Romantiikan aika 1800 - 1880

Romantiikan aika 1800 - 1880

  • 1800-luvun alussa tapahtui kansallinen herääminen, jonka myötä hajanaisesta Suomeksi kutsutun alueen väestöstä haluttiin muodostaa itsenäinen, sivistynyt kansakunta.
  • Suomenmielisten päämääränä oli
    • tehdä suomen kielestä opetuksen, kulttuurin ja hallinnon kieli
    • luoda suomenkielinen kirjallisuus
    • sivistää oppimatonta kansaa suomenkielisen koulun ja lehdistön avulla

  • Suomen sodan (1809) myötä Suomi oli siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alaisuuteen.
    • Venäjä suhtautui aluksi kansalliseen heräämiseen myönteisesti mutta julkaisi 1829 sensuuriasetuksen, joka esti suomenmielisiä toimimaan yliopiston virassa.
    • Turun palon (1828) myötä yliopisto ja kulttuurielämän keskus siirtyi Turusta Helsinkiin, lähemmäs Venäjää.

  • Kansallisen heräämisen johtohahmot - J.W. Snellman, J.L. Runeberg, Elias Lönnrot ja Sakari Topelius - perustivat 1830 Lauantaiseuran.
  • Heidän aikaansaannostaan on myös vuonna 1831 perustettu, yhä toimiva kansallista ja kulttuurista perintöä tutkiva, kustantava ja vaaliva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS).

  • J.L. Runeberg
    • Hän kirjoitti suomalaisesta kansasta yksipuolisen ihannoivaan ja ylistävään sävyyn: talonpojat ja -tytöt olivat työteliäitä, urheita, isänmaallisia ja vähään tyytyviä.
    • Runeberg on Suomen kansallisrunoilija, jonka tunnetuin teos on Suomen sodasta kertova ja Vårt land-runolla (Maamme) alkava Vänrik Ståls sägner (Vänrikki Stoolin tarinat).

  • Sakari Topelius
    • Topelius oli edelläkävijä suhtautuessaan lapsiin itsenäisinä olentoina eikä kehittymättöminä aikuisina. Hän kirjoitti lapsille satuja, joissa arvostettiin rehellisyyttä, ahkeruutta, leikkiä ja luonnonmukaisuutta.
    • Hän kirjoitti myös historiallisia romaaneja Fältskärns berättelser (Välskärin kertomuksia) ja oppikirjoja Boken om vårt land (Maamme-kirja).

  • Fredrika Runeberg
    • Miehensä varjoon jäänyt F. Runeberg kirjoitti ensimmäisen suomalaisen romaanin Murgrönan 1840 ja se suomennettiin vasta 2007 (Muratti).


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä