Tutkielman sisältö ja rakenne 

Kirjallisuustutkielma koostuu seuraavista osista, jotka ovat kaikille oppilaille pakollisia.

1. KANSILEHTI

• Kansilehdessä tulee käydä ilmi työn otsikko, oppilaitoksen nimi, työn tekstilaji, tekijän nimi ja päivämäärä. 
• Kansilehden malli on erillisessä linkissä tutkielman ohjeissa. 

2. SISÄLLYSLUETTELO

• Sisällysluettelossa näkyy, mistä luvuista työsi koostuu.
• Sisällysluettelon malli on erillisessä linkissä tutkielman ohjeissa. 

3. TEOKSEN YHTEYS TYYLIKAUTEEN

• Tätä lukua varten sinun tulee olla lukenut yksi suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteos.
• Kerro ensin lyhyesti (1/2 - 1 sivua) teoksen juoni pääpiirteissään. Tee tästä alaluku 1.1.
• Etsi painetusta (sanoma- ja aikakauslehdet sekä tietokirjat) tai sähköisestä (verkko) mediasta kaksi asiatekstiä (artikkeli, uutinen, mielipidekirjoitus tms.), jotka kertovat lukemasi teoksen tyylikaudesta. Tutustu lähteisiin huolellisesti. Esittele teos tyylikauden piirteisiin peilaten. Tee tästä alaluku 1.2. Esittelyssä voit käyttää seuraavia syksyltä tuttuja sisällön apukysymyksiä: ajanhenki ja yhteiskunnallinen tilanne, tyylikauden piirteet ja kirjan mahdollinen vaikutus julkaisuaikanaan. 
• Lähteet merkitään tutkielman tekstiin ja lähdeluetteloon.
• Esimerkki Marja-Leena Tiaisen romaanin Alex ja pelon aika (2008) ja Turun yliopiston verkkosivuilla julkaistu uutinen Katri Kadd:in väitöstilaisuudesta Katulapset yrittävät keskittyä elämän hyviin yksityiskohtiin (22.9.2016) välisestä yhteydestä. Viittaukset uutiseen on merkitty lihavoidulla. Suoriin lainauksiin teoksesta tulee merkitä sivunumerointi, joka näkyy tässä punaisella. 

Alex ja pelon aika -teoksessa 14-vuotias Alex on menettänyt kotinsa ja yhteyden isäänsä ja isoveljeensä, jotka ovat paenneet paikallista korruptoitunutta poliisia jouduttuaan epäillyiksi pommi-iskusta. Huoltajatta jäänyt Alex toimitetaan lastenkotiin, jonka väkivaltaisuutta ja välinpitämätöntä kohtelua hän pakenee kadulle mukanaan vain reppu, jossa on vaihtopaidan lisäksi pari koulukirjaa. Nunnien ylläpitämä Toivon satama tarjoaa mahdollisimman monelle katulapselle peseytymismahdollisuuden ja ruokaa päivittäin mutta yösijan he pystyvät tarjoamaan vain kaikkein nuorimmille. Kadulla on kylmä ja Alex kohtalotovereineen joutuu etsimään yösijaa porttikäytävistä ja hylätyistä rakennuksista: "Hetken kuluttua he olivat kapealla kadulla, jota reunustivat kivitalot. Sofia alkoi nykiä ovia. Viidennen kohdalla tärppäsi. Ovi antoi myöten ja kolmikko livahti pissanhajuiseen, pimeään porraskäytävään. Alex haparoi muiden mukana seinää, mutta ei onnistunut löytämään valokatkaisinta." (Alex 2008, 130)

Tutkija Katri Kadd on seurannut yhdeksäntoista katulapsen elämää Brasiliassa kahdeksan vuoden ajan ja asunut heidän kanssaan kadulla tästä ajasta vuoden. Kadd toteaa: "Lapset muodostavat usein keskenään perheitä, joissa jokaisella on omat roolinsa. - - Solidaarisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat kadulla usein voimakkaita varsinkin nuorempien keskuudessa." Kadd:in mukaan katulapset neuvovat ja auttavat toisiaan selviämään kadulla. He esimerkiksi pyrkivät jakamaan alueet, joilla työskentelivät mm. autonpesijöinä tai kerjäläisinä siten, että kaikille riittäisi työtä. Samankaltaista solidaarisuutta katulasten kesken esiintyy Tiaisen romaanissa Alex ja pelon aika. Kun yksi onnistuu hankkimaan rahaa laillisin tai laittomin keinoin, hän ostaa koko porukalle ruokaa ja elämästä pyritään mahdollisimman normaalia sen epänormaaliudesta huolimatta. Kun Alexin porukka esimerkiksi löytää uuden majapaikan kirkon tornista, he pitävät tupaantuliaiset Jonaksen kustantaessa lystin. Ajoittain nälkää näkevät Alex, Kaspar, Sofia, Mykkä ja Vigo huolehtivat toistensa lisäksi Marsista, katukoirasta. (Kadd 2016)

Vaikka elämä kadulla on vaarallista joka päiväistä selviämistaistelua, katulapset jaksavat yrittää eteenpäin ja unelmoida paremmasta tulevaisuudesta. Kadd kertoo kymmenvuotiaan katupojan todenneen hänelle: ”Sinä neiti voit päättää olla onnellinen vasta huomenna, mutta koska minä en tiedä elänkö enää huomenna, niin minun on parempi olla onnellinen jo tänään.” Alex ja pelon aika -teoksessa Sofia odottaa Saksaan muuttaneen siskonsa tulevan hakemaan hänet luokseen ja Alex haaveilee saavansa yhteyden isäänsä ja veljeensä, jos saisi kasaan matkarahat, joilla pääsisi setänsä luo Ruotsiin. Auttaessaan Toivon satamassa sisar Annaa pakkaamaan, hän tutkii karttapalloa: " Sormi kulki Tanskaan ja sitten Ruotsiin. Miten pitkä maa Ruotsi olikaan. Josafin perhe oli ollut alkuun jossain Etelä-Ruotsissa, mutta nyt he asuivat pääkaupungin Tukholman lähistöllä. Matka Ruotsiin oli kartalla vain yhden vaaksan mittainen, mutta todellisuudessa se oli tuhansia kilometrejä." (Alex 2008, 289)

Kirjallisuustutkielman arviointi ja valinnaiset osat