11. MATALA KYNNYS JA ALIEDUSTETUT RYHMÄT
-
Aliedustetut ryhmät ovat ihmisryhmiä, joita on väestössämme niin paljon, että heitä pitäisi olla nykyistä enemmän kansalaisopistojen palvelujen käyttäjinä. Koko väestöön suhteutettuna kansalaisopistoissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä ja enemmän ikäihmisiä kuin nuoria. Myös matalasti koulutetut henkilöt, maahanmuuttajat ja erilaiset oppijat ovat koko väestöön suhteutettuna aliedustettuja ryhmiä.
Alueellisia ja opistojen välisiä eroja on kuitenkin paljon.
On hyvä muistaa, että aliedustetut ryhmät eivät ole yhtenäisiä ryhmiä, vaan niissäkin jokainen ihminen on oma yksilönsä omine kiinnostuksen kohteineen. Siksi olisi hyvä koota kurssitoiveita ja -ideoita mahdollisimman monenlaisilta ihmisiltä, varsinkin niiltä henkilöiltä, joita kursseilla ei juuri näy.
Miehet
Miesten osallistumista kansalaisopistojen opetukseen on tarkasteltu muun muassa Yhteys-hankkeen julkaisussa Mies ja vapaa-aika – miesnäkökulmia kansalaisopistojen kehittämiseen. Julkaisussa pohditaan syitä miesten vähyydelle opistojen kursseilla. Jättääkö mies ilmoittautumatta kurssille esimerkiksi siksi, että kurssilla ei ehkä ole muita miehiä? Julkaisu ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi ”äijäryhmiä”, kuten äijäjoogaa. Tutustu julkaisuun https://kansalaisopistojenliitto.fi/kol/julkaisut/#mies
Nuoret aikuiset
Kansalaisopistot ovat pääasiassa aikuisille suunnattuja oppilaitoksia, mutta monet opistot järjestävät toimintaa myös lapsille ja nuorille. Toiminnassa on kuitenkin mukana keskimäärin melko vähän nuoria aikuisia. Varmoja syitä nuorten aikuisten vähäiselle osallistumiselle ei tiedetä, mutta ehkä tarjolla olevat kurssit eivät kiinnosta tätä kohderyhmää tai tieto opiston kurssitarjonnasta ei tavoita heitä. Kohderyhmälle voisi esimerkiksi toteuttaa kohdennettuja somekampanjoita kansalaisopistojen toiminnasta yhteistyössä somevaikuttajien kanssa. Nuoret aikuiset käyttävät paljon digitaalisia palveluja ja sosiaalista mediaa. Moni nuori aikuinen elää myös kiireisiä ruuhkavuosia eikä siksi pysty sitoutumaan kansalaisopiston kursseihin. Ratkaisuja voisivat olla vanhempi-lapsi-kurssit tai lyhyemmät intensiivikurssit.
Matalasti koulutetut ihmiset
Matalasti pohjakoulutettujen ihmisten opiskelua kansalaisopistoissa on tuettu opintoseteliavustuksilla. Opintosetelillä voidaan tukea matalasti koulutettujen henkilöiden lisäksi myös maahanmuuttajien, työttömien, oppimisvaikeuksia kokevien henkilöiden, eläkeläisten ja peruskoulun päättäneiden nuorten osallistumista vapaan sivistystyön aikuiskoulutukseen. Kansalaisopistojen ylläpitäjät voivat hakea opintoseteliavustusta Opetushallitukselta kerran vuodessa.
Matalasti pohjakoulutettujen ihmisten kohdalla on hyvä pohtia, mitä osallistumisen kynnykset voisivat olla. Onko aiemmista opiskeluista niin huonoja kokemuksia, ettei opiskelu kansalaisopistossakaan kiinnosta? Kerrotaanko kurssikuvauksissa selkeästi millaista osaamista kurssille osallistuminen edellyttää? Jos kurssin sisältö kuulostaa liian vaativalta, opiskelija saattaa luulla, ettei hän pärjää ja jättää siksi ilmoittautumatta kurssille.
Myös tämän kohderyhmän tavoittamista pohdittaessa on hyvä miettiä, tavoittaako opiston tekemä markkinointi ryhmään kuuluvia ihmisiä. Voisiko opiston kursseja markkinoida kohdennetusti paikoissa, jossa matalasti pohjakoulutetut ihmiset viettävät aikaa? Ovatko kurssit sisällöiltään tätä kohderyhmää kiinnostavia? Myös aiemman kurssikokemuksen puuttuminen tai kurssien kalliiksi koettu hinta voivat nostaa kynnystä kansalaisopiston toimintaan. Maksuton tutustumiskerta tai avointen ovien tapahtuma voivat toimia houkuttimina tutustua opiston kurssitarjontaan.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajat opiskelevat kansalaisopistoissa pääasiassa kielitaitoa tai kotoutumista edistävillä kursseilla. Muilla kursseilla heitä on suhteellisen vähän. Syitä voi olla monia. Maahanmuuttaja voi kokea kansalaisopiston toiminnan vieraaksi tai pitää omaa kielitaitoaan liian heikkona. Jos kurssikuvauksissa olisi maininta tarvittavasta kielen osaamisen tasosta, maahanmuuttajat uskaltaisivat ilmoittautua niille kielitaidon puutteesta huolimatta.
Kursseille jo osallistuneiden maahanmuuttajien kurssikokemukset ovat tärkeitä, koska he voivat kertoa kokemuksistaan lähipiirissään ja paikoissa, joissa he kohtaavat muita maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttajataustaisten opettajien palkkaaminen voi madaltaa tämän ryhmän kynnystä osallistua kursseille. Samaistuttavat esikuvat rohkaisevat tulemaan mukaan opiston toimintaan.
Kansalaisopistojen liitto on julkaissut itseopiskelumateriaalia monikulttuurisuuden kohtaamisesta verkossa. Tutustu materiaaliin https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk
Erilaiset oppijat ja erityisryhmät
Oppimisvaikeudet ovat usein periytyviä ja taustaltaan neurobiologisia. Oppimisvaikeuksien taustalla voivat olla niin ikään onnettomuudet, vammat tai varhaislapsuuden sairaudet. Myös hermostoon liittyvät sairaudet tai mielenterveydelliset syyt voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Yhä useammin kehitysvammakin nähdään nimenomaan oppimisen vaikeudeksi.
Oppimisen erityisvaikeus voi olla lukivaikeus eli luku- ja kirjoitusvaikeus, matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Jos oppimisvaikeus on laaja-alainen, oppimisvaikeuksia ilmenee usealla osa-alueella. Lue lisää oppimisvaikeuksista Kuntoutussäätiön sivuilta osoitteesta https://oppimisvaikeus.fi ja Erilaisten oppijoiden liiton sivustolta https://www.eoliitto.fi/tietoa-oppimisvaikeuksista/
Oppimiseen ja osallistumiseen tukea tarvitsevien kynnystä osallistua kansalaisopiston kursseille voi madaltaa monella tavalla. Yksi niistä on EU:n vammaiskortti, joka on vapaaehtoinen kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan. Kortin avulla voi osoittaa helposti avun tai tuen tarpeen vapaa-ajan palveluissa ja harrastuksissa. Kehitysvammaiset ja muut vammaiskorttiin oikeutetut ihmiset voivat hakea korttia KELAsta. Kortti on maksullinen, ja se on voimassa 10 vuotta.
Löydät lisätietoa vammaiskortista ja sen hakemisesta osoitteista https://vammaiskortti.fi/ ja https://www.kela.fi/vammaiskortti. Vammaiskorttitoimistoa ylläpitää Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Tutustu toimistoon osoitteessa: https://kvps.fi/kehittaminen/osallisuuden-tuki/vammaiskortti/. Jotkut kansalaisopistot ovat jo Vammaiskortti-kohteita, ja sellaiseksi voi hakeutua Vammaiskorttitoimiston kautta.
Miten tavoittaa aliedustetut ryhmät?
Kansalaisopisto voi jakaa tietoa toiminnastaan uusille asiakkaille jalkautumalla erilaisiin ja myös epätavallisiin paikkoihin. Opisto voi olla yhteydessä esimerkiksi vapautuvien vankien kanssa työskenteleviin yhteisöihin, lastensuojeluun tai vastaanottokeskuksiin. Kansalaisopisto voi suunnitella yhteistyössä muiden tahojen kanssa eri elämäntilanteissa elävien ihmisten tavoittamista.
Kunnat, kaupungit ja erilaiset oppilaitokset voivat olla hyviä kanavia mahdollisten kurssilaisten, kurssi-ideoiden, kurssien opettajien ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Kansalaisopiston kannattaa liittyä myös kaikenlaisiin muihin verkostoihin, jotka pyrkivät tuomaan kunnan kulttuuritarjontaa lähemmäksi asukkaita. Näitä ovat muun muassa kulttuurineuvolat, koululaisten ja ammattikoululaisten kulttuuripolut ja etsivän kulttuurisen vanhustyön verkostot. Neuvoa uusien osallistujien tavoittamiseen voi saada myös eri aiheiden kokemusasiantuntijoilta.
Järjestöjen kautta on mahdollista tavoittaa hyvin monenlaisia ihmisiä. Suomessa toimivat järjestöt löytyvät kootusti osoitteesta https://kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto/ Järjestöjä voi etsiä paitsi aakkosittain myös toimialoittain tai hakusanalla. Esimerkiksi hakusana ’maahanmuuttajat’ antaa 30 järjestöä, ja ’miehet’ 15 järjestöä.
Aliedustettujen ryhmien tavoittaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa. Pitkällä aikavälillä eri ihmisryhmien osallistuminen kursseille rikastuttaa kansalaisopiston toimintaa ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.