9. SAAVUTETTAVA OPETUS KANSALAISOPISTOSSA

-

Saavutettava opetus tarkoittaa kansalaisopistossa sitä, että kurssilaisella on mahdollisuus opiskella ja oppia riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Kaikki opiskelijat hyötyvät saavutettavasta opetuksesta. Ihmisillä on erilaisia tarpeita saavutettavuudelle, joten saavutettava opetus muodostuu monenlaisten osien kokonaisuudesta.

Kurssisuunnittelussa tärkein lähtökohta on kurssin kohderyhmän ja sen tarpeiden huomiointi.

Saavutettavat kurssimateriaalit rakentuvat pitkälti samoille periaatteille kuin saavutettavat viestintämateriaalitkin. Toisin sanoen myös kurssilla käytettävien sisältöjen, tekstien, kuvien, kaaviokuvien, taulukoiden, videoiden, äänitiedostojen, pdf-tiedostojen ja tulosteiden on oltava saavutettavia. Lue lisää saavutettavasta viestinnästä oppaan luvusta 5.

Kertaa tai opiskele saavutettavien oppimateriaalien tekemistä tai katso vinkkejä niiden tekemiseen osoitteesta https://www.somat.fi/

Oppimistyylit

Oppimistyylien pohtiminen voi auttaa löytämään keinoja opiskeluun ja opettamiseen. On kuitenkin hyvä huomata, että varsinkin laajoissa tehtävissä voi olla erilaisia vaiheita, jotka vaativat erilaisia lähestymistapoja. Myös opetusvälineiden valinnassa kannattaa hyödyntää tietoa erilaisista oppimistyyleistä.

 

Oppimistyylillä tarkoitetaan kolmea asiaa, jotka ovat:

  • ihmisen lähestymistapa uuteen asiaan
  • tapa, jolla ihminen hankkii ja käsittelee tietoa
  • tapa, jolla ihminen mieluiten oppii.

 

Oppimistyyliin vaikuttavat yksilön ominaisuudet, ympäristö ja opittava asia. Hyvä oppija osaa vaihtaa oppimistyyliä tehtävän ja tilanteen mukaan. Tavallisesti puhutaan erilaisista oppimisrooleista, havaintokanavista ja kokonaisuuden hahmottamisesta.

 

Voit itse kokeilla joitakin oppimistyylitestejä.

https://kielikompassi.jyu.fi/omatila/tila/oppimistyylit_aistit_lomake.shtml (aistit oppimisessa)

https://www.tenviesti.fi/test2.htm (oppimistyylien arviointitesti)

https://www.tenviesti.fi/test1.htm (miellejärjestelmien perustesti)

Temperamentti – Lähestymistapa uuteen asiaan

Temperamentti muodostuu erilaisista temperamenttipiirteistä. Niitä ovat esimerkiksi se, miten ihminen lähestyy ja kohtaa uusia asioita. Joillekin uusien asioiden lähestyminen on helpompaa kuin toisille.

 

Ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, miten joustavasti he osaavat vaihtaa tehtävästä tai tilanteesta toiseen tai miten sinnikkäitä he ovat.

 

Temperamenttipiirteet ovat melko pysyviä, mutta esimerkiksi joustavuutta ja sinnikkyyttä voi opetellakin. Temperamentin huomioiminen auttaa ymmärtämään omaa ja toisten toimintaa erilaisissa tilanteissa.

 

Tutustu Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeliin temperamentista:

https://www.duodecimlehti.fi/duo16652

Aistit ja oppiminen – Tiedon hankkimisen ja käsittelyn tavat

Eri ihmisillä painottuvat eri aistit tiedon ja informaation vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Toimintakyvyltään rajoittuneella ihmisellä tietyn aistikanavan kautta oppiminen voi olla haastavaa tai mahdotonta. Tästä syystä oppimistilanteet olisi hyvä suunnitella monikanavaisiksi, jolloin niissä hyödynnetään useita eri aisti- tai havaintokanavia. Eri aistein tehdyt havainnot ja kokemukset voivat tukea esimerkiksi muistamista. Lisäksi monikanavaisuus virkistää ja monipuolistaa oppimistilanteita.

 

Tyypillisesti oppimistyylit ja oppijat jaetaan neljään ryhmään.

  • Auditiiviset eli kuulon avulla oppijat.
  • Visuaaliset eli näön avulla oppijat.
  • Kinesteettiset eli liikkeen avulla oppijat.
  • Taktiiliset eli käsin tekemällä oppijat.

Opiskeluympäristö – Missä ja miten opiskelu sujuu parhaiten

Ihmisillä voi olla erilaisia mieltymyksiä opiskelupaikoissa ja -ajoissa. Erilaisten oppijoiden huomioimiseksi ympäristössä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Osa ihmisistä opiskelee mieluiten hiljaisessa tai äänettömässä ympäristössä omassa rauhassaan, kun taas osa ihmisistä oppii mieluiten yhdessä muiden kanssa keskustellen.

 

Opiskeluympäristön viihtyisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Viihtyisyyttä voi lisätä esimerkiksi erilaisilla materiaaleilla, jotka estävät kaikumista ja vaimentavat kovia ääniä. Opiskeluympäristön viihtyisyyttä lisää myös riittävä ja häikäisemätön valaistus. Joillakin ihmisillä keskittymistä tukee taustalla soiva musiikki tai muu mieluinen taustaääni.

Opetustila

Opetustilan järjestelyissä kannattaa ottaa huomioon kurssilaisten liikkumisen lisäksi kuulo- ja näköaistin käyttö. Myös erilaiset apuvälineet ja avustavat teknologiat voivat tarvittaessa auttaa kurssilaista osallistumaan ja oppimaan. Opetustilassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.

 

  • Kynnyksettömyys, tilava sisäänkäynti ja helposti avautuva ovi helpottavat liikkumista ja siirtymistä.
  • Pyörätuolipaikkoja: pöydät, joiden ääreen pääsee pyörätuolilla.
  • Tilaa liikkua, esimerkiksi askartelukurssilla pääsee omatoimisesti hakemaan tarvikkeita.
  • Erilaisille käyttäjille soveltuvia istuimia (myös matalia, pehmustettuja, selkä- ja käsinojallisia jne.).
  • Valot, valaistus: ei vilku, räpsy eikä häikäise.
  • Äänimaisema: ei hurinoita, naksutuksia eikä muita keskittymistä ja kuulemista häiritseviä taustaääniä.
  • Induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjiä varten.
  • Opasteet, infot: suurikokoinen teksti, selkeyttävä kontrasti, selkeä kieli tai selkokieli, pistekirjoitus.

Oppimisen ja opiskelun apuvälineitä

Kursseilla opiskelijat voivat käyttää omia tai opiston apuvälineitä oppimisen tukena. Fyysisten apuvälineiden lisäksi monissa sovelluksissa ja ohjelmistoissa on saavutettavuutta lisääviä työkaluja, joita hyödyntämällä eri tavoin toimintakyvyltään rajoittuneet ihmiset voivat edesauttaa omaa oppimistaan. Opettajien kannattaa perehtyä saavutettavuustyökalujen käyttöön, jotta he osaavat tarvittaessa neuvoa ja ohjata kurssilaisia niiden käytössä.

 

Oppimista voivat edistää:

 

  • Ohjelmistojen avustavat teknologiat, kuten tekstin syöttäminen puheen avulla, liikkeen tai katseen hyödyntäminen sekä erilaiset herkkyyttä säätelevät asetukset.
  • Erilaiset vivut, vaihtimet, sauvaohjaimet tai ohjainpallot, jotka auttavat suorittamaan tarkkuutta vaativia toimintoja hiiren sijaan.
  • Ruudunlukuohjelma, joka lukee näytöllä olevan tekstin ääneen.

Design for All vähentää erityissuunnittelun tarvetta

Design of All -prosessia (Suunnittele kaikille, DfA) voi käyttää myös kansalaisopistotoiminnan suunnittelussa. Prosessi on käyttäjälähtöinen, mikä tarkoittaa, että käyttäjät osallistuvat suunnittelu- ja toteutusprosessin kaikkiin vaiheisiin. Suunnitteluprosessissa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus, sosiaalinen osallisuus ja tasa-arvoisuus, jotta ympäristö- ja palveluratkaisut vastaisivat monimuotoisen käyttäjäkunnan tarpeisiin.

 

Design for All -prosessissa käytetään sellaisia suunnittelun keinoja, jotka edistävät ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Prosessia hyödyntämällä opistoissa voidaan välttää tai ainakin vähentää jälkikäteisen mukauttamisen tai erityissuunnittelun tarvetta.

Mieti kurssia suunnitellessasi, kenelle kurssi on suunnattu ja millaisia osallistumisen esteitä potentiaalisilla opiskelijoilla voisi olla. Miten osallistumisen esteitä voisi huomioida etukäteen?