Toteutuneet koulutukset, Vehkalahti 11.11.2017

Vehkalahden koulun opettajien koulutus 11.11.2017

Tarkoituksemme oli pitää TYHY-päivän yhteydessä rento koulutus luontopolulla, jolloin päivästä olisi muotoutunut aika erilainen kokonaisuus. Hyvin kurjan sään vuoksi jäimme kuitenkin koululle ja olimme lopulta koko iltapäivän sisällä. Harjoitukset oli suunniteltu ulkona toteutettaviksi mutta ulkona olisimme tehneet myös luontoon liittyviä fiilistely harjoituksia. Nyt ohjelma muokkautui jokseenkin oheisen kaltaiseksi. Uskon siihen, että pelkällä luennoinnilla en pysty tarjoamaan osallistujille vaikuttavia oppimiskokemuksia, jotka jäisivät myös mieleen ja vaikuttaisivat syvemmin. Siksi olen pyrkinyt käsittelemään aihetta toiminnallisten harjoitusten avulla ja keskustellen. Kirjoitan tähän hiukan ajatuksia myös menetelmävalinnoista.

Aloitus

Esittäytyminen ja tutustuminen. Kerroin hankkeestani ja omasta taustastani ja kyselin koulun ympäristötoiminnasta. Koitin selvittää hiukan osallistujien ajattelua siitä, mikä kaikki ympäristötoimintaan ylipäätään liittyy ja missä he kokevat olevansa hyviä. Aikuisten kanssa työskennellessä olisi hyvä pystyä hyödyntämään heidän osaamistaan ja kokemustaan mahdollisimman paljon.

DRAAMAHARJOITUKSIA

Aloitimme teemaan virittäytymisen muutamalla luontoaiheisella draamaharjoituksella. Tavoitteena oli rentouttaa tunnelmaa ja päästä hiukan eläytymään luontoon, vaikka emme sinne itse päässeetkään. Taustalla myös ajatus siitä että draama menetelmänä sopii erinomaisesti ympäristökasvatukseen. Harjoitukset tehtiin soveltamalla Kristiina Tiaisen Luonto-liitolle kirjoittaman Tapaus takametsä –metsädraaman käsikirjoituksen harjoituksia. Löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.luontoliitto.fi/kouluille/kouluvierailut/kouluvierailijalle/Draamametsvierailu_muokattu.pdf

Karhumyyrä -venyttely

Seistään piirissä ja venytetään kädet korkealle ilmaan niin pitkälle kuin saadaan. Karhu on nukkunut monta kuukautta pesässään, ja nyt herätessään se haluaa venytellä mahdollisimman suuresti. Seuraavaksi otetaan mahdollisimman pieni asento aivan kyykyssä kädet polvien ympärillä. Naamankin voi laittaa ruttuun niin kuin myyrä, joka kulkee maan alla eikä halua saada multaa suuhunsa. Sitten vaihdetaan taas karhuun. Nyt voi avata silmät ja suunkin niin isoksi kuin mahdollista. Sitten vuorotellaan nopeammin, niin että tulee lämmin: myyrä, karhu, myyrä, karhu! (Tehtiin niin että ensin valittiin jokin iso eläin, esim. karhu ja sitten sai olla jokin pieni, esim. myyrä tai mato…)

Ilves ja kauriit

Seistään piirissä. Ohjaaja pyytää osallistujia valitsemaan ryhmästä kaksi henkilöä. Muille ei kerrota, kenet kukin valitsee. Ohjaajaa ei saa valita. Eläydytään ilvekseksi, joka väijyy näitä kahta valittua kaurista. Miten ilvekset liikkuvat? Yritetään siis liikkua salakavalasti ja vaanien! Kun ohjaaja sanoo hep, lähdetään liikkeelle ja yritetään pysyä yhtä kaukana molemmista kauriista niin, ettei kumpikaan pääse karkuun. Lopuksi ohjaaja voi kehottaa ilvestä nappaamaan toisen kauriin kiinni. (Esim. halaamalla)

Teerikukot soitimella

Palataan takaisin piiriin. Ohjaaja pyytää jälleen osallistujia valitsemaan kaksi uutta henkilöä ryhmästä. Eläydytään nyt soitimella olevaksi teerikukoksi, joka haluaa seistä aivan suon keskipisteessä. Otetaan hyvä kukkoileva ryhti! Liikutaan kuin oltaisiin koko suon komeimpia kukkoja! Kun ohjaaja sanoo hep, lähdetään liikkeelle ja yritetään pysyä näiden kahden valituksi tulleen kilpailevan teerikukon välissä. 

Metsän äänimaisema

Tehdään metsän äänimaisema silmät kiinni. Ohjaaja neuvoo aluksi, että ääntä voi tuottaa sekä suullaan että kehollaan. Ohjaaja antaa ryhmän itse päättää, milloin äänimaisema tulee päätökseen.

Miksi puhumme kestävästä elämäntavasta?

Arkku-harjoitus

Esittelin osallistujille pienen arkun, joka minulla oli mukanani. Kerroin että siellä sisällä on salaisuus, jota tarvitsemme, mikäli haluamme jatkaa nykyisenkaltaista elämäntapaamme. Laitoin arkun kiertämään ja kaikki saivat kurkistaa sen sisälle arvaillen jo etukäteen mitä siellä mahtaisi olla. Jaoimme porukan ryhmiin ja ryhmien tehtävänä oli keskustella aiheesta sekä kirjoittaa muutaman rivin yhteenveto ohjeistuksella:

Mitä tämä tarkoittaa? Mitä siis pitäisi tehdä?

Esiin nousseet ajatukset käytiin yhdessä keskustellen läpi.

Tehtävän taustalla on ajatus siitä että nykyinen elämäntapamme kuluttaa liikaa luonnonvaroja. Arkun sisältä löytyi neljä pientä maapalloa. Tämä vertaus viittaa siihen, että mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa turvaamaan luonnonvarojen riittävyyden myös jatkossa.

Olen käyttänyt tätä harjoitusta monesti. Yleensä tämä harjoitus saa osallistujat itse palauttamaan nämä asiat mieleensä ja minun ei tarvitse ryhtyä luennoimaan aiheesta enempää. Ihmiset kyllä tietävät, mikä maailman tilanne on, asiaa ei vain aina ole miellyttävä pohtia, saati kuulla saarnoja aiheesta.  Arkun kautta pääsemme hauskalla tavalla keskustelemaan aiheesta, sekä siitä mitä meidän olisi siis tehtävä. Yleensä vielä muistutan keskustelun yhteydessä ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja että se liittyy tähän samaan kokonaisuuteen. Keskustelut ovat aina erilaisia, usein puhutaan erilaisista ekologisista ratkaisuista tai eri toimien vaikuttavuudesta tms. ja siitä on hyvä sitten jatkaa siihen miten kestävää elämäntapaa voisi koulutyössä edistää.


Osallistujien kirjoittamat vastaukset:
  1. Se on tyhjä tavaroista -> happea, ilmaa. Kulutus vaatisi 4. maapallon luonnonvarat. Kulutusta vähennettävä. Vuorovesi, aurinko, tuuli -> energiatuotanto. Väestönkasvu kuriin. Naisten koulutus, vähentää lapsia. Todennäköisesti olemme kuitenkin jo menettäneet pelin.
  2. Uusi planeetta. Ilmastosopimuksia. Pohjois-Korean ja USA:n presidentit vaihdetaan. Kestävän kehityksen kasvattaminen.
  3. ? Donald Trumpin pää? 4 maapalloa. Ihminen kuluttaa tällä hetkellä neljän maapallon verran kaikkea ( energiavarat, ravinto, yms.) -> kulutus: päästöt, liikenne, tehtaat, lhantuotanto, kierrätys, jätteet.
  4. Pienentää kulutusta kaikessa. Ravinto. Kaasut (CO2). Luonnonvarat. -90%
  5. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Ruokahävikin vähentäminen. Vedenkäytön säätely. Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käytön lisääminen. Kulutuksen vähentäminen ylipäätään.
  6. Kulutusta vähentää. -> Kulkuvälineet, hiilijalanjälki pienemmäksi, vaihtoehtoisia elintarvikkeita ja polttoaineita.

Ympäristöasiat ja koulutyö

Ryhmä –keskustelut

Pyysin osallistujia nousemaan ylös ja kävelemään tilassa vapaasti. Kun huusin numeron, osallistujien tuli muodostaa yhtä monen hengen ryhmä, jossa keskusteltiin annetusta aiheesta. Kunkin keskustelun päätteeksi jaoimme ajatuksia myös koko ryhmälle. Keskusteluaiheet:

  1. Ovatko ympäristöasiat minulle tärkeitä?
  2. Miten uusi OPS eroaa vanhasta ympäristöasioiden suhteen?
  3. Miten ympäristöasiat näkyvät omassa opetuksessani?
  4. Mikä merkitys koulun toimintakulttuurilla on ympäristöasioiden oppimiselle esimerkin kautta?

Näiden keskusteluiden kautta pääsimme käymään läpi keskeisiä teemoja koulujen ympäristötyöhön liittyen. Jälleen halusin ajatusten nousevan osallistujilta itseltään. Lisäksi harjoituksessa pääsi välillä vähän liikkumaan, sekä vaihtamaan keskusteluryhmää aiheiden välillä uudeksi, jotta ajatuksia saisi vaihtaa mahdollisimman laajasti.

Maa- meri –laiva

Yhteenvetona keskustelusta, halusin korostaa sitä, että koulussa ympäristöasioita edistetään kolmella eri rintamalla. Nämä kolme ovat opetussuunnitelma, opetus ja toimintakulttuuri. Leikimme hetken perinteisen maa- meri –laiva leikin tavoin näillä kolmella sanalla.

Leikin tavoitteena oli kiinnittää huomio näihin kolmeen eri tasoon ja yhdistää liike ja liikkuminen asiaan. Toiveena oli että nämä kolme jäisivät harjoituksen avulla mieleen. Leikki oli ehkä lapsellinen osallistujille, mutta myös kaipasimme hiukan väliaikaliikkuumista ettemme ihan väsähdä keskusteluihin.

Nettisivustojen tarkastelu

Hankkeen aikana olen koostanut hankkeen sivuille osoitteeseen https://peda.net/kouvola/perusopetus/hankkeet/oketkol2 materiaaleja jotka tukevat koulujen ympäristötyötä. Myös sivusto on jaoteltu edellä esiteltyjen kolmen teeman mukaan ja esittelin sivuston avulla joitakin ajatuksia vielä lisää. Lisäksi esittelin muutamia muita hyödyllisiä nettisivustoja, joihin myös löytyy linkit hankkeen sivuilta. Näitä olivat

Netissä on valtavasti opettajille suunnattuja materiaaleja ja välillä paljoudesta voi olla vaikea löytää juuri itselle sopivat tai koulun tarpeita vastaavat asiat. Hyviä materiaaleja on hyvä mainostaa, jotta hekin jotka eivät aktiivisesti etsi uusia sivustoja, kuulevat niistä ja voivat tarvittaessa palata niihin.

Koulun ympäristötoiminnan kehittäminen

Mielipidekartoitus

Kun lähdetään kehittämään mitä tahansa asiaa, on hyvä aluksi kartoittaa alkutilanne. Mikäli koulussa ryhdyttäisiin kehittämään ympäristötoimintaa, voisi aluksi tarkastella tilannetta esimerkiksi ympäristövaikutusten kuten energiankulutuksen osalta, mitata oppilaiden asenteita tai sitten ympäristötoiminnan laajuutta koulussa ylipäänsä. Teimme yhdessä yksinkertaisen mielipidekartoituksen.

Riippuen siitä, miten osallistujat kokivat koulunsa ympäristötoiminnan tason, heitä pyydettiin siirtymään seisomaan oman mielipiteensä mukaisesti liikennevalo asteikolle.

Vihreä- koulun ympäristötoiminta on hyvin aktiivista

Keltainen- koulussa on jonkin verran toimintaa, mutta enemmänkin voisi tehdä

Punainen- Ympäristöasiat eivät ole kovin isossa roolissa koulussamme

Halutessaan osallistujat saivat kommentoida. Oleellista on kirjata ylös kuinka monta valitsi vihreän, keltaisen tai punaisen. Kehityspyrkimysten aikana ja jälkeen saman harjoituksen voi toistaa uudelleen ja tulosta verrata tähän alkukartoitukseen.

Ryhmätehtävä – oman koulun ympäristökasvatus

Lopuksi jakaannuimme ryhmiin pohtimaan koulun ympäristökasvatusta kolmelta eri kantilta ja osallistujat esittelivät esiin nousseet ajatukset muille.

RYHMÄ 1. OPETUSSUUNNITELMA

  • Opetussuunnitelman lisäksi koulut voivat laatia oman kestävän kehityksen ohjelmansa tai toteuttaa jotain olemassa olevaa, esim. Vihreä lippu ohjelmaa.
  • Ohessa esimerkki itse laaditusta ohjelmasta. Minkälainen voisi olla teidän koulunne ohjelma? Mitä siihen sisältyisi ja mitä painotuksia juuri teillä olisi? Laatikaa ehdotus. (Esimerkki liitteenä, Liite 1)

RYHMÄ 2. OPETUS

  • Tutkimusten mukaan pelkkä tieto ei riitä siihen että ihmiset muuttavat toimintaansa. Pitäisi olla myös kokemuksia, jotka synnyttävät motivaation sekä mahdollisuuksia toiminnan harjoitteluun.
  • Tutustukaa kestävän elämäntavan kasvatuksen osa-alueita esittelevään kolmioon. Mitä keinoja kouluilla on herätellä oppilaiden motivaatiota ympäristötoimintaan? Miten tämä näkyisi opetuksessa? Laatikaa ohjeistus opettajalle kestävän elämäntavan kasvatustyön tueksi. (Osa-alueet liitteenä, Liite 2)

RYHMÄ 3. TOIMINTAKULTTUURI

  • Se miten koulussa toimitaan antaa tehokkaimmin mallin ympäristöasioihin suhtautumisessa. Koulun arjen ekologisuutta on hedelmällisintä kehittää yhdessä oppilaiden kanssa. Tällöin heillä on mahdollisuus saada hienoja oppimis- ja vaikuttamiskokemuksia.
  • Tutustukaa oheiseen kaavioon joka kuvaa ympäristövastuullisen osallistumisen oppimisprosessia. Miettikää mitä osallistumisen mahdollisuuksia teidän koulussanne oppilailla voisi olla ympäristöasioiden kehittämiseen liittyen? Voisiko asiaa edistää oppilaskunnan kanssa tai perustaa erillisen ympäristöryhmän? Laatikaa lista eri tavoista miten oppilaat voisivat osallistua koulussanne sekä ehdotuksia mahdollisista projekteista. (Kaavio liitteenä, Liite 3)

Ryhmät keskustelivat teemoista, mutta kovin syvällisesti emme jaksaneet harjoitukseen paneutua. Kuitenkin esiin nousi joitakin hauskoja ideoita, mitä koulussa mahdollisesti voitaisiin lähteä toteuttamaan.

Liitteet ryhmätyöhön.pptx​

Palaute

Keräsin opettajilta lopuksi palautetta. Vastaajia oli yhteensä 32.

Sainko uusia ajatuksia tai opinko jotain uutta?
Kyllä 30, Ei 2, En tiedä 0

Oliko käytetyt menetelmät mielestäni sopivia?
Kyllä 20, Ei 5, En tiedä 8

Hyödynnänkö jotain oppimaani jatkossa?
Kyllä 25, Ei 0, En tiedä/ehkä 7

Lisäksi muutama kommentoi vapaasti, puuttuiko jotain, mitä olisi toivonut tms.:

  • Valitettavasti sään takia ulkona tutustumisen pois jäänti
  • Harmi, ettei päästy ulos, muuten hyvä. Kiitos!
  • Sään takia jäi ulkoilu pois.

Palautteesta voi päätellä että suurin osa sai koulutuksesta uusia ajatuksia ja arveli hyödyntävänsä oppejaan myös jatkossa. Menetelmävalintoja on syytä pohtia jatkossa, koska noin kolmasosa osallistujista ei ollut vakuuttunut käytettyjen menetelmien sopivuudesta. On myös todettava, että osallistujien odotukset olivat varmasti hyvin erilaiset kuin mitä lopputulos oli. Kaikki, jotka odottivat ulkoilua, olivat varmasti ainakin jokseenkin pettyneitä ja sisällä ryhmätöiden tekeminen ei ollut lainkaan yhtä virkistävää. Ottaen huomioon nopeat suunnitelman muutokset ja sen että kokonaisuus lopulta rakentui pikaisesti valmiista paloista, olen kuitenkin kokonaisuudessa tyytyväinen päivään ja osallistujat tsemppasivat ihanasti. Vastaavassa koulutuksessa tulevaisuudessa voisi olla hyvä huomioida vielä paremmin esimerkiksi eri aineiden opettajat ja myös tutustua vielä paremmin heidän toiveisiinsa koulutuksen suhteen.