien tekojen listojen antamiseen opettajille. Siinä vaiheessa jos osallistuja on kiinnostunut aiheesta, hän kyllä jo tietää mitä pitäisi tehdä. Jos hänet saadaan motivoitua tekemään työtä ympäristön eteen, hän myös etsii aktiivisesti eri ratkaisuja. Jos motivaatio puolestaan ei ole kohdallaan, niin liika neuvominen voi tuntua syyllistävältä ja defenssit estävät vinkkien sisäistämisen. Olen kokenut parhaaksi sen että esimerkit ja kysymykset nousevat osallistujilta itseltään ja jos he kysyvät, niin sitten tartun aiheisiin syvällisemmin. Esimerkiksi alussa esitelty Arkku-harjoitus toimii hyvin keskustelun herättäjänä.
Voi kuitenkin olla tarpeen suhteuttaa sitä mitkä teot ovat ympäristön kannalta merkittäviä. Kouluissa mm. energiankulutus, koulumatkaliikkuminen ja ruokahävikki ovat asioita joita tarkastelemalla voidaan saada merkittäviä ympäristövaikutuksia aikaan.
Mistä koostuu suomalaisen luonnonvarojen kulutus?
Keskimääräisen suomalaisen luonnonvarojen kulutus jakaantuu seuraaville osa-alueille.
Asuminen 32 %
Liikkuminen 21 %
Ruoka 19 %
Kuluttaminen 14%
Vapaa-aika 11 %
Matkustaminen 3%
Yksi tapa käsitellä aihetta on antaa osallistujille nämä osa-alueet ja prosenttiosuudet lapuilla ja heidän tulee yhdistää ne oikein. Sitten keskustellaan aiheesta. Yllättävää on mm. se että vaikka esimerkiksi yksittäinen lentomatka on hyvin kuormittava, niin keskivertosuomalainen ei lennä pitkälle ja siihen nämä prosenttiosuudet perustuvat.
Mihin kulutamme energiaa?
Yllä oleva eri laitteiden sähkönkulutusta tarkasteleva harjoitus on lainattu WWF: materiaaleista ja löytyy heidän materiaalipankistaan osoitteesta: https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki/
Erilaiset laskurit ja omien valintojen kyselyt
Koulutuksessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista lähteä selvittämään ja vertailemaan kunkin osallistujan syntitaakkoja. Laskurit voivat kuitenkin suhteuttaa asioita tärkeysjärjestykseen ja vaihtoehtojen pohtiminen voi synnyttää ajatuksia ja keskustelua. Joitakin laskureita löytyy mm. osoitteesta: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/Laskureita_hiilijalanjaljen_arviointiin_(3890)