Mitä on kulttuuri?
Kulttuurin määritelmiä
- Voidaan ajatella, että kulttuuri on suurin piirtein sama asia kuin elämäntapa.
- Tämän ajattelutavan mukaan kulttuuriin kuuluvat kaikki ne asiat, joita ihmiset ja kansat ovat historiansa aikana oppineet tekemään, arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. Kulttuuriset piirteet ovat opittu, ei periytyvä asia.
- Kulttuuriin kuuluvat esimerkiksi
- taide ja kirjallisuus
- ajattelun ja tuntemisen tavat
- toimintatavat tai -mallit, esim. tunteiden näyttäminen tai kätkeminen, tai fyysisen etäisyyden säilyttäminen kanssaihmisiin, tavat tervehtiä tai syödä
- kehonkieli
- elintavat
- perinteet
- yksilön perusoikeudet
- vakaumukset
- arvojärjestelmät
- Jokainen yksilö kantaa mukanaan ajattelutapoja sekä tuntemisen ja mahdollisen toiminnan tapoja, jotka hän on oppinut elämänsä aikana. Oppimista tapahtuu varsinkin lapsuudessa.
- Kulttuurin muodostavat toisin sanoen tietyn instituution, organisaation, kansan tai ryhmän jaetut asenteet, arvot, uskomukset, toimintatavat, tavoitteet ja käytännöt.
- Kulttuuri on aina kollektiivinen, ei yksilöllinen ilmiö.
- Kulttuuri jaetaan ainakin osittain niiden ihmisten kanssa, jotka elävät tai elivät samassa sosiaalisessa ympäristössä, kuten samassa kaupunginosassa tai koulussa tai työpaikalla. Siellä kulttuuri juuri opittiin.
- Kaikissa kulttuureissa on osatekijöitä, joita vain osa kulttuuripiirin jäsenistä kannattaa ja hekin vaihtelevasti. Mitään yhtenäiskulttuuria ei siis sellaisenaan ole. Joka kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät noudata enemmistön ylläpitämiä normeja tai tapoja tai jaa kulttuurin keskeisiä käsityksiä.
- Geert Hofsteden mukaan kulttuuri koostuu sosiaalisen pelin kirjoittamattomista säännöistä. Jokainen suomalainen osaa kuin huomaamattaan toimia Suomessa sellaisten kirjoittamattomien sääntöjen mukaan, joista kaikkia hän ei ole koskaan edes tullut ajatelleeksi.
Hyvä kolumni siitä, kuka voidaan määritellä suomalaiseksi
Reetta Rädyn kolumni Image-lehdessä
Ali Jahangirin humoristinen kolumni Arman Alizadin suomalaisuudesta
Jahangirin verkkosivut
Helsingin sanomien juttu siitä, miten suomalaiset ajattelevat, että ulkomaalaisten tulisi sopeutua Suomeen.
HS (huom. on oltava HS-digitunnukset, myös ilmainen tutustumistilausjakso mahdollinen)
KIRJALLISUUTTA
- Lahti, Leena (2014) Monikulttuurinen työelämä - Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kulttuurin näkyvät ja näkymättömät osat
- Se, mitä kaikkea kulttuuri on, voidaan jakaa näkyvään ja näkymättömään osaan.
- Kulttuurin näkyviä osia on helpompi luokitella ja vertailla ja niistä on helpompi keskustella.
- Kulttuurin näkyvät osat myös muuttuvat näkymättömiä osia nopeammin.
- Näkymättömiä osia on vaikeampaa tunnistaa ja niiden merkitystä ymmärtää.
- Näkyvän ja näkymättömän osan jakoa kuvaamaan käytetään usein jäävuorivertausta. Siinä vuoresta näkyy merenpinnan yläpuolelle vain murto-osa. Se tarkoittaa, että suurin ja merkityksellisin osa siitä, mitä jokin kulttuuri on, on silmälle näkymättömissä.
- Näkyvää osaa kulttuurista on esimerkiksi
- ruoka jota syömme
- ruuanvalmistustavat
- vaatteet
- rakennukset
- ihmisten välinen vuorovaikutus
- Näkymätöntä osaa taas ovat
- arvot
- normit
- käsitteet, joiden avulla ajattelemme ja joilla ilmaisemme itseämme
Katso hyvä kuva jäävuorivertauksesta Civet-hankkeen oppaasta sivulta 2.
Kulttuurin arvot ja käytännöt
- Eri kulttuurien ilmenemismuodot voidaan jakaa myös arvoihin ja käytäntöihin, jotka ovat kuin sipuli: eri ilmenemismuodot löytyvät eri kerroksista. Sipulia kerros kerrokselta kuorimalla saadaan syvällisempää tietoa jostakin kulttuurista.
- Kulttuurin osista käytännöt ovat pintakerroksissa ja arvot sipulin ytimessä.
- Kulttuurin käytäntöjä ovat symbolit, sankarit ja rituaalit ja ne ovat näkyviä. Niiden kulttuurinen merkitys on kuitenkin näkymätön ja niiden merkityksen osaa tulkita vain kulttuuriin kuuluva henkilö.
- rituaalit
- Yhteiset aktiviteetit, jotka ovat teknisesti tarpeettomia halutun asian saavuttamiseksi, mutta joita pidetään tietyn kulttuurin sisällä sosiaalisesti välttämättöminä/erittäin tärkeinä.
- Niitä siis suoritetaan niiden itsensä takia.
- Näitä ovat tavat tervehtiä, kunnioituksen osoitukset, sosiaaliset ja uskonnolliset seremoniat, kuten häät tai hautajaiset.
- sankarit
- elävät tai kuolleet henkilöt, todelliset tai kuvitellut, joiden piirteitä arvostetaan ja jotka toimivat siksi käytösmalleina.
- symbolit
- sanat, eleet, kuvat ja tavarat joilla on erityismerkitys ja joiden ymmärtämiseksi täytyy jakaa sama kulttuuri.
- tietyn kielen sanat, vaatteet, hiustyylit, liput, statussymbolit
- Uusia symboleita on helppo kehittää ja vanhat häviävät helposti. Niitä kopioidaan kulttuuriryhmästä toiseen.
- Kulttuurin ytimen muodostavat siis arvot. Arvot ovat taipumuksia pitää tiettyä asiaa tai asiaintilaa toista parempana.
- Arvot osoittavat kahteen suuntaan, hyvään ja huonoon, plus- ja miinuspuolelle:
- hyvä-paha
- likainen-puhdas
- vaarallinen-turvallinen
- kielletty-sallittu
- säädytön-säädyllinen
- moraalinen-moraaliton
- ruma-kaunis
- luonnoton-luonnollinen
- epänormaali-normaali
- paradoksaalinen-looginen
- irrationaalinen-rationaalinen
- Arvoista puhuminen voi olla joskus vaikeaa, koska silloin pitää perustella, miksi oikeastaan tiettyä asiaa pidetään toista parempana tai turvallisempana. Pitää tiedostaa ja kyseenalaistaa omia motiiveja, tunteita ja tabuja, joita ei välttämättä ole tottunut sanallistamaan yksityiskohtaisesti.
- Jos oma kulttuuri on kuin ilma jota hengität, vieras kulttuuri on kuin vettä: molemmissa selviämiseen tarvitaan erityisiä taitoja. Kulttuurienvälisissä kohtaamisissa on kyse juuri tästä.
Hofsteden tutkimuksista kertovalla Hofstede Insights -verkkosivustolla kuva sipulivertauksesta.