2. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET
-
Saavutettavuudesta puhuttaessa käytetään monenlaisia käsitteitä ja jaotteluja. Käsitteinä saavutettavuus ja esteettömyys erotetaan usein toisistaan, mutta yhtä tavallista on niiden käyttäminen toistensa synonyymeinä. Toisinaan esteettömyys ymmärretään osaksi saavutettavuutta, jolloin puhutaan fyysisestä saavutettavuudesta. Saavutettavuuden tavoin myös esteettömyyttä jaotellaan eri näkökulmiin ja osa-alueisiin. Matalan kynnyksen käsite sisältää piirteitä molemmista.
Usein saavutettavuuden, esteettömyyden ja matalan kynnyksen ratkaisut tukevat, täydentävät ja mahdollistavat toisiaan. Riippumatta siitä, mitä käsitteitä käytetään, tavoite on yhteinen: yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vaaliminen. Saavutettavat, esteettömät ja matalan kynnyksen ratkaisut mahdollistavat hyvin monenlaisten ihmisten osallistumisen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Tavoitetilanteessa ne hyödyttävät kaikkia.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kansalaisopiston näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää itseään. Saavutettavuus on yksi keino edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.
Saavutettavuus
Saavutettavuus liittyy yleensä aineettomaan ympäristöön, kuten tietoon, verkkosivuihin, digitaalisiin palveluihin ja asenteisiin tai vaikkapa ilmapiiriin. Digitaalinen saavutettavuus on sitä, että palvelut ja sisällöt ovat kaikkien käytettävissä. Sisällöt ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä kaikille palvelun käyttäjille, ja niissä kohdellaan kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti.
Kansalaisopiston näkökulmasta saavutettavuuden tavoite on, että jokaisella olisi todellinen mahdollisuus opiskella, sivistää ja kehittää itseään opiston kursseilla riippumatta erilaisista haasteista ja esteistä.
Suomessa yli miljoona ihmistä tarvitsee saavutettavuutta voidakseen osallistua ja toimia yhteiskunnassa samalla tavalla kuin muutkin. Saavutettavuus mahdollistaa osallistumisen ja elämykset henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kyvyistä riippumatta.
Saavutettavuutta ohjaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Se astui voimaan 1.4.2019, ja lain soveltaminen alkoi portaittain 23.9.2020. Laissa saavutettavuus tarkoittaa tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä. Lain tavoite on, että digitaaliset palvelut olisivat paremmin kaikkien käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa.
Saavutettavuus rakentuu useista palasista. Tässä oppaassa saavutettavuus jaotellaan fyysiseen, digitaaliseen, aistinvaraiseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen saavutettavuuteen. Jaottelu on karkea, sillä saavutettavuuden eri osat liittyvät toisiinsa monin tavoin. Jaottelu voi kuitenkin selventää saavutettavuuden kokonaisuutta ja auttaa sen edistämisessä.
Esteettömyys eli fyysinen saavutettavuus
Esteettömyys viittaa yleensä fyysisen ympäristön saavutettavuuteen. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi rakennuksia, erilaisia ulko- ja sisätiloja, ulkoilualueita, opasteita ja liikennevälineitä. Esteettömässä ympäristössä on helpompi liikkua, ja siinä otetaan huomioon myös kuulemiseen, näkemiseen, kommunikointiin ja ymmärtämiseen liittyvät seikat.
Esteettömyyttä ohjaavat valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä sekä laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista, jonka soveltaminen alkaa 28.6.2025. Kansallisia lakeja ohjaa EU:n esteettömyysdirektiivi. Tuotteiden ja palveluiden esteettömyys auttaa vammaisia ihmisiä elämään itsenäisempää elämää. Esteettömyyden myötä yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja osallistuttavampi.
Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto -hankkeessa esteettömyys on luokiteltu yhdeksi saavutettavuuden muodoksi eli fyysiseksi saavutettavuudeksi.
Matala kynnys
Matala kynnys tarkoittaa palveluissa sitä, että niiden pariin hakeutuminen on normaalia helpompaa ja yksinkertaisempaa. Palvelu on esimerkiksi kaikille avointa tai maksutonta, asiointi on anonyymiä eli nimetöntä, palvelun saa ilman ajanvarausta ja se sijaitsee paikassa, jonne on helppo saapua.
Kynnyksen ylittämisen esteet voivat olla henkisiä tai fyysisiä. Kansalaisopistojen kynnyksen madaltamisesta hyötyvät monenlaiset ihmiset. Joku saattaa kokea, että hän ei uskalla lähteä kurssille yksin, toinen taas pelkää olevansa liian erilainen kuin muut kurssilaiset ja kolmas tarvitsisi mukaan avustajan tai tulkin.
Kansalaisopiston toiminnan näkökulmasta on tärkeää, että jo ensimmäisen yhteydenoton kynnys on matala. Viime kädessä kynnyksen mataluus ilmenee myös tunteena: ihminen kokee itsensä hyväksytyksi ja tervetulleeksi kansalaisopiston tiloihin ja toimintaan.
Palvelumuotoilu
Palvelumuotoilu (service design) tarkoittaa palvelujen innovointia, suunnittelua ja kehittämismenetelmiä. Tavoitteena on suunnitella palveluja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita ja palveluntarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilussa ajatellaan yksittäisen palvelun lisäksi kokonaisuutta eli palvelupolkua. Kansalaisopistossa palvelupolku voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Lehti- tai somemainos, opiston verkkosivut, ilmoittautuminen, kurssimaksun maksaminen, opetustilat, opetus ja palaute.
Palvelupolun yksittäinen kohta on palvelutuokio, joka voi rakentua useista kontaktipisteistä. Kansalaisopistossa opetustila-palvelutuokion kontaktipisteitä voivat olla saapuminen (parkkipaikat, ohjeet, sisäänkäynti), soveltuvuus opiskelijalle (hissit, esteettömät vessat, induktiosilmukka) sekä tilan sisustus, valaistus ja äänimaisema.
Pohdittavaa
- Mikä on tyypillinen palvelupolku sinun kansalaisopistossasi?
- Mitä palvelutuokioita polku sisältää, ja mitä kontaktipisteitä kussakin tuokiossa on?
- Miten saavutettavuutta huomioidaan opistossasi palvelupolun eri vaiheissa?