4. SAAVUTETTAVUUS KANSALAISOPISTOSSA
-
Digitaalinen saavutettavuus on tärkeä osa osallistavaa suunnittelua. Se mahdollistaa ihmisten digitaalisten palveluiden hyödyntämisen riippumatta heidän yksilöllisistä kyvyistään tai toimintarajoitteistaan. Digitaalinen sisältö ja teknologia on lähtökohtaisesti suunniteltava ja toteutettava siten, että kaikki voivat käyttää niitä.
Verkkosivustojen saavutettavuusvaatimukset
Käyttäjäystävällisten verkkosivujen yksittäisiä tunnuspiirteitä ovat selkeä rakenne, helppo navigoitavuus, helposti ymmärrettävät ja loogisesti jäsennellyt sisällöt sekä käytettävyys eri laitteilla, kuten kännykällä, tabletilla ja tietokoneella.
Digipalvelulaki vaatii kansalaisopistoja tekemään verkkosivuille saavutettavuusselosteen ja tarjoamaan käyttäjille mahdollisuuden saavutettavuuspalautteen antamiseen. Lain vaatimusten lisäksi käyttäjäystävällisten verkkosivujen saavutettavuutta edistää suunnittelu WCAG-periaatteiden mukaisesti.
Saavutettavuusseloste
Palveluntarjoajan on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta, ja siinä on oltava ainakin seuraavat asiat:
- Selvitys siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle.
- Ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa.
- Palveluntarjoajan sähköinen yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet.
- Linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.
Saavutettavuuspalaute
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)
Jokaisella on oikeus lähettää palautetta digitaalisessa palvelussa havaitsemistaan saavutettavuusvaatimusten poikkeamista tai pyytää tarkennuksia kohtuuttoman rasitteen perusteluihin. Sähköinen yhteystieto, johon palautteen voi lähettää, kerrotaan saavutettavuusselosteessa.
Digitaalisen palvelun käyttäjä saattaa tarvita etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi digitaalisesta palvelusta sellaista sisältöä, joka ei täytä saavutettavuusvaatimuksia. Tällöin käyttäjällä on oikeus saada nämä sisällöt saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisella, palvelun käyttäjälle saavutettavalla tavalla. Ohjeet pyynnön tekemiseen ovat saavutettavuusselosteessa.
Palveluntarjoajan on lähetettävä palautteen lähettäjälle sähköinen vastaanottokuittaus, josta ilmenee palautteen vastaanottoaika. Palveluntarjoajan on vastattava palautteisiin ja pyyntöihin viipymättä, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Jos pyyntö saada tiedot saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa koskee laajaa digitaalisen palvelun sisältöä, palveluntarjoaja voi jatkaa vastausaikaa enintään kahdella viikolla. Lisäajasta on ilmoitettava pyynnön tehneelle palvelun käyttäjälle.
Jos palveluntarjoaja ei pyynnöstä huolimatta anna digitaalisen palvelun sisällöstä tietoja saavutettavassa muodossa, sen on laadittava tästä pyynnön tehneelle palvelun käyttäjälle kirjallinen perusteltu todistus.
AVI:n työkalu saavutettavuusselosteen laatimiseksi https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuusseloste/
Lue lisää saavutettavuusvaatimuksista aluehallintoviraston sivuilta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/
WCAG-periaatteet
Laki ei anna selkeitä mittareita tai muuta metodia, jonka avulla tietyn digitaalisen palvelun voisi todeta saavutettavaksi. Yhdelle saavutettava palvelu tai toiminto voi olla toiselle hankala tai mahdoton. Lain tavoite kuitenkin on, että digitaaliset palvelut olisivat paremmin kaikkien, mutta erityisesti vammaisten käyttäjien saavutettavissa. Saavutettavuuden toteutumista voi tarkastella neljän WCAG-periaatteen avulla.
- Havaittavuus
Kaikki sisältö ja käyttöliittymän osat ovat havaittavissa niillä tekniikoilla, joita käyttäjät käyttävät. Käyttöliittymä voi olla esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai tietokone.
- Hallittavuus
Käyttöliittymän ja sisällön navigaatio on helposti käytettävissä eri tekniikoilla. Käyttöliittymän ominaisuudet eivät häiritse tai estä käyttöä.
- Ymmärrettävyys
Sisällöt ovat rakenteeltaan selkeitä, kieli on ymmärrettävää ja toiminnallisuus on helppo käsittää.
- Toimintavarmuus
Sivusto on käytettävissä useilla eri päätelaitteilla, eri käyttöjärjestelmillä ja kaikilla yleisimmillä selaimilla ja käyttöä avustavilla tekniikoilla.
Lue lisää WCAG-periaatteista
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-wcag-kriteereista/
Lähde:
Selovuo, Kari (2019) Saavutettavuusopas. Euraprint.
Aistinvarainen saavutettavuus
Etenkin digitaaliset palvelut perustuvat pitkälti näkemiseen ja kuulemiseen. Kansalaisopistojen kursseilla saavutettavuutta voi edistää käyttämällä monipuolisesti eri aisteihin perustuvia opetusmenetelmiä. Tämä parantaa opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää toimivia aistejaan ja huomioi myös eri oppimistyylejä.
Digitaalisissa ohjelmistoissa on jo lähtökohtaisesti huomioitu heikkonäköisyyttä ja eriasteisia näkövammoja. Opistoissa on lisäksi hyvä varmistaa, että opiskelijat voivat käyttää eri aisteja helpottavia tukikeinoja oppimisensa apuna.
Kurssilaisen näkemistä tukevia ratkaisuja
- Fonttikoon suurentaminen ja ruudun lähentäminen auttavat näkemään tekstin paremmin.
- Korkeat kontrastit, selkeä asettelu ja riittävät isot ja selkeät symbolit auttavat hahmottamaan esillä olevan sisällön.
- Aktiivinen palaute, kuten selkeät äänimerkit, jotka kertovat komennon onnistumisesta tai epäonnistumisesta.
- Sovelluksen ruudunlukuohjelma tai -ominaisuus muuttaa tekstin puheeksi.
- Kirjoitetun tekstin pistekirjoitukseksi muuttava laite tekee tekstistä saavutettavan myös näkövammaiselle henkilölle.
Kurssilaisen kuulemista tukevia ratkaisuja
- Induktiosilmukka välittää puheen ja muut äänet suoraan kuulolaitteeseen.
- Tekstitys tekee sisällöstä saavutettavampaa kuulovammaiselle kurssilaiselle.
- Selkeä puhe ja puhuminen kasvot kuulijaan päin auttavat kuulovammaista kurssilaista erottamaan sanat puhujan huulilta.
Kognitiivinen saavutettavuus
Kognitiivisen toimintakyvyn muotoja ovat kielelliset taidot, tarkkaavuus, havaitseminen, muistaminen, toiminnanohjaus, liiketaidot, tunne-elämä ja motivaatio. Näihin puolestaan perustuvat laaja-alaisemmat kognition muodot: ajattelu, suunnittelu ja ongelmanratkaisu.
Kognitiivisen toiminnan haasteita voivat aiheuttaa erilaiset sairaudet, neurologiset kehityshäiriöt, ikääntyminen, kehitysvammat ja oppimisvaikeudet. Haasteet voivat ilmetä muistamisen ongelmina, hahmottamisen vaikeuksina, lukivaikeutena, matemaattisina haasteina ja keskittymisen ongelmina.
Kansalaisopiston kurssien näkökulmasta kognitiivista saavutettavuutta voi edistää monin tavoin, muun muassa seuraavin keinoin.
Kurssilaisen avuksi keskittymishaasteisiin
- Järjestä kurssilaiselle vastamelukuulokkeet taustahälyn vaimentamiseen.
- Järjestä kurssilaiselle mahdollisuus siirtyä tarvittaessa rauhallisempaan tilaan.
- Järjestä kurssilaiselle mahdollisuus tehdä jotain käsillään, esimerkiksi piirrellä.
Kurssilaisen avuksi lukivaikeuksiin
- Opasta kurssilaista käyttämään verkkoselaimen lukija-tilaa, joka poistaa värit, logot ja muut lukemista häiritsevät tekijät.
- Opasta kurssilaista käyttämään toimisto-ohjelmien keskittymistilaa, joka poistaa näkyvistä valikot ja sivupalkit.
- Opasta kurssilaista käyttämään toimintoa, joka muuttaa tekstin puheeksi, jolloin hän voi kuunnella tekstin sisällön.
- Käytä selkeäkielisiä ohjeita ja oppimateriaaleja.
Kurssilaisen avuksi kirjoittamisen vaikeuksiin
- Opasta kurssilaista käyttämään toimisto-ohjelmien kirjoitusavustajia ja oikeinkirjoituksen tarkistusta.
- Opasta kurssilaista käyttämään ohjelmistojen sanelu-toimintoa.
Kurssilaisen avuksi hahmottamiseen ja muistamiseen
- Tee selkeät ohjeet, joihin kurssilainen voi palata tarvittaessa aina uudestaan.
- Havainnollista opiskeltavaa asiaa eri tavoin. Etsi havainnollistavat esimerkit kurssilaisten kokemusmaailmasta.
Voit kehittää saavutettavuuteen liittyvää osaamistasi hyödyntämällä ilmaisia itseopiskelupalveluja ja -materiaaleja. Tutustu eOppivan tarjontaan osoitteessa
https://www.eoppiva.fi/koulutukset/saavutettavuus-ja-digipalvelulain-vaatimukset/
Taloudellinen saavutettavuus
Teksti: Aura Linnapuomi
Millaisia mahdollisuuksia pienituloisilla henkilöillä on harrastaa kansalaisopistossa? Miten saamme tietoa kursseista ja toiminnastamme niille, jotka harvoin poistuvat kotoa? Miten välittää viestiä, että jokainen on tervetullut osallistumaan kursseille omana itsenään?
Kurssimaksujen alentaminen
Kaikukortti tarjoaa yhden mahdollisuuden taloudellisen saavutettavuuden lisäämiseen kansalaisopistoissa. Sillä voi muun muassa hankkia maksutta kansalaisopiston kurssipaikkoja. Muitakin maksuttoman kurssiosallistumisen mahdollistavia järjestelmiä on olemassa, esimerkiksi opintoseteli.
Maksutonta tai alennetulla hinnalla osallistumista voi pyrkiä tarjoamaan myös tekemällä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimijoiden sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminta voi mahdollistaa niiden osallistumista, joiden taloudellinen tilanne on hyvin niukka.
Lue tarkemmin Kaikukortista https://kaikukortti.fi/
Harrastaminen yhdessä
Este osallistumiselle voi muodostua myös siitä, että pitäisi harrastaa yksin. Kannattaa selvittää, voisiko oma opisto ryhtyä kulttuurikaveri- tai kulttuuriluotsikohteeksi. Henkilö, jolla ei ole omaa kaveria, voi osallistua yhdessä vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa. Vapaaehtoiselle kaverille tulisi tarjota maksuton tai hinnaltaan alennettu kurssipaikka.
Maksuttoman paikan tarjoaminen myös mielenterveyskuntoutujan tai muistisairaan henkilön tukihenkilölle olisi tärkeä kannanotto yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Vammaisen henkilön avustajan, tulkin, oppaan tai ohjaajan osallistumisen kurssille tulee aina olla maksutonta.
Sosiaalinen saavutettavuus
Sosiaalinen saavutettavuus on ystävällistä asiakaspalvelua sekä viestimistä siitä, että toiminta on tarkoitettu kaikille. Turvallisemman tilan periaatteiden luominen ja niistä viestiminen ovat konkreettinen keino käsitellä ja sanallistaa tavoitteita opiskelurauhan ja -tilan tarjoamiseksi kaikenlaisille ihmisille. Periaatteet kannattaa luoda yhdessä opiston asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.
Jokaisen on tunnettava itsensä tervetulleeksi kurssille sellaisena kuin on. Lisäksi opettajille on tarjottava mahdollisuus saada koulutusta epäasialliseen käytökseen, häirintään ja syrjintään puuttumiseen.
Esikuvien voima
Kansalaisopiston kurssisisällöt ja opettajat voivat vaikuttaa suoraan ja vahvasti siihen, kokevatko ihmiset toiminnan omakseen. Erilaisia kokemuksia ja näkökulmia heijastavat sisällöt voivat vahvistaa tunnetta siitä, että juuri minut on otettu huomioon ja olen haluttu kävijä.
Myös eri vähemmistöihin kuuluvilla kurssilaisilla pitäisi olla mahdollisuuksia samaistua opettajiin. Lisäksi viestinnän, sekä tekstien että kuvitusten, tulisi heijastaa yhteiskunnan moninaisuutta. Viesti ei kuitenkaan saisi olla ristiriidassa oman opiston todellisen tilanteen kanssa.
Lisätietoa
Kokemusasiantuntijoita
Kokemusasiantuntijatoiminta (siirryt Mieli ry:n verkkosivuille)
Kokoa – Koulutetut kokemusasiantuntijat ry (siirryt Kokoa ry:n verkkosivuille)
Yleistietoa kulttuurikaveritoiminnasta (kooste on tehty Etelä-Pohjanmaan kulttuurikaveritoiminnasta mutta kertoo toiminnasta yleisesti)