Kulttuuritietoisuus
Mitä on kulttuuritietoisuus?
"Kulttuuritietoisuus = Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään."
Kotouttaminen.fi-sivusto, kotouttamisen keskeiset käsitteet
Kotouttaminen.fi-sivusto, kotouttamisen keskeiset käsitteet
- Kulttuuritietoisuus on kulttuurien välisen osaamisen eli kompetenssin osa-alue.
- Kulttuuritietoisuudessa keskeistä on kulttuuri-käsitteen ymmärtäminen. Mitä kulttuuri on ja miten se vaikuttaa ihmisen toimintatapoihin, ajatteluun ja arvoihin?
- Oma kulttuuri on tavallaan näkymätön niin kauan, kun sitä ja sen vaikutusta käytökseen ja ajattelutapoihin ei tiedosta.
- Kulttuuritietoinen henkilö oppii näkemään oman maailmankatsomuksensa ja osaa puhua siitä. Hän oppii myös ymmärtämään toisen maailmankatsomusta.
- Kulttuuritietoisuus on kykyä tutkia tietoisesti omia ajattelu- ja toimintatapojaan ja toimia siten, että valitsee tilanteeseen sopivan toimintatavan.
- Kulttuuritietoinen näkee, miten hänen oma kulttuurinsa näyttäytyy käytännössä ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miten oma kulttuuri on vaikuttanut hänen havaintoihinsa ja käyttäytymiseensä. Hän huomaa, miten oman kulttuurin arvomaailma voi aiheuttaa kulttuurienvälisiä ongelmia monikulttuurisissa kohtaamisissa.
- Kulttuuritietoisuudeksi voidaan myös määritellä erilaisten kulttuurien tuntemusta. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä, että tuntee vieraita kulttuureja - on tunnettava ja ymmärrettävä ennen kaikkea myös omansa.
Miten toimit kulttuuritietoisesti kohtaamistilanteissa?
|
Kohtaamistilanteen jälkeen
|
LINKKEJÄ
Kun kulttuurit tulevat tiskille-pdf-opas
Kainuun ELY-keskuksen opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa
Kulttuurien välinen vuorovaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä-esite
Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen MULTI-TRAIN-hankkeen materiaalia. Tiivis läpikäynti kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta työpaikan kontekstissa.
Mitä oman kielen ja kulttuuristen tapojen itsestäänselvyys käytännössä tarkoittaa?
- Suomen kieli ja kulttuuri ovat usein itsestäänselviä suomalaiselle. Tämä tarkoittaa, että tyypillinen suomalainen ei välttämättä osaa selittää ulkopuoliselle asioita, joiden hän uskoo olevan itsestäänselviä yleisesti ymmärretyn, ”oikean” suomalaisen toimintatavan mukaisesti.
- Kieli
- suomea äidinkielenään puhuva ei ehkä osaa selittää jonkin ilmaisun kieliopillista taustaa. Ilmaisu vain kuulostaa oikealta hänen korvaansa.
- Hän en välttämättä myöskään harjoittelematta hahmota, miten puhutaan helpompaa suomea ja millaiset ilmaisut ja rakenteet ovat vaikeita suomea vasta opettelevalle.
- Kulttuuriset tavat
- Suomalaiselle on esimerkiksi luontevaa mennä työpalaverissa lähes suoraan asiaan, kun taas Ranskassa on tapana käyttää palaverin alusta vähän aikaa small talkiin ja kuulumisten vaihtamiseen. Jos suomalainen ei ole tullut erityisesti miettineeksi tai tiedostaneeksi erilaisia kulttuurisia tapoja ja niiden merkitystä, hän voi olla hämmentynyt tai ärtynyt ranskalaisten yhteistyökumppanien kanssa kokoustaessaan, jos kokouksen alku venyy hänen mielestään turhaan niitä näitä jutellessa.
- Juttelu voi kuitenkin helpottaa kokouksessa olijoiden tutustumista ja yhteyden tunnetta toisiinsa ja sen avulla voi yrittää antaa itsestään mahdollisimman hyvän vaikutelman tulevia neuvotteluja silmälläpitäen. Small talkilla on siis selkeä tarkoitus Ranskassa ja monessa muussakin maassa, vaikkei sillä olisi samanlaista roolia suomalaisissa kokouskäytännöissä.
- Kontaktissa eri kulttuurista tulleen kanssa on keskeistä havaita, että itse toimisi toisin ja osata selittää, miten ja miksi. Yhtä lailla keskeistä on oivaltaa, että maailma on täynnä vaihtoehtoisia ja tarkoituksenmukaisia tapoja hoitaa ihmisten välistä kanssakäymistä, ja suomalaiset tavat ovat vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa on hyödyllisintä toimia siten, että kaikkia osapuolia kuunnellaan ja kunnoitetaan.