• 1800-luvun alussa tapahtui kansallinen herääminen, jonka myötä hajanaisesta Suomeksi kutsutun alueen väestöstä haluttiin muodostaa itsenäinen, sivistynyt kansakunta.
• Suomenmielisten päämääränä oli
  • tehdä suomen kielestä opetuksen, kulttuurin ja hallinnon kieli
  • luoda suomenkielinen kirjallisuus
  • sivistää oppimatonta kansaa suomenkielisen koulun ja lehdistön avulla

• Suomen sodan (1809) myötä Suomi oli siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alaisuuteen.
  • Venäjä suhtautui aluksi kansalliseen heräämiseen myönteisesti mutta julkaisi 1829 sensuuriasetuksen, joka esti suomenmielisiä toimimaan yliopiston virassa.
  • Turun palon (1828) myötä yliopisto ja kulttuurielämän keskus siirtyi Turusta Helsinkiin, lähemmäs Venäjää.

• Kansallisen heräämisen johtohahmot - J.W. Snellman, J.L. Runeberg, Elias Lönnrot ja Sakari Topelius - perustivat 1830 Lauantaiseuran.
• Heidän aikaansaannostaan on myös vuonna 1831 perustettu, yhä toimiva kansallista ja kulttuurista perintöä tutkiva, kustantava ja vaaliva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS).

• J.L. Runeberg
  • Hän kirjoitti suomalaisesta kansasta yksipuolisen ihannoivaan ja ylistävään sävyyn: talonpojat ja -tytöt olivat työteliäitä, urheita, isänmaallisia ja vähään tyytyviä.
  • Runeberg on Suomen kansallisrunoilija, jonka tunnetuin teos on Suomen sodasta kertova ja Vårt land-runolla (Maamme) alkava Vänrik Ståls sägner (Vänrikki Stoolin tarinat).

• Sakari Topelius
  • Topelius oli edelläkävijä suhtautuessaan lapsiin itsenäisinä olentoina eikä kehittymättöminä aikuisina. Hän kirjoitti lapsille satuja, joissa arvostettiin rehellisyyttä, ahkeruutta, leikkiä ja luonnonmukaisuutta.
  • Hän kirjoitti myös historiallisia romaaneja Fältskärns berättelser (Välskärin kertomuksia) ja oppikirjoja Boken om vårt land (Maamme-kirja).

• Fredrika Runeberg
  • Miehensä varjoon jäänyt F. Runeberg kirjoitti ensimmäisen suomalaisen romaanin Murgrönan 1840 ja se suomennettiin vasta 2007 (Muratti).